Äitini mielestä

Oli miten oli niin on mielestäni oikein. Mukavaa, että haluaa hoitaa kaikkien lapsia.

Vaikkette olekaan asuneet saman katon alla te lapset, niin äitisi on nyt uuden miehensä kanssa isovanhempi sekä omille biologisille lapsenlapsilleen että miehen lapsenlapsille.



Useinhan käy just niin, että jos erottu, niin isoisät menettää mahdollisuuden luoda kunnon suhteet lapsenlapsiinsa, kun hoitoon saa tulla vaan uuden vaimon biologiset lapsenlapset.



Hatunnosto äidillesi ja hänen uudelle miehelleen, että ovat tasapuolisia!

Otin sen vain esimerkkinä. Minua vaivaa enemmän se, että he mainitsevat ja alleviivaavat sitä, että olemme tasaveroisia nimenomaan lapsina. Esimerkiksi he saattavat lähteä lomamatkalle näiden miehen lasten kanssa ja jättää visiitin meille väliin kokonaan, ja sitten kun menin asiasta mainitsemaan, äiti ärähti, että "te olette kuulepas samassa asemassa kaikki lapset". Minua loukkaa, että hän rinnastaa meidät näihin miehen lapsiin - meille he ovat täysin vieraita ihmisiä!



ap

mutta tavallaan reagoit kuin lapsi reagoisi siihen että äiti löytää uuden miehen ja yhtäkkiä onkin sisaruksia. äitisi on perustanut uuden perheen ja tutustunut miehensä lapsiin, ja on aika hienoa että hän pitää heistä eikä vihaa kuten usein saa täältä lukea uusien vaimojen vihaavan miestensä lapsia. koita tutustua uusiin sisaruksiisi.

No, se on kyllä outoa, että eivät ole halunneet tutustuttaa teitä ollenkaan toisiinsa. Aikuisia ihmisiä ei tietysti voi pakottaa olemaan tekemisissä keskenään - eihän monet täyssisaruksetkaan toisiaan nää muuta kun ehkä kerran vuodessa vanhempiensa luona. Eivät siis ole järkänneet mitään tapaamista, missä sinä ja veljesi ja miehen perheet olis olleet yhdessä paikalla?

IHan mukavia ihmisiä, mutta tietenkin meille hyvin kaukaisia. Äh, luulen että teistä ei ymmärrä kukaan mitä ajan takaa! Minua sapettaa se, että äiti ylipäätään puhuu heistä lapsinaan, ja rinnastaa meidät toisiinsa puheissa ja teoissa. Minusta hänen tulisi pitää meitä omia lapsiaan ensisijaisina aina. En voi ymmärtää, että äiti voi ajautua niin kauas lapsistaan, että kehtaa puhua uuden miesystävän aikuisista lapsista ominaan.



ap

mutta pistä itsesi äitisi asemaan. mietipä että menisit uudestaan naimisiin, kuinka haluaisit tuntea miehesi lapsia kohtaan? eikö olisi mukavaa pitää heitä omina lapsina ja saada lisää rakkaita ihmisiä elämäänsä? vai kivempi vierastaa heitä ja käydä vain pakosta esim sukujuhlissa?



minä ajattelen niin, että rakkauden määrä ei ole mikään vakio eikä rajoitettu, te olette yhä hänen rakkaita lapsiaan ja hän rakastaa teitä yhä samoin, nyt hänellä vain on myös muita rakkaita... samaan täytyy tottua kaikissa ihmissuhteissa, lapseni rakastavat minua, mutta myös isäänsä, mummia ja ukkia ja lopulta omia puolisoitaan, lapsiaan ja vaikka ketä.. kaikki rakkaani minun täytyy myös jakaa.

Oliko sitä ennen kauan yksin? Olisiko mitään mahdollisuutta että voisit olla onnellinen äitisi puolesta?



Sinun äitisi koti on lapsillesi mummola, mutta ihan tasa-arvoisesti se on niille toisille lapsille ukkila tai pappala. Hatunnosto äidillesi varsinkin lastenlasten kohtelusta.



Musta on esimerkisi todella noloa kun joissakin uusperheissä isoäiti tuo tuliais karkkipussin vain osalle perheen lapsista, pienet asiat voivat aiheuttaa pitkän surun.

Olisit ylpeä äidistäsi ja hänen miesystävästään. Toivottavasti miesystävä suhtautuu teihin myös samalla tavalla. Tsoin päätellen tuosta kirjoituksesi sävystä, et ole varmaan anatanut hänelle mahdollsiuutta! Kyseessähän on "vain" äitisi miesystävä, joka ei tietenkään kuulu "samalla tavalla" sukuun kuin muut verisukulaiset. Mielestäni käytöksesi on lapsellista ja kuten joku jo sanoi: taidat pelätä tulevan perintösi puolesta...

enää aikuisena. Murrosikäiseltä moisen käytöksen ymmärtäisi...



