Olenko kiihkoilija??

Alle kolmivuotiaan paikka on kotona. Kuka muuta väittää, valehtelee. Tämän todistavat paitsi lukuiset tutkimukset myös asiantuntijalausunnot. Mielestäni päiväkoti pitäisi kieltää alle kolmivuotiailta. Perhepäivähoito kodinomaisine tunnelmineen on ihan jees, jos kotona EI VOI HOITAA!!

et taida olla järin fiksu. Mielestäni ap:n tekstissä empatian kohteena olivat lapset, jotka raahataan laitokseen jo vauvana. Eikä hän mielestäni ketään syyllistänyt, kunhan puolsi pph:ta päiväkodin sijaan..

no kyllä mun asperger-kummilapsi määrättiin jo parivuotiaana päiväkotiin kuntoutuksen takia ja sosiaalistumaan.

Toki poikkeuksiakin on. Tässä puhe oli nyt käsittääkseni yleiseti lapsen edusta, johon ei yleensä kuulu päiväkoti!!!!!!!!!

aika pieni vielä. Kunhan siitä kasvaa ja oppii erilaisia elämässä tarvittavia taitoja (käveleminen, puhuminen, itse syöminen), saattavat sinunkin ajatuksesi päivähoidosta muuttua.



Melkein koko eka vuosi tuntui ihan mahdottomalta ajatukselta jättää lapsi ikinä muiden hoidettavaksi. Mutta sitten 1v5kk iässä, kun aloitti PÄIVÄKODIN (ai kauheaa, häiriintyy varmaan täysin), osasi kävellä, syödä itse ja puhua lyhyitä lauseita, hoitoon vieminen ei tuntunut ahdistavalta tai hylkäämiseltä tai siltä, että tekisin lapselle kamalan vääryyden.

vuosia sitten ja ymmärtää, että kasvatusasioissa hyvin harvoin on olemassa yhtä, ainoaa, oikeaa ja kaikille soveltuvaa ratkaisua.

en missään nimessä halunnut tuomita itse kasvatusalan ammattilaisena päiväkotihenkilökunnan ammattitaitoa. Toki kummilapsesi diagnoosi asettaa tilanteeseen uuden näkökulman. Kuitenkin sosiaalistumista, joka siis on aspergend lapsilla (yksi autismin osa-alue) hankalaa, voidaan kehittää myös kerhoissa ja avoimessa päiväkodissa,. joissa äiti tai isä on mukana. Kuitenkin 2-vuotias ei ole enää ihan vauva, eli jos hoitopaikka on pakko olla, niin ilman muuta päiväkoti tuossa tilanteessa on asiantuntevampi.



Tarkoitukseni ei ollut syyllistää ketään, vaan herätää keskustelua siitä, mikseivät aikuiset ainakin pyrkisi pph:lle päiväkodin sijaan, etenkin vauvojen ja taaperoiden ollessa kyseessä.



terv: ap

Suomen nykyinen perhepolitiikka on sisäistetty ja että kuvitellaan sen perustuvan johonkin ehdottomaan, yhteen oikeaan malliin. Totta kai päättäjillä on kova hinku tuoda esiin eri syitä, miksi kotihoito on päiväkotia parempi, koska kotihoidon tuki on niin pieni, että se yksinkertaisesti vaan on edullisempaa kunnalle ja valtiolle kuin päivähoitopalvelujen tuottaminen.



1960- 1970-luvulla taas piti yhteiskunnan puolesta saada naiset töihin ja eiköhän silloin ollut vaikka mitä tutkimuksia päiväkodin paremmuudesta.

en ole missään vaiheessa väittänyt että päiväkodissa lapsi kärsisi tai häiriintyisi. Mutta miten ihmeessä akateemisena ihmisenä voit viitata kintaalla tutkimuksille?? Kyllä päiväkotimaailma on aika raaka ja liian aikaisin itsenäistävä LAITOS ja pph täten huomattavasti pehmeämpi vaihtoehto pienelle lapselle. Oma lapseni on nyt kohta 2-vuotias " vauva" , joka kyllä puhuu ja syö itse, mutta on kuitenkin vielä kovin pieni ja avuton. Ja gradua tässä teen, että kohta olen minäkin valmistunut...



terv:ap

uskon paljon enemmän siihen, että julkisessa laitoksessa, jossa on useampia, koulutettuja työntekijöitä, virallinen päiväohjelma eikä esim. telkkaria ja videioita, monipuolinen, suunniteltu ruokalista jne. jne. lapseni saa parempaa hoitoa ja mahdollisuudet puuttua ilmeneviin epäkohtiin ovat paremmat kuin pph:lla.

sulle tiedoksi ettetivät tutkimusten tekijät yliopistoissaan suinkaan tue mitään politiikkaa, ja ettei tämänsuuntaisia tuloksia suinkaan ole saatu vain Suomesta... Ethän vedä typeriä johtopäätöksiä ennenkuin tiedät asioista, ethän??

suuresti siihen, mitkä tutkimustulokset saa painoarvoa ja kuinka laajasti ne julkistetaan. Toisekseen tiedekään ei ole arvovapaata, kuten edistyneemmät tieteenharjoittajat tietävät.





t. 11

näkemystä siitä, mikä hoitomuoto on minkäkin ikäselle lapselle " suositeltavin" ja " paras" . Riippuu koulukunnasta ja omasta kasvatusnäkemyksestä, mille antaa eniten painoarvoa. Ja tosiaan kuten tuo 11 sanoi, eri maissa tuodaan esiin ihan erityyppisiä tutkimustuloksia sen mukaan, mikä palvelee ko. maan tilannetta parhaiten.



Esim. olette ehkä seuranneet keskustelua vastikään tehdystä ruotsalaistutkimuksesta, jossa todettiin, että päiväkotilapset menestyvät elämässään kotihoidettuja paremmin... Ruotsissahan ei kotihoidontukijärjestelmää ole, joten vanhemmat pitää saada vakuuttuneiksi siitä, että päiväkoti on jees. Ja Suomessa taas siitä, että pilkkahinnalla korvattava kotihoito on jees.



8

ei tutkimusten tekijöiden tulosten ole tarkoitus olla mieliksi valtiolle?????? Mihin hävisi riippumaton tieteen tekeminen??????? Isäni (yliopiston proffa) saa slaagin, jos kerron hänelle, että ihmiset luulevat että tutkimuksia tehdään valtiota varten!!!!!!!!!!!

valitse sitä, mitä tuloksia, mihin ja miten tullaan lopulta eniten käyttämään. Ja miten tuloksia tullaan tulkitsemaan.

ja parhaassa tapauksessa riippumatonta, " objektiivisuuteen" pyrkimistä. Mutta erityisesti yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla on monia eri tutkimussuuntauksia, joissa samasta ilmiöstä tuotetaan tietoa aika eri näkökulmistakin. Ja se on puhdasta politiikkaa ja mediastrategiaa, mihin tuloksia käytetään. En väitä, että tutkimusta yleensä tehdään tilaustyönä, että tulisi tietynlaisia tuloksia. Vaan sitä, että tiedeyhteisön ULKOPUOLISET tahot kuten poliitikot ja media käyttävät sitten tuloksista niitä osia ja niillä tavoilla, kuin haluavat. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?



t. 11

Toiset kokee asiat näin, mutta ei kai ole rikos vaikka veisi pienemmänkin hoitoon, vaikkei se ehkä lapselle varsinaisesti paras ratkaisu olisikaan.

Hoida sinä oma lapsesi hyvin, niin minäkin omani ja vien vasta sitten hoitoon kun koemme olevamme valmiita siihen. Suomessa on onneksi tämä kultaakin arvokkaampi mahdollisuus hoitaa itse omia pieniä lapsiaan kotona. Ja monet sitä käyttävätkin. Valitettavasti joukossa on aina niitä joiden lapsista kasvaa ongelmanuoria ja syrjäytyneitä - ja se näkyy jo pienten lastenkin kohdalla. Surullista! Siitä ei kuitenkaan kerro päivähoitoon vieminen tai viemättömyys.



Itselläni heräsi vastaavat tunteet ja kokemukset lapsieni syntymän myötä, toisilla äitiys vaan on erilaista ehkä vähemmän tiivistä, mutta riittävän hyvää varmasti kuitenkin. Luottakaamme jokainen omaan äitiyteemme, se on kuitenkin mielestäni kaikkein tärkein rooli tässä elämässä!