Taas AV päässyt lehden palstalle.

sehän on jo sellanen lentävä lause :D ja joka toinenhan niihin ketjuihin vasta cokista tmv :D

lapsia, ei pidä juoda alkoholia. SE on periaatteemme.

Lasissahan voi olla vaikka lähdevettä, mutta kuka sitä kehtaisi täällä tunnustaa perjantai-illan turinoissa : )))

Jokin taaperoseiska vai?

Vierailija:

Piltti-piiri lehden nettipalstoja ruotivassa jutussa ihmetellään mitä kertoo vanhemmuudesta joka perjantainen kysymys " mitä lasissa?"

Buahahhaaaa....

Ennemminkin pitäisi kysyä:

MITÄ KERTOO VANHEMMUUDESTA AHDASMIELISET, ILKEÄT, TUOMITSEVAT JA KAIKKIA HAUKKUVAT ÄIDIT!

ja niin on monet muutki

tämä vaikutti aika hullulta! Ensinnäkään mä en kyllä koskaan ottaisi täältä mitään minnekään lehtiin... Jossain Ohossa tai katsossa tms. oli siitä Elstelän pojastakin yhdestä ketjusta täältä lainaus " itsemurha se ei ainakaan ollut t. asiasta tietävä" ja sitten tollasta lainataan lehtiin. Järkkyä! Täytyy sanoa, että pelottaa, jos lehtien jutut on noin hataralla pohjalla yleensäkin ottaen...

esim. minä, kun ei ole lasia lähes koskaan tietsikka pöydällä, olen sen verran poropeukalo, että se lasin sisältä olisi tässä näppiksellä...



eli varmaan aika pienellä prosentilla av:laisita on lasissa alkoholia, ja monet varmaan juo sen pari pulloa olutta tai lasin viiniä, mun mielestä siinä ei ole mitään pahaa.



eri asia jos vetää kännit, sitä en hyväksy, mutta se nyt ei se pointti ollutkaan.

Ei se kyllä ole korkea ollut aiemminkaan, mutta on jo oikeasti huolestuttavaa, jos meidän tiedonlevityksestä vastaavat ihmiset vetää tän palstan keskusteluista jotain kauaskantoisia yhteiskunnallisia johtopäätöksiä! Jokainen järkevä ihminen kyllä ymmärtää, että tämä palsta on tyyliä aivot narikkaan, ja että aika moni täällä liioittelee, vääristelee ja valehtelee kaiken näköistä.

Mistä ne muualtakaan ammentais jutun juurta?

Virtuaalinen hiekkalaatikko



Yhteisöllisyys on kadonnut. Vai muuttanut muotoaan? Internet on yhteisöjen ja nimettömyyden risteyspaikka, jossa voi olla kuka haluaa. Mitä pienen lapsen vanhempi löytää internetistä? Tukea, neuvoja ja juttuseuraa ainakin kaivataan.



On chattiä, irkkausta, online-keskustelua, sähköpostilistoja, keskustelupalstoja ja ties mitä. Teknisesti hiukan erilaiset systeemit jakautuvat käytännössä kahteen: joko keskustelijat istuvat yhtä aikaa koneidensa äärellä naputtelemassa tai sitten he jättävät viestinsä muiden kävijöiden myöhemmin luettavaksi ja kommentoitavaksi.



Suosittuja ovat listat, joissa samaan aikaan synnyttävät/synnyttäneet naiset keskustelevat. Tämä on vertaistukea konkreettisimmillaan, kun kuulolla voi olla kymmeniä samanikäisen vauvan vanhempia. Yleensä tosin vauvan syntymän jälkeen aikaa kirjoittamiseen ei niin paljon ole kuin loppuraskauden loppumattoman hitailla viikoilla, mutta parhaimmillaan keskusteluryhmissä syntyy pitkiäkin ystävyyssuhteita.



Monet asiat mietityttävät pienen lapsen vanhempaa. Aina ei ole keltä kysyä, neuvolassakaan ei aina viitsisi olla kysymässä " tyhmiä" . Virtuaalisella hiekkalaatikolla on onneksi aina mammoja istumassa. Kuinka hyvin löytyy apua akuutteihin ongelmiin?



Online-keskustelut käyvät kuumina: laihdutus ja televisio-ohjelmat nostattavat valtaisia tunnemyrskyjä. Lastenhoitoakin sivutaan silloin tällöin, se ei kuitenkaan näy olevan kiinnostava aihe edes pienten lasten vanhemmille suunnatuilla sivustoilla. Keskustelupalstat tuntuvat asiallisemmilta, johtunee siitä, että yleensä ne on lajiteltu aiheittain.



Piltti-piirin keskustelupalsta on käyttäjätunnuksen takana, ja palveluun kuuluu muun muassa mahdollisuus lähettää sähköisiä syntymäpäiväkortteja ja äitienpäiväonnitteluja. Verkkopiirin jäsenet pääsevät lisäksi omaan sähköiseen päiväkirjaan, jonka voi tulostaa.



Mitä huolia sitten jaetaan virtuaalisesti? Eniten vanhempia näyttää huolettavan, onko meidän lapsemme " hoidettu oikein" ; olenko " hyvä äiti" . Minkä kokoisia kolmevuotiaat... milloin potalle... nukkuuko lapsi omassa huoneessa... mitä puette lapselle +2 astetta...



Nimettömänä vanhempi voi paljastaa epävarmuutensa raadollisemmin kuin konsanaan livenä. On hyvä, että on paikkoja, missä voi kysellä kuinka " tyhmiä" tahansa. Palstat kuitenkin kuhisevat niitä, joiden ilo on nolata ja latistaa. Nimettömyyden suojista kun on kiva ampua. Entä mitä kertoo vanhemmuudesta perjantai-iltaisin toistuva kysymys: Mitä lasissa?



Kauheita kiukkukohtauksia! Miten toimia, kun lapsi on hysteerinen? Tämä näyttää olevan keskustelupalstojen ikuisuuskysymys. Selaan palstoja toisensa perään. Olen jämäkkä, en anna lapsen pomottaa. Kuinkahan se käytännössä onnistuu? Hysteeriset kohtaukset kertovat lapsen sairaalloisuudesta, todennäköisesti kyseessä adhd. Vie lapsi lääkäriin. Apua! Ihan normaalia, kaikki lapset kiukkuaa. Pitkää pinnaa vaan, nimimerkki kohtalotoveri.



Miten saatte lapsen oppimaan potalle? Kaksivuotias ei yritäkään. Odottelen, surffaan hetken muualla ja kurkkaan takaisin. Meillä aloitettiin pottailu puolen vuoden iässä, nyt lapsi on puolentoista ja kokonaan kuiva. Aluksi leikittiin ja katseltiin kirjoja potalla, palkitsin rusinoilla ja kehuin. Ensin käytiin unien jälkeen, sitten tunnin välein. Voi hyvänen aika, muutakin pitäisi ehtiä tehdä. En opettanut mitenkään, tajusi homman itse kun aika oli. Jassoo, yhtä totuutta ei näy tuossakaan asiassa olevan.



Parhainta nettikeskusteluissa on, että kun vähän aikaa surffaa, löytyy aina joku, joka on paininut juuri saman mieltä vaivaavan jutun kanssa, oli se sitten korvikkeen määrä tai RSV-epidemia. Neuvoja tosin saattaa tulla monennäköisiä. Omaa arviointikykyä tarvitaan toden teolla, niin kuin lastenhoidossa muutenkin.



Internetin ihmemaassa eksyy helposti sivupoluille: on mielenkiintoisia artikkeleita, arvontoja, keskusteluja. Mitä teette, kun lapsi karjuu ja just palstalaisilla on jännä väittely menossa¿





Teksti: Rea Tiirola-Tyni



Piltti-piiri nro 02 / 2006

Kiitos sinulle, joka kopioit sen tänne. Ihan hyvä juttuhan se oli ja asiallinen.



Jotkut näyttävät hyökkäävän (niin tyypillistä täällä) ennenkuin edes tietävät, mitä ko. artikkelissa kirjoitettiin.



Kun tätä palstaa seuraa, huomaa nopeasti, missä mennään. Välillä on sentään asiaakin, vaikka toisilla näyttää olevan suurena huvina " heittää ihan mitä vaan juttua" ja provoilla ja ärsyttää tahallaan jne.



Kai se kuuluu osaltaan nettipalstan luonteeseen. onneksi ihan asiaakin on välillä:)

Ihme riehaantumista täällä, tuo juttuhan oli ihan asiallinen.

Siinä oli yksi lause, josta tämän palstan mediakriitikot innostuivat.

Kun lauseen luki koko jutun yhteydessä, oli se ainakin mun

mielestä enemmän ehkä ironinen kuin mitenkään syyttävä.

Mä ainakin koen että tämä on turvallista lapsille, parempaa vanhemmuutta kuin se jos kiitäisin kapakassa perjantaisin.

ehkä se vois kertoa vaikka sen että äidit on kiltisti kotona lastensa luona ja nauttivat virvokkeensa sosiaalisesti palstalaisen kera.

Se juttu Down-lapsesta herätti meillä paljon keskustelua