Mies vastustaa lemmikkiä-hankkisinko silti?
Mitä kokemuksia teillä on siitä, että mies on periaatteesta vastustanut lemmikin hankkimista, mutta olette silti sellaisen hankkineet? Onko mies " sulanut" sittemmin?
Itse haluaisin sisäkissan (meillä on jo koira), mutta mies vastustaa, vaikka tykkää kovasti kissoista. Hänen mielestään pitäisi olla vain yksi lemmikki kerrallaan. Lapsemme (6v.) haluaisi myös mielellään kissan. Tilaa meillä on, joten ahdastakaan ei olisi.
Mitä sanotte? Pitääkö vain odottaa, että mies suostuu tai ei?
Kommentit (18)
minä en kuollaksenikaan. Jos uskaltaa yllärinä hankkia niin pistän lihoiksi ja syötän sille joulun alla.(ihan jokena) Hanki pois!
Meillä on jo siis yksi lemmikki ja lapsikin, joten tilanne ei sinänsä muuttuisi. Itse olen vain aina halunnut kissaa, ja nyt sitten minusta olisi siihen viimein hyvä hetki. ap
menkää vaikka joku viikonloppu hesyyn ns. kirpparille ja sitten käytte katsomassa kodittomia kissoja...
oikeesti kyllä päätös pitää olla molempien. muuten tulee helposti ongelmia.
jos teillä on jo koua ja lapsi niin en pitäisi niin isona asiana yhtä kissaa
tietty olisi kivempi jos teillä olisi yhteinen näkemys asiasta.
ehkä hän voisi heltyä ottamaan löytökissatalosta kissan? onneton kun on vailla kotia, ja teillä olisi hyvä koti tarjolla.
ja vielä tahtoisin toisen kissan. ensin mies oli vastaan, mutta nyt jo luvannut. Niin ja mäyräkoirakin vissiin tuossa meille :)
jos mun kotiini hankittaisiin joku eläin jota en itse halua !
samalla periaatteella vain yksi lapsi? Onhan teillä jo kaksi huollettavaa, lapsi ja koira, siis miksei yksi kappale kissaakin edustamaan.
Kissaa ei suostu lähtemään katsomaan: " En halua" . Miten sen sinne väkisin vie?
Kai sitä joskus saisi jonkun oman haaveen toteuttaa... Tietysti haluaisin, että ukkokin heltyisi. Sen vaan tietää, että joskus varmaan haluaisin, että hänkin kissaa vaikka ruokkisi, mutta sitten sieltä tietysti tulee, että " Ruoki itse kissasi, itsehän sitä halusit" jne.
Epätoivoinen ap.
Jos mies yllätykseksi ostaisi meille esim. kissan, niin sulaisin hetkessä ja kpitäisin kissan innolla :D
En kuitenkaan itse hankkisi eläintä ilman toisen suostumusta! En ainakaan jos toinen ei olisi eläinrakas, vaan saattaisi jotenkin syrjiä eläintä.
sittemmin heistä tuli parhaat ystävät.
Sanoi vielä kun lähdin lapsen kanssa sitä hakemaan, että en saa hakea. Hain silloin kissan. Aiemmin oli sanonut, että hankitaan koira, kun muutetaan rivi- taikka omakotitaloon, mutta perui sen sitten kun rivitaloaika koitti.
Oli vähän hiljainen kun sitten näki sen pennun, mutta kun lapsi 2,5v sen isälleen esitteli ja ihaili, ja kun sanoin, että keksikääpä sille nimi, niin kyllä mies sen nimen keksi. Sen jälkeen asia oli loppuun käsitelty: kissa kuului taloon.
Toinen kissa tuli vähän samalla tavalla pari vuotta sitten. Siitäkin kyllä puhuin ja tiesi, mistä tulee ja mikä kissa. Vaikka tämä kissa raapii tapetteja, niin ei mies siitä ole pulttia ottanut ja tykkää leikkiä sen kanssa. Rajana pitää hiekkalaatikon siivousta: se on minun ja lasten. Ja kesällä kun tarvittiin kissalle valjaat, kun mentiin mökille, niin kyllä hän minun kanssa sopivat kävi valitsemassa: osallistui siis myös valintaan.
tyytyväinen, kun lähti. Oli tosin aika outo (itämainen) ja ei-perinteistä kissatyyppiä. Jos jossain nähdään kissa, niin mies on sitä kyllä ekana silittämässä.
Miestä olen taivutellut nyt yli vuoden jo, taidan olla aika huono suostuttelija:(
ap
miksi kielto olisi vahvempi kuin toisen kyllä.
Toinen ei halua elää kissattomassa talossa ja toinen ei halua asua kissallisessa talossa. Miksi sen kissattoman pitäisi voittaa?!!
siksi mielestäni vähän nihkeätä hankkia jos toinen ei halua.
siinä tapauksessa ottaisin riskin. muuten en.
jätöksiä pitää siivota, rahaa menee ruokaan ja eläinlääkäriin ja joitain pitää roudata vaikka -30C pakkasessa ulos.