Kauanko olette olleet poissa töistä perheenjäsenen kuoleman jälkeen?
Haitteko erikseen sairaslomaa vai ymmärsikö tyonanataja?
Kommentit (25)
..niin eikö jossain vaiheessa tullut pysähdys ja oireilu, kun et ollut surrut?
olin tavallaan surrut jo vuosia etukäteen
t. nro 2
Ei kuolemantapauksen johdosta automaattisesti kuulu jäädä saikulle.
Tapauskohtaista ja yleensä työnantajatkin hyväksyvät sen 3 päivän itseilmoituksella poissaolon.
Itsellä kävi kyllä pman lapsen vakavan äkillisen sairastumisen kohdalla, että meni palkattomaksi... Lapsen sairauden takia en minä voinut olla sairauslomalla...
saikkua, esim. mielenjärkkymisen vuoksi???
Mutta sairausloma on palkallista vain jos se on kirjoitettu sairauskoodilla.
Yleensä lääkärit kirjoittavat sen niin (F-koodi), mutta jos se kirjoitettu esim. Z-koodilla, niin saikulla toki voi olla, mutta sairausloman ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta...
Eli lyhyesti: sairauslomaan on tietenkin oikeus lääkärin niin kirjoittaessa, mutta työnantajalla ei ole aina palkanmaksuvelvollisuutta.
enempää ei voinut kirjoittaa ilman psykiatrisia tutkimuksia, johin ei jaksettu lähteä, helpompi oli mennä töihin
sairaslomalla kaksi viikkoa mieheni kuoleman jälkeen. Hautajaisten jälkeen palasin töihin, kun kotona alkoi ahdistaa.
Isäni kuoli juuri kun olin palannut hoitovapaalta takaisin töihin. En tarvinnut sairaslomaa, en ollut sairaana, olin surullinen. Siinä on vissi ero...
ja sen jälkeen palasin töihin.
Olin täysi zombie monta kuukautta, joten en varmaan ollut kovin hyvä työntekijä tai mieltä ylentävä kollega... Itse en muista niistä ajoista mitään.
Se oli sopiva aika palautua takaisin elämään edes joten kuten.
=/
jäin sairauslomalle. En enää muista millä diagnoosilla sitä saikkua annettiin mutta palkan sain ihan normaalisti siltä ajalta. Kun äiti sitten kuoli, sain saikkua kahdessa erässä, kaksi viikkoa kerrallaan. Molemmissa jälkimmäisissä lapuissa oli diagnoosina masennus.
ensin tulee shokki, surua pystyy yleensä prosessoimaan vasta shokin jälkeen. Useimmilla pahina aika alkaa hautajaisten jälkeen eli muutamien viikkojen kuluttua.
yhteensä kuukauden olin sairauslomalla, kaksi viikkoa ennen kuolemaa ja kaksi jälkeen. Dg sairauslomalleni oli äkillinen stressireaktio (F-alkuinen). siinä olikin kaikkea hässäkkää sekä ennen ja jälkeenpäin, oli hyvä kun oli tuo kaksi viikkoa jälkeenkin, kun yksin hoidin kaikki järjestelyt.
jäin sairauslomalle. En enää muista millä diagnoosilla sitä saikkua annettiin mutta palkan sain ihan normaalisti siltä ajalta. Kun äiti sitten kuoli, sain saikkua kahdessa erässä, kaksi viikkoa kerrallaan. Molemmissa jälkimmäisissä lapuissa oli diagnoosina masennus.
lapsen tai puolisoon kuoleman jälkeen sairaslomalla ollaan. Harvempi keski-ikäinen varmaan vanhempiensa poismenon vuoksi joutuu sairaslomaa ottamaan.
aikuiselle oman vanhemman kuolema on lamaannuttava kokemus, että työkyky menee esim unettomuuden ja keskittymiskyvun takia. Diagnoosina useinmiten käyteään masennusta. Ystäväni oli 3 viikkoa sairaslomalla isänsä kuoleman takia. Terveys on hyvin kokonaisvaltainen käsite, siihen kuuluu toimintakyky ja jos se heikkenee radikaalisti läheisin kuoleman takia on pakko hakea saikkua.
Ne jotka ei asu samassa taloudessa ei enää ole omaa ydinperhettä, tuskin monen viikon sairis on monella edessä. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee sen luonnollisempaa kuolema on. Eri asia oman perheenjäsenen (lapsi, puoliso) kuolema joka mullistaa koko arjen ja elämän. ps. minä en katso kieroon kenenkään saikkuja koska en niitä ole koskaan alkanut vertailemaan, ihmettelen vain aikuisten lasten ja vanhempien niin läheisiä välejä, että työkyky menee pitkäksi aikaa. Olettaen, että kuolemaan ei liity rikosta tms.
on niin etäiset välit vanhempiinsa ettei työkyky mene. Toki riippuu työstäkin; jos tekee jotain missä ei paljon tarvi aivoja niin työ voi olla hyväksikin mutta jos tekee henkisest raskasta työtä ihmisten parisssa on asia eri.
Ei kysymys ole välttämättä siitä etteikö työ vaatisi ajattelua - esim. kun oma äitini kuoli, tarvitsin nimenomaan mahdollisimman paljon muuta ajateltavaa etten olisi mennyt ihan sekaisin. Töistä olin poissa kaksi päivää + viikonlopun, ja palasin maanantaina.
Menin suoraan sairaalasta töihin äidin kuoleman jälkeen. Ei ollut aikaa eikä varaa surra..... olin yh siihen aikaan.
pomo kyllä suositteli...ajattelin, että työ parasta lääkettä suruun