Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puhukaa mulle vauvakuume!
06.11.2006 |
Hei mammat!
Puhukaa mut ympäri.
Mulla on ollut kauhea vauvakuume, mutta nyt se on kadonnut eikä enää kiinnosta vauvelit yhtään. Kahdestaan on paljon kivempaa ja lapsissa on hirveästi hommaa ja vastuuta ja kaikkea. Sanotaan, että lapsi muuttaa kaiken, mutta en kyllä kaipaa sellaista muutosta elämääni.
Olen 23-vuotias akateeminen nainen, vielä vuosi menee opiskellessa, sitten oltiin ajateltu, että lapsi on tervetullut, jos on tullakseen. Mies on samanikäinen ja akateeminen ja jo työelämässä. Oma koti on.
Saan valmistuttuani varmasti jonkin työpaikan (kaksoistutkinto), mutta luultavasti aluksi sijaisuuksia ja/tai pätkätöitä (nuoren naisen ongelma). Haluaisin olla aika kauan kotona lapsen/lapsien kanssa, joten työelämä voi karata käsistä.
Miksi hankkisimme lapsen? Puhukaa mulle siis vauvakuume!
Kommentit (5)
Niin ja lapsista on tosiaan kova vastuu ja lähes kaikki aika menee heidän juttuihinsa. Itse olen 27-vuotias yliopisto-opiskelija, jolla nyt kaksi lasta (kummatkin alle 2-vuotiaita). Gradu kohta valmis. Päivääkään en ole katunut, vaikka hommaa riittää arjen pyörityksessä ja opintojen tekemisessä.
Eli siis, en keksi mitään myyntipuhetta ja kuten edellä mainitsin, en usko niiden toimivan tässä asiassa. Lapset ovat maailmani tärkein asia, mutta toki kaksin ehtisimme mieheni kanssa tehdä kaikenlaista, ei olisi murheita lasten jutuista. Huoli ja vastuu seuraavat äitiä ja isää kuitenkin kaikkialle, vaikka hetkisen " lomaa" lapsiperheen arjesta ottaisikin.
Mieti siis tarkkaan haluatko lapsia " sotkemaan" siistit kuviosi. Jos huomaat vastaavasi kyllä, kehoitan sinua uskaltamaan matkalle, jonka jälkeen mikään ei ole ennallaan ja koko maailma syntyy uudelleen, myös sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa kauniisti kirjoitettu.
Kiitos, kyllä matka kiinnostaa.
Ongelma on ehkä se, että sovittu matkustusajankohta (tai siis yritys) taisi tulla jo liian konkreettiseksi, liian lähelle, todelliseksi.
Vauvakuume ei ole musta oikea syy edes tehdä lapsia. Minä halusin kuitenkin perheen jonka kanssa jakaa elämän, mutta ei kaikkien tarvitse haluta lapsia ollenkaan. Voi elämä olla rikasta ilman lapsia. Toisien ei suorastaan pitäisi saada lapsia.
Sitten pitää vaan uskaltaa. Minuakin hirvitti, vielä silloin kun sain kuulla olevani raskaana, vaikka lasta oli jo yritettykin. Itkin onnesta ja samalla päähäni tunki epävarmoja ajatuksia vanhemmuudesta. Ajatusten ristiriitaisuus kuuluu asiaan. Pelko liittyen perheen hankintaan ei vähene vuosien kuluessa, kai kaikki uusi ja erilainen jossain määrin hirvittää, ainakin, jos on pohdiskelevaa sorttia.
Elämä muuttuu siten, että saat todellisen tarkoituksen, aivan kaikelle (myös ruumiillesi). Itselläni ei ainakaan arvomaailma ole muuttunut, tällainen humanisti olen aina ollut :) Kuitenkin joku perimmäinen ihmisyyden tarve tuli tyydytetyksi sillä hetkellä, kun sain poikamme syliini ensi kertaa.
Alue: Aihe vapaa
Sinulla on aikaa odotella.