Vuosisadan rakkaustarina ja tarina rakoilee. Odottamaton syy tähän:

Meillä on yhteiselämää takana 10 vuotta ja ensimmäinen ja ainoa lapsemme on nyt 3 vuotta. Olemme mieheni kanssa kasvaneet niin eri tavalla ja vanhempamme ovat täysin erilaisia, että tämä on alkanut todella hiertämään parisuhdettamme. Tiedän, että hänen tapansa olisi parempi, mutta en vain kykene toimimaan itse eri tavalla, koska moni asia on minulle niin luonnollinen ja syvällisesti osa minua. Riitelemme todella paljon ja kritisoimme toistemme tapaa tehdä ja toimia: etenkin hän minun.



Hän on kasvanut kovassa kurissa kaiken suhteen ja minä olen kasvanut vapaammin. ehkä tämä näkyy elämässä hänen järjestelmällisyydessä, tavassa organisoida ja pärjätä työelämässä. Parisuhteessa ihana mies, mutta kasvatusasiat hiertävät. Minä taas olen luova, äärimmäisen herkkä ja en todella huomaa kaikkia pikkuseikkoja, joita pitäisi valvoa, vahtia ja komentaa.



Kohtalotovereita? En jaksa riidellä enää.