Lue keskustelun säännöt.
Neuvokaas nyt vanhempien ihmisten kyläilysäännöissä
05.08.2008 |
Ollaan muutettu pienelle paikkakunnalle Keski-Suomeen ja ollaan aivan ymmällä vanhepien ihmisten kyläilykulttuurista:
Naapurustosta tulee vanha mummeli meidän talon pihaan, sanoo päivää ulkona olevalle miehelle ja tulee yksin meille sisälle. Istuu keittiön pöydän ääreen sanottuaan päivää minulle. Kysyn ottaako kahvia ja vastaa kyllä. Juo kahvinsa sanomatta sanaakaan, vaikka koitan hiukan jotain keskustella. Sanoo näkemiin ja poistuu.
Naapurin keski-ikäinen emäntä kuuluu tulevan meille, sanoo päivää (kuulen viereisestä huoneesta, jossa olen imettämässä tissit paljaana kaksosia). Ei kuulu toisesta huoneesta mitään sen päivään lisäksi, kuvittelen vieraan lähteneen. Noin tunnin kuluttua kuulen oven käyvän. Mies tulee sisälle ja kysyy mitä naapurin Mairelle kuului. Olen ymmällään, mies luuli minun seurustelleen hänen kanssaan. Vastaavaa on tapahtunut myös lähellä asuvan isännän ja vanhanpojan kohdalla.
Onko ihan tavallista, että naapurustoon poiketaan extemporee, istutaan lähinnä ovea olevaan tuoliin tai pöydän ääreen eikä sanaakaan puhuta tai ollaan vierailulla vaikkei talossa sisällä ketään tuntuisi olevan? Miten meidän kuuluisi käyttäytyä?
t. Etelästä muuttanut kaupunkilainen
Kommentit (6)
Maaseudulla asun, enkä ole tuollaiseen käytökseen vielä törmännyt.
Se täällä on tapana, että torppaan kuin torppaan saapastellaan sisälle tuosta vaan, mihin aikaan vaan. Jos ovi auki niin ei ovikelloa soiteta, vain hätäinen kolkutus ovelle ja sisään.
Se on opettanut pitämään ovet lukossa silloin kun ei vieraita halua.
Mutta kun kylään tullaan niin silloin jutellaan kaikenlaista.
Jos talossa ei ketään kotona niin silloin vieraat poistuvat ulos ovesta ja tulevat toiste uudestaan.
Olet vain tainnut tavata omalaatuiset hörhöt, ne normaalit tapaat sitten kun tutustutte kyläläisiin vähän paremmin ja olette jonkin aikaa asuneet siellä.
Mutta kysymykseesi vastaisin, että ei ainakaan täälläpäin tuollainen ole tavallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tullaan tupaan ja istutaan alas. Ei kysellä, onko sopiva hetki. Ei lähdetä, vaikka olisi muita (kutsuttuja) vieraita paikalla. Ei juuri puhuta, istua kökötetään vaan.
Sanokaa niille, että nyt ei sovi, sovitaan uusi kyläilyaika. Mä en kestäis yllätysvieraita, varsinkaan mitään naapurinmummoja. Mä varmaan älähtäisin aika pahasti kun eka tollanen tulis sisään. Onneks asun kaupungissa...
Muistan joskus pienenä eräässä pikkupaikassa Päijät-Hämeessä törmänneeni vastaavaan ilmiöön. Asuimme tässä vielä vuosi sitten Etelä-Suomessa "maalla" ja siellä ei kyllä juuri kutsumatta tultu sisään mutta naapurin sähkömies kyllä tuli meille huoltotoimenpiteitä suorittamaan soittamatta ovikelloa :D. Eli tuli kyllä pyydettynä mutta milloin sattuu ja aina yllättäen :D. Yhtäkkiä vain alkoi kuulua tuulikaapista (söhkökaapin vierestä) murinaa :D.
ja Keski-Suomesta maalta olen kotoisin. Lähinnä siellä ei olla missään tekemisissä naapureiden kanssa!
Ehkäpä ovat vain käyneet katsastamassa uudet naapurit, voihan olla etteivät tule enää toiste. Toivotaan, sillä inhottavaa olisi pitää ovet lukossa! Toisaalta ovat varmasti ihan harmittomia ja ehkäpä jopa mukavia kunhan vähän pääsee tutustumaan.
jossa tarinoita kirjoittajan lapsuudesta ja nuoruudesta pienessä kylässä keski-suomessa. lukemani perusteella arvelen, että kuvaamasi kaltainen naapuriin piipahtaminen on maan tapa siellä päin! kirjassa kuvattiin, kuinka naapuriin oli tapana joka päivä ihan vaan piipahtaa, sen kummemmin ilmoittelematta tulla tupaan ja istua lähimmälle tuolille ihan vaan hengailemaan.
mä sanoisin että teidän kannattaa jatkaa toimianne ihan niinkuin olