tarvitseeko äiti yksinoloa kotona?

Se oli ihanaa... Mutta ei siitä kyllä usein pääse nauttimaan, ikävä kyllä.

ap

Mies käy lapsen kanssa anoppilassa, lomilla ovat viikonkin kerrallaan. Arkena käyvät ulkoilemassa yms ilman mua. Huomenna ajattelin ehdottaa, että jos kävisivät kahdestaan jossain, mä alan olla aika tiukkis...

mikään ostoskeskuksen hulina tai meluisa aerobic ei oikein rentouta. ap

itse kun en saa ikinä olla yksin kotona (5 lasta) , painun metsään kävelylle tai pyöräilemään.

Minusta niitä ei pikemminkin saa koskaan kotiin. Aina ovat kavereilla, harrastuksissa, pihalla, kuka missäkin.



Eikö teillä isä koko kesänä esim. vienyt heitä uimaan tms?

nuorin on 2-vuotias, seuraava 5, keskimmäinen aloitti ekan ja vanhimmat kaksoset ovat 10. Miehen kanssa vuorotellaan työt, siten, että molemmat voivat käydä töissä ja toinen meistä on aina kotona eikä lapsia siis tarvitse hoidattaa muilla. Niinpä sitä omaa aikaa ei ole kummallakaan muuten kuin juuri metsälenkkien verran.



5

en jää kotiin

eikä meidän lukiolaiset ainakaan uimarannalle isänsä kanssa enää lähde. ap

niitä pienempiä sinne rannalle??

Olen ollut yksinään kotona lasten syntymän jälkeen varmaan kaksi kertaa. Edellinen kerta oli kun olin 40 asteen kuumeessa ja mies työmatkalla ja lapset hoidossa anopilla. Ei siitä kauheasti ehtinyt nauttimaan.. Meillä lapset siis alle 5-vuotiaita ja jos joskus ovat hoidossa yhtäaikaa, ei siis ole vielä tapahtunut kuin tuo sairastumisjuttu kun nuorin on alle 1v., en oikein tiedä mitä sitä tekisi.

ei taida olla oikein uimarantakelit ja meiltä on uimarannalle matkaa melkoisesti.

paljon taida avioelämää olla, töitä ja lasten hoitoa..

Oikeastaan en ole koskaan ihan yksin kotona, mutta nautin suunnattomasti kun lapset nukkuu ja saan olla ihan omassa rauhassa ilman, että kukaan pyytää minulta mitään.

Kyllähän yksinoloa saa järjestettyä niin kotoa kuin muuallakin JOS vain haluaa! Mitä teidän miehet tekee? Eikö ne nyt voi viedä esim. pienempiä lapsia uimhalliin ja antaa isommille leffarahat. Tai jotakin muuta vastaavaa. Ja sitten sinä äitinä tarjoat miehelle samankaltaisen yksinolon.



Olihan tämä herja, olihan ap + muut?

Kyllä näitä orjan ja kynnysmaton sekasikiöitä löytyy yhä, jotka eivät koskaan, milloinkaan vaadi itselleen mitään, kun ovat niiiin hyviä ja uhrautuvaisia ihmisiä. Sitten sitä ihmetellään kun saa aina raataa eikä koskaan saa olla minuuttiakaan yksin ja pää hajoaa ja katkeriksi tullaan jne jne.



Minä en kestä teitä naiset! Onhan se kumma, ettei omassa kotonaan saa muka koskaan olla yksin?!! Sehän nyt on vain järjestelykysymys, eikä edes hankala. Antaa niiden lasten ja ukon katsella ihmeissään, kun heität heidät välillä kuvaannollisesti pellolle, ja vietät vähän sitä paljonpuhuttua omaa aikaa. Kyllä ne siihen tottuu!

Ei ajokorttia, vanhemmat kuolleet, ei kyläilykavereita tällä paikkakunnalla. Isomman kanssa voi mennä ulkoilemaan, mutta vauva jää sitten kotiin.



Kuinka mä kaipaankaan yksin oloa ja nimenomaan kotona. Kai se aika joskus koittaa!!!! Pää tässä meinaa hajota vaan.



-ei ap-

Mulla mies vie kiitettävästi lapsia puistoon tms. ja jään itse kotiin. Vastaavasti vien välillä itsekin lapsia jonnekin, että mies saa olla rauhassa. Luksusta on, jos kaikki lapset ovat joskus mummolassa jonkin aikaa ja voimme olla kahdestaan rauhassa kotona. Useimmiten meillä on vain jokin muu meno silloin kun isovanhemmat haluavat pitää lapsia. Nyt pääsen yhtenä päivänä viikossa aikaisin töistä ja rentoudun jonkin aikaa yksikseni ennen kuin haen lapset hoidosta.

Mitä se on??? Päivääkään en ole ollut yksin kotona, sitten lapsen syntymän, jos on yökylässä, niin sittenkin ukko kotona:D

Baby ei viihdy oikein rattaissa ja ei nuku jos ovat paikoillaan ja isompi meltoaa vieressä.



Sen verran olen yksin kun mies on ulkona isomman kanssa ja vauva nukkuu parvekkeella. Mutta siinäkin on aina se, että ei tiedä koska vauva herää. Nukkuuko tunnin vai kaksi. Ja sekin aika menee yleensä siivoamiseen tai ruuan laittoon.



Kun voiskin olla jotain 5-7 tuntia yksin.