Ko. ihmiset voivat olla sulle vieraita, mutta eivät äidillesi.

Tuskinpa vaan. Sanoisiko hän ennemminkin, että he suhtautuvat pariskuntana lapsiinsa tasaveroisesti?



Jos äitisi horisee siitä, että hän suhtautuu omiin ja miehensä lapsiin samalla tavalla, ts. pitää kaikkia lapsinaan, sitten hänellä taitaa mennä pahasti yli. Toivottavasti siinä tapauksessa on kyse vaiheesta (rakastumisvaiheesta tms.), joka hiljalleen tasaantuu.

Ja ajattelen just niin että vanhempien kuuluu laittaa lapset samalle viivalle. Tuntuisi pahemmalta jos taas toisen lapsia suosittaisiin -vaan koska he eivät ole omaa verta.. Ajattele nyt vaikka adoptioo, ne lapset on omia. Myös uusi liitto mun mielestä rinnastaa lapset yhtäläillä tasa-puolisiksi.



Noi matkat on arveluttavia eikä ole enää tasavertasia jos vanhemmat ei myöskään matkusta teidän kanssa..? Tai jättää teidät taka-alalle muuten.

Mutta koska äitisi korostaa kerran tasapuolisuutta, en usko että niin on.



Olehan ilonen että sulla on äiti joka välittää myös niistä miehen lapsista!

Tälläkin palstalla saa lukea niin vastenmielisiä juttuja naisista, jotka eivät koskisi miehen lapseen pitkällä tikullakaan, ja laskevat vaikkapa neliöitä, etteivät joutuisi maksamaan miehen lapsen asumiskuluista.



Sinun äitisi on reilu ja tasapuolinen, ja selvästikin rakastaa miestään. Olisit onnellinen äitisi puolesta. Ja jos hän kuitenkin hoitaa sinunkin lapsiasi, eikä siis suosi miehensä lapsia, kaiken pitäisi olla kunnossa.



Ja olen aivan varma, että äitisi sisällä sisimmässään rakastaa teitä synnyttämiään ja kasvattamiaan lapsia kuitenkin aivan erityisellä tavalla.

Miksi äidin lapset ja lapsenlapset olisivat tärkeämpiä kuin miehen lapset ja lapsenlapset. outo ajatusmaailma sinulla ap!

Miten niin miehen lapset on tärkeämpiä kuin omansa?



Kirjoitit viestissä 3 että äitisi kertoo olette lapset kaikki samassa asemassa!



Sehän SUOMEKSI tarkoittaa TASAPUOLISUUTTA. Aivan yhtähyvin toinen vanhempi voisi pitää lapsensa puolta kaikessa. Se ei ole tasapuolisuutta!!! ?



Provosoitko?



17

on nykyinen anoppini kohdellut aina todella tasapuolisesti omien biologisten lastenlastensa ja lastensa kanssa. Ei hän ikinä ole väittänyt että olisin hänelle kuin oma lapsi, siinä puhuttaisiin jo aika vahvoilla sanoilla isoista tunteista, mutta käytös ja käytännöt on aina olleet reiluja, joskus jopa liiankin... Anoppi esimerkiksi tarjoutui tulemaan meille siivoamaan kuukausittain, kun kävi tyttärensäkin perhettä auttelemassa. :) Joulu- ja synttärilahjoja tuli alusta alkaen aina minulle ja lapselleni, vielä silloin kun meillä ei vielä ollut hänen biologisia lapsenlapsiaan.



Että tältäkin kantilta katsoen äitisi toimii mielestäni hienosti, ja jos hänen miehensäkin on samaa mieltä, toivon että sinä perheinesi osaat ottaa hänet yhtälailla isovanhempana huomioon.



Tunneasiat on tietysti aina hankalia, varsinkin näissä uusperhesysteemeissä kun on osattava ottaa monien erilaisten ihmisten erilaisuus ja tunteet huomioon. Ehkä on ollut äidiltäsi tosi viisasta ottaa selkeä linja asiaan, ettei tarvitse sitten ympäriinsä selitellä joka välissä.

ja sinä mustasukkainen?

Äitisi toimii oikein, noin vilpittömään käytökseen harvat aikuiset pystyvät, vaikka juuri sitä uusperheissä tarvittaisiin. Ei äitisi rakkaus sinua kohtaan pienene, vaikka hänellä olisi elämässään myös muita tärkeitä asioita.