Alkoholin käytöstä

ja olen kokenut tuon sosiaalisen paineen. Musta tuntuu että nuorena halusin aina olla erilainen kuin muut ja silloin opin sietämään vitsillä tuon paineen. Enkä mä siitä numeroa tee ja jos joskus tuntuu todella hankalalta niin sanon että olen vaikka lääkekuurilla ja sen vuoksi en juo.



Täys humalassa olevan ihmisen kanssa asiasta on turha vääntää :) Onneks mun kaikki ystävät ymmärtää että jos mä en juo niin en juo. Vähän niin kuin en polta tupakkaakaan ja teen muutenkin asiat niin kuin ite halua. Ystävät pitää mua kuitenkin aika omapäisenä...

että minkä takia se alkoholi täytyy kokonaan jättää pois?

jos et siis ole suurkuluttaja ennenkään ollut.

Miks juhlissa ei voisi juoda muutamaa lasia viini tai shampanjaa häissä?

miten on, käytkö kuitenkin ulkona / illanvietoissa kavereittesi kanssa, siis tilanteissa joissa muut juovat ja itse et? Itse tykkään kyllä muutenkin bilettää ja käydä baareissa ihan selvin päinkin, mutta välillä tuntuu että tuollaiset tilanteet ovat ongelmallisempia niille jotka juovat kuin itselleni.

että en varsinaisesti yleensä tykkää olla pienessäkään hiprakassa vaan olisin mieluiten ihan skarppina ja ajokuntoisena. Mielestäni on helpompaa kun ei tarvitse juhlissakaan miettiä kyytiä kotiin tms. vaan voi itse ajaa. En siis pidä vaivan arvoisena juoda vaikka sitä yhtä tai kahta olutta koska voisin hyvin jättää nekin pois.

Minkäslaisia ne ystävät on, jotka painostaa juomaan, jos toinen on päättänyt ettei juo???



Jos tulee painetta moisten "ystävien" puolelta, niin kannattas varmaan vaihtaa porukoita..?



Must on MAHTAVA juttu, ap, että meinaat jättää alkoholin. Hieno juttu! Kumpa usempi meistä ymmärtäis, että niin kannattas tehdä.

Tai sitten olen niin tyhmä, etten tajua sitä. Mä osaan pitää hauskaa ilman alkoholia eikä muita ole tuntunut häiritsevän mun juomattomuus. Ja vähäisenkin alkoholin käytön jätin juuri siksi, kun en tykkää olla edes pienessä hiprakassa. Mulle tulee myös paha olo pienestäkin alkoholimäärästä.

Jäin yksin, yhteydenpito loppui pikkuhiljaa kun ei kunnon bilettäjä enää dokannut.

min en ole lopettanut aivan kokonaan, olen lopettanut vain kuvaamissasi "sosiaalisissa tilanteissa" juomisen. Voin siis ottaa joskus lasillisen kotona, mutta en käytä alkoholia baareissa, juhlissa työpaikalla, bileissä jne. Syitä on monia, pääasiassa terveydellisiä (mä en saa nukuttua jos olen juonut enkä siksi koskaan yhdistä alkoholia ja myöhään valvomista) eikä niistä tässä sen enempää.



Mutta minä en ole koskaan joutunut kenellekään mitään selittelemään. Kyllä mun ystäville ja tutuille on aina riittänyt, että "En mä nyt". Minä en ole tehnyt mitään suurta periaatepäätöstä, tämän on minulle vain käytännön ratkaisu, joka pitää sen aikaa kun pitää ( nyt on pitänyt 8 vuotta) eikä mulla ole mitään tarvetta julistaa etten käytä koskaan ikinä missään oloissa mitään. "En mä nyt" on ihan tarpeeksi sekä minulle että ymärilläni oleville.



Minä en kumminkaan istu kuivin suin ravintoloissa. Juon yleensä jotain alkoholitonta. ALkoholittomien drinkkien valikoima on nykyään aika hyvä, alkoholitonta oluttakin saa jo, ei siis tarvi tyytyä pelkkään jääpalakokikseen tai veteen. Vaikka vesikin on kyllä ihan hyvää, varsinkin tanssiessa.



Hetken aikaa katseltuasi ympärillesi huomaat muuten että baareissa ja juhlissa ja illanvietoissa läheskään kaikki muutkaan eivät käytä mitään päihteitä. se on ihan tavallista.

Olen lopettanut oikeastaan kokonaan alkoholinkäytön, sillä en osaa hillitä itseäni ja päädyn olemaan vähän liian humalassa. Joten on parempi etten ota. Joskus kotona oluen tai kaksi tai lasillisen viiniä. Samoin joskus ravintolassa saatan ottaa lasin viiniä ruoan seuraksi.



Mutta ns. juomisen olen lopettanut. Oikeaan humalaan en halua enää tulla, sillä en tajua lopettaa ajoissa. Ja sitten on paha olo seuraavana päivänä. Lisäksi asumme vähän kauempana keskustasta, taksimatkat ovat aika kalliita ;-) Omalla autolla säästää aikaa ja vaivaa ja rahaa.



Mutta: olen huomannut senkin, etten jaksa olla puolta yötä pitempään liikkeellä. Siinä vaiheessa muiden jutut alkaa tympiin (samaa eestaas jankkausta vain) ja lähden kotiin. En myöskään ole suostunut automaattiseksi kännikuskiksi, mikä hiertää varsinkin työpaikan pippaloissa vähän. Vaan eipä kukaan muukaan mun matkoja kustanna, miksi minä muitten.



Kaverit ymmärtää kyllä juomattomuuden. MUTTA esim. pikkujouluissa asiaa saa perustella mennen tullen. Ottaisin toki mielelläni sen lasillisen, mutten halua ajaa yhden lasillisen jälkeen autoa, joten jätän senkin ottamatta. Yhden lasillisen jälkeen osaan vielä lopettaa ;-) Kahden tai kolmen jälkeen en...

Kutoselle, joka kysyit sosiaalisesta paineesta ja mun kavereista: ei mun kaverit painosta, mutta tarkotin sosiaalisella paineella lähinnä sitä että joutuuko selittelemään tai pidetäänkö sit tylsänä seurana (vaikka itse ajattelen että mulla on tosi kivaa ilman viinaakin). Ja itse kyllä jaksan tosiaan melkeinpä paremmin vaikka valomerkkiin saakka limun voimalla, eli sitä ongelmaa ei näytä olevan tulossa. Toki joskus vois olla kivempaa parin jälkeen, mutta se tuntuu niin turhalta, kun nekin vois jättää pois. Voisin itsekin kokeilla ilman mitään määräaikaa, kuten kymppi(?) ja katsoa että miten menee. Mutta kiitokset vielä kommenteista ja mukava saada asiallista keskustelua aikaan. Luen mielelläni lisää vastauksia aiheesta jos vain jollakulla on jotain sanottavaa!

tarkoitin edellisessä viestissä kasia. :D



Ap

Alkuun muistan, että juhlissa olin pirteänä, muut hiljaa. Kun alkoivat sitten humaltua, minä olin jo väsynyt. Kävin siinä vaiheessa vielä kuuntelemassa livemusiikkia baareissa. Sitten sainkin lapsen, tuttavapiiri muuttui. Minä absolutistina herätin huomiota. Yleensä meitä ei kutsuta bileisiin. Enkä ehkä kaipaakaan.

kotona voisin ottaa pari lasia viiniä silloin tällöin, mutta juhlissa voisin ihan hyvin olla ilman alkoholia.



Mulla on sama ongelma kuin jolla kulla tuossa aiemmin eli juon omasta mielestäni aina vähän tai paljon liikaa ja morkkis seuraavana aamuna on sen mukainen.



Olen yrittänyt olla juhlissa juomatta, mutta sosiaalinen paine on aina ollut kova. Kerran ystävättäreni suuttui kun en halunut juoma hänen tarjoamaansa viiniä, toinen ystävättäreni sanoi, että minua ei kestä katsella selvinpäin.



Molemmissa tapauksissa lienee kysymys siitä, että he eivät kehtaa juoda, jos seurueessa on yksi selvinpäin...

usein tuntuu etenkin silloin, jos on kahdestaan jonkun kaverinsa kanssa lähdössä liikenteeseen, että on vaikeaa olla juomatta jos toinen juo (ja / tai sille toiselle vaikeaa juoda jos itse ilmoittaa olevansa selvinpäin).



Ap