Lue keskustelun säännöt.
Onko perheissänne tai tuttavissanne kehitysvammaisia? Miten he hoitajineen pärjäävät esim juhlissa tai vieraisilla?
08.04.2006 |
Meillä on lähipiirissä yksi kehitysvammainen henkilö. Hän on hyvin voimakastahtoinen eikä hänen äitinsä saa useinkaan häntä oivaltamaan, mikä olisi milloinkin viisasta. Hän saa useimmiten tahtonsa periksi, äiti ei oikein pärjää tai ei uskalla tai jotain. Tästä tulee usein kiusallisia tilanteita, esim tämä kehitysvammainen riehaantuu juhlissa kiljumaan ja viuhtomaan käsillään, käy hakemassa pöydästä tarjottavia ennen kuin on käsketty ottamaan. Hänellä ei myöskään ole juuri tajua kohteliaisuussäännöistä, esim saattaa suuttua hirveästi jos esim kylässä oleva tietämättään tekee jonkun hänelle sopimattoman asian, esim laittaa takkinsa isän naulakkoon, siirtää esim tavaroita pöydälle, että mahtuu kahvikuppinsa kanssa siihen jne.
Onko teillä kokemusta, miten kehitysvammaiselle voisi opettaa kaunista ja huomaavaista käytöstä siinä missä muillekin? En osaa arvioida hänen vammansa astetta, mutta halutessaan hän on rauhallinen ja kohtelias. Siksi olen arvellut, että hän on vain saanut liikaa periksi. Voiko kehitysvammainen olla huonostikasvatettu siinä missä muutekin lapset?
Kommentit (4)
Ei sen seikan pitäisi mikään erityissyy olla, ainoastaan toisen kehityksen taso ja mahdollisuudet ymmärtää eri asioiden seuraukset pitää ottaa huomioon. Kyllähän vammattomaltakin lapselta vaaditaan JOTAIN käyttäytymissääntöjä jo parin vuoden ikäisenä (esim ei saa lyödä toista)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ojenna lastaan, koska tietävät sen ehkä johtavan isompaan vastustukseen ja konfliktiin. He toivovat, että tilanne menisi vaan nätisti ohi ja kenties jälkeen päin puhuvat siitä lapselle, jos tämä tilanteen muistaa ja osaa siitä keskustella.
On joitain vammaisia, joiden vamman aste ja laatu vaihtelee merkittävästi.
Ulospäin vammattomalta näyttävä, kehitysvammainen autisti on juuri sellainen, että hänen on vaikeata hyväksyä vieraita asioita, minkä lisäksi hänelle kommunikointi on vaikeaa. On ihan sama, jos joku vieras rauhallisesti puhuu jotain ja samalla tekee jotain, mikä loukkaa tätä ihmistä syvästi. Tämä ihminen ei osaa puhua eikä kommunikoi muutenkaan mitenkään laajasti, joten hänen on hyvin vaikea saada vierasta ihmistä ymmärtämään, mitä hän haluaisi tehtävän. Raivareita tulee vieraidenkin seurassa, eikä vanhempien tai hoitajienkaan ole helppo kommunikoida raivarin vallassa olevan ihmisen kanssa. Hän ei kuitenkaan huonosti kasvatettu, hän on vain vammainen.
Monesti ihmisten on helpompi ymmärtää, että vammaiselta näyttävät käyttäytyvät vammaisesti, mutta tavallisen näköisiä tuijotetaan ja paheksutaan. Kannattaa myös muistaa, että vaikka vammainen olisi joiltain taidoiltaan tosi hyvätasoinen, hän saattaa olla joltain osin tosi vaikeasti vammainen ja sen vuoksi hän voi käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa erikoisesti.
Peräänkuulutatte vanhemmilta ja hoitajilta puuttumista vammaisen toimintaan. Onko todellakin niin, että tuttavapiirinne vammaiset saavat riehua ja aiheuttaa vahinkoa muille vanhempien tai hoitajien mitenkään puuttumatta? Minun tuttavapiirissäni vammaisten raivareita kyllä vahditaan ja heitä estetään lyömästä, rikkomasta ja vahingoittamasta muita. Heitä ei kuitenkaan kaikkia voi sanallisesti nuhdella tai " kouluteta" samalla tavalla kuin normaalisti kehittyvää 2-vuotiasta (johon joku vertasi), koska kommunikaatiotaidot ovat niin puutteelliset ja suuttumalla voi vain tuhota sitä vähääkin yhteyttä. Toisia sitten voi sanallisestikin ohjata ja heitä sitten ohjataankin, mutta raivareita saattaa silti tulla, kun kyseessä ovat kuitenkin lapset.
Tietenkin kehitystasonsa ja ymmärryskykynsä huomioiden. Voi myös ajatella, että kehitysvammaiset saavat juuri vammansa takia enemmän periksi ja anteeksi, joten jos he tämän osaavat tiedostaa, se antaa mahdollisuuden myös käyttää sitä hyväkseen.
En itse tunne ketään kehitysvammaista, joten en osaa sanoa, olisiko esimerkiksi apua, jos vaan sanoisi, että minäpä laitan tähän naulaan takkini kun siinä on vapaata tms. Että suhtautuisi siis rauhallisesti noihin raivokohtauksiin, jos ne johtuvat vaan siitä, että kehitysvammainen hermostuu tuttujen asioiden muuttamisesta.