Mitä varattomampi sen merkkitietoisempi?

tuotteesta joka menee rikki heti. tämä pätee isommissa hankinnoissa, joita köyhemälle on jo lapsen harrastusvälineet. kun ostaa kerralla hyvät ne menee usealle lapselle, ja saa sit ehkä vielä myytyä ne. jos ostaa rimpsat, saat ostaa jokaiselle uudet, esim. vaikka kolmet sukset tulee varmasti kalliimaksi ja huonomaksi valinnaksi kuin yhdet hyvät.

Tuntuu jotenkin, että sillä tavaralla luullaan saavan varakkaamman status+ aina muistetaan sanoa, että EI ollut tarjouksessa muuten..

Ei mun kavereilla ole kaikista merkeistä ja hinnoista hajuakaan (ei oikeastaan mullakaan=). Vaatteista ja pukineista Burberryn ja Espritin vielä erottavat mutta siihen se sitten jääkin. ja miksi heidän oikeastaan pitäisi ja kannattaisikaan tietää koska heillä ei valitettavasti toistaiseksi ole mahdollisuuksia ostaa kaiken maailman merkkijuttuja.



Tosin käyttötavaroissa laadusta kannataa maksaa koska se tosiaankin voi tulla pitkällä aikavälillä edullisemmaksi.



Koskaan kuitenkaan emme voi tietää kuka on köyhä ja kuka ei. Mulla on sukulainen jolla hirmu paljon omaisuutta mutta näyttää melkein pultsarilta. Sille kun maallinen mammona ei merkkaa mitään muuta kun leipää ja maitoa pöytään.

ja heille ei tuolla tavaralla paljon merkitystä ole, saati sitten merkillä. Kun taas monella " kouluttamattomalla lähiöprinsessalla" pitää olla parasta vaikka sitten vuokrat jää mamksamatta tai ei ole varaa mennä lääkäriin..

kin haluaa näyttää, että on millä mällätä.

kulutusjuhlan. Tavara on tärkeää ja kirpparilta sitä köyhäkin saa halvalla paljon