Onko melestänne aistiyliherkkyyttä 4-vuotiaalla lapsellamme?

en minä kyllä tiedä lapsia, jotka ei inhoaisi karkeita ja kutittavia vaatteita tai jotka pitäisivät kovasti siitä että on hiekkaa kengissä.

näin mulle sanottiin perheneuvolassa.

ruuan ja vaatteiden valikoiminen. menee siis liiallisuuksiin.

meillä poika erittäin valikoiva vaatteiden kanssa. suorastaan hankala.

pojalla adhd/asperger piirteitä.

näin mulle sanottiin perheneuvolassa.

ruuan ja vaatteiden valikoiminen. menee siis liiallisuuksiin.

meillä poika erittäin valikoiva vaatteiden kanssa. suorastaan hankala.

pojalla adhd/asperger piirteitä.

siis jos hakemalla haetaan meissä jokaisessa on asperger/autismi piirteitä(!). Jos tämä ns. piirre on yksistään ja ainoa luettelisin sen kuitenkin ihan normaalin lapsen luonteenpiirteeksi...

esimerkiksi sen että hipaisee sormella häneltä etuhiuksia sivuun. Ei voi käyttää kuin ihan pehmeitä vaatteita jne.



On myös hyvin valikoiva syöjä, eikä ruokia saa esimerkiksi lautasella sotkea keskenään, vaan kaikki pitää olla erillään.



Tuo kosketusyliherkkyys on vain lisääntynyt koko ajan.

6

hyvin tyypillistä ettei lapset pidä siitä että ruuat sekotetaan keskenää.



MEille opetettiin pph-kurssilla aikoinaan että jokainen ruoka laitetaan lautaselle erikseen eikä sekoitella esim. kastiketta ja vihanneksia. ERi asia jos ne vihannekset on kastikkeessa. Ja jos lautasella on perunaa ja kalaa niin ei sekoteta niitä sekaisin vaan selvästi erilleen että lapsi voi maistella yksitellen eri makuja. Tietty jos lapsi itse sekottaa niin asia on eri!



Vanhainkodilla näen tuota että vanhusten ruuat sekotetaan kaikki keskenää ja vielä tehosekoittimella. kUka sitä mössöä syö, ei ihme ettei ruoka maistu, voi tietty sekoittaa tehosekoittimella mutta kaikki erikseen, että maku säilyy kunnollisena.

mutta enpä alkais kovin herkästi yliherkkyydeksi määrittelemään. Ihan normaaleja piirteitä 4-vuotiaassa lapsessa. Lapset ovat erilaisia, toinen inhoaa toista ja toinen toista. Huolestumisen paikka on vasta sitten jos tuo aistiherkkyys on siinä mitassa että se alkaa vakavasti rajoittamaan jokapäiväistä elämää.

erilaiset aistiherkkyydet on hyvin tavallisia lapsilla - ja aikuisillakin. En olisi huolissani, jos asiat on muuten kunnossa. Isompana, jos vielä jatkuvat, niin neuvolassa puheeksi. Kriteerinä tosiaan se, että häiritseekö jokapäiväistä elämää.

Ja ne on ihan normaaleja.

Jos lapsi inhoaa hiekkaa ja raapivia vaatteita, ei se tee hänestä aspergeria tai edes aistiyliherkkää.



Kyllä niitä aistiherkkyyksiä pitää olla paljon, että on kyse oikeasta yliherkkydestä. Ja vielä mielellään monen aistin alueella. Ap:n kuvaamat asiat eivät tee lapsesta aistiyliherkkää.

Toiset lapset on herkemoiä toisille asioille. Ja ihan normaaliin kastiin silti menee.



Itse työskentelen autiestien ja aspergerien parissa ja heillä on näitä aistiherkkyyksiä Kyllä sen oikeasti huomaa, kun on kyse oikeasta yliherkkydestä.

Minun keskimmäinen lapseni oli 3-5 vuotiaana mahdottoman herkkä vaatteille. Ne ei saaneet kutittaa tai tuntua yhtään. Esim. kurahansakn alla olevaa hansaa/lapasta/sormikasta itki aina, kun se tuntui niin pahalle.

Ei pidä myöskään mistään möykyistä ruoassa.



Nyt hän on pian 7-vuotias ja vähän paremmin sietää vaateasioita. Vieläkin hän tykkää "roikottaa" vaatteitaan. Siis koskaan ei ole paita housun sisällä tai muuten puristavasti mikään.

Edelleen ruoat ei saa tuntua pahalle. Puurossa jos on yksi köntti, niin koko annoksesta tulee vastemielistä ja lähes yökkäilee.

Siltikään hänellä ei ole aistiyliherkkyyttä. Kertaakaan en ole edes ollut huolissani, että lapsessa olisi jotain "vikaa".

menoa, on tuntemus varmaan jo aika voimakas. Ehkä asiaa kannattaisi hitusen tutkia! Ja mitäpä sitten vaikka aistiyliherkkyys (tai herkät aistit) todetaankin? Opitte vain ottamaan asian etsistä paremmin huomioon ja ehkä toimintaterapeutti tms. voi neuvoa teille lempeitä tapoja harjoitella tuntemusten sietämistä.