En käy enää lukemassa synnytysasiaa-palstaa, koska oma synnytys oli niin karmea.

Kumma juttu muuten, kun menin ekaa kertaa synnyttämään, ei yhtään pelottanut, ja nyt kyllä pelottaa kun tietää mikä kaikki VOI mennä pieleen. Sormet ja varpaat ristissä, että olis helpompi synnytys... *itseään psyykkaa hän*

Itse olen ainakin rankat synnytykset läpi käyneenä törmännyt " helpolla ja ihanasti synnyttäneiden" osalta suoranaiseen vähättelyyn (" Noetkaisänytliiottele" ) tai silkkaan ymmärtämättömyyteen (Aimitenniinettemissäännimessäteekolmatta" ) tai vain kummallisiin möläytyksiin (" Mitenmukaetmuistasynnytyksestäsmitään" ). No, nää ihmiset on kyllä yleensä niitä, jotka muutenkin " möläyttelee" kaikenlaista ilman mitään hienotunteisuutta.



Olen teidän kaikkien puolesta iloinen, että olette saaneet kokea ihanan synnytyksen, mutta toivon, että minun (ehkä ikäviä) kokemuksiani ei painettaisi lyttyyn...

Vierailija:

Itse olen ainakin rankat synnytykset läpi käyneenä törmännyt " helpolla ja ihanasti synnyttäneiden" osalta suoranaiseen vähättelyyn (" Noetkaisänytliiottele" ) tai silkkaan ymmärtämättömyyteen (Aimitenniinettemissäännimessäteekolmatta" ) tai vain kummallisiin möläytyksiin (" Mitenmukaetmuistasynnytyksestäsmitään" ). No, nää ihmiset on kyllä yleensä niitä, jotka muutenkin " möläyttelee" kaikenlaista ilman mitään hienotunteisuutta.

Olen teidän kaikkien puolesta iloinen, että olette saaneet kokea ihanan synnytyksen, mutta toivon, että minun (ehkä ikäviä) kokemuksiani ei painettaisi lyttyyn...

Myös asenne " pelottelumielessä" on aika ikävä. Joskus kerroin omista kokemuksistani, ihan selvittääkseni itse ajatuksia ja ajattelin, että jos jollain vastaavaa kokeneella olisi jotain lohdullista (tai edes jotain ;-)) sanottavaa. Millään kivulla en ole koskaan mässäillyt, kertonut vaan miten asiat meni ja jo tuli kommenttia, että ei oo kivaa lukea pelottelua! Ja että kyllä liioitellaan, kiva ensikertalaisten lukea... Ööö...

Minä aloitan:



Kätilö oli helvetistä. Lapsi oli 5-kiloinen, jota ponnistin 2h. Repesi ylöspäin klitorikseen asti ja sulkijalihakset vaurioituivat perseestä. Parantelen itseäni vieläkin, synnytyksestä 6kk. Ei tunnu paranevan, ei.

Ja sen jos erehtyy tuomaan esille anteeksi pyytelemättä, niin jopa moni katsoo pahasti...Itse monia vaikeuksiakin kokeneena (mm. huonouninen lapsi) en voi vaan ymmärtää, miten jonkun positiivinen kokemus voi ärsyttää joitakuita niin.

koska alussa lähti taju, ja heräsin sitten kun lapsi oli revitty pihalle.

oikeasti on.

Älä liikaa stressaa synnytystä sinä, joka odotat toista, kyllä se siitä taas menee. Olethan jo kertaalleen käynyt sen läpi :).

Jos synnytys on ollut helppo, miksi sitä ei saisi sanoa? Pitääkö valehdella, että hirveää oli? Kun kaikki synnytykset nyt vaan eivät ole niin helvetillisiä. Hyvä, että joku antaa ensikertalaisillekin toivoa siitä, että omakin synnytys voi mennä hyvin. Pelottelua kaikki kuulevat varmasti aivan tarpeeksi.

Itselläni 2 synnytystä menneet hyvin, mutta on pelottanut molemmilla kerroilla, vaikka en varsinaisia kauhutarinoita kuullutkaan. Tietenkään raskaana olevan tahallinen pelottelu ei ole oikein.

Niin kuin vitosella, itsellänikin on ihana synnytyskokemus takana ja sitä on ilo muistella. Synnytys oli elämäni hienoin kokemus. Tämä ei ole henkseleiden paukuttelua, vaan ihan fakta. Moni täällä varmaan toivoo nyt minulle helvetillisiä seuraavia synnytyksiä, mutta se on heidän ongelmansa.

Jos itsellä on ollut helppo synnytys, sitä ei saa kertoa, kun joku toinen repesi peräsuoleen asti. Jos on imettänyt onnistuneesti ja pitkään, sitä ei saa kertoa, kun joku toinen on siirtynyt korvikkeeseen kahdessa viikossa. Jos oma vauva on ollut helppo ja rauhallinen, sitä ei saa kertoa, kun aina löytyy joku, jonka vauvalla on ollut koliikkia kouluikäiseksi asti :( .



nimim. Kolme täydellisesti sujunutta synnytystä takana

Vierailija:

Kaipa niitä synnytyksiä on ihan kaikenlaisia pienestä ähkäisystä helvetin esikartanoon. Turha niitä on kauheasti vertailla ja vielä turhempaa etukäteen murehtia millainen oma tulee olemaan.

Vierailija:

Ja sen jos erehtyy tuomaan esille anteeksi pyytelemättä, niin jopa moni katsoo pahasti...Itse monia vaikeuksiakin kokeneena (mm. huonouninen lapsi) en voi vaan ymmärtää, miten jonkun positiivinen kokemus voi ärsyttää joitakuita niin.

Toivon vain että minun ikäviä kokemuksiani ei vähäteltäisi myöskään heidän osaltaan joilla on ollut ihana synnytys.

Itse en kyllä hirveästi edes halua puhua synnytyksistäni, mutta joskus on joku erehtynyt kysymään - ja sitten katsotaan kieroon, kun vastaus ei ole ollutkaan niin " ihana" .

t. nro 11

mun synnytys kesti 4 h ja sain heti epiduraalin kun mentiin saliin, missään vaiheessa ei koskenut kauheasti.

lapsi tuli eka ponnistuksella eikä tullut repeämiä.

kätilö oli ihana ja onnitteli meitä heti.



sitten nämä tällaiset ihmettelee että joo, tottakai sen kuuluu sattua kun lapsi syntyy kun joku minunkaltaisnei valittaa että koski niin p**keleesti.



ei sillä että olisin kateellinen... oma synnytykseni 36h, ja siitä oli kivuttomuus kaukana!

Eka synnytys 4h, otettiin imukupilla ulos tunnin ponnistusvaiheen jälkeen. Toinen 2h 50min ja syntyi itsekseen puolen tunnin ponnistelulla. Kumpikaan ei käynyt sietämättömän kipeää missään vaiheessa.



Mutta pystyn ihan hyvin ymmärtämään myös kaveriani, joka synnytti kaksi vuorokautta ennen kuin suostuivat leikkaamaan. Ironinen lääkäri vielä lähetteli heräämöön saatesanoilla että " jossain toisessa maailmankolkassa rouva olisi kyllä kuollut" .



Kaipa niitä synnytyksiä on ihan kaikenlaisia pienestä ähkäisystä helvetin esikartanoon. Turha niitä on kauheasti vertailla ja vielä turhempaa etukäteen murehtia millainen oma tulee olemaan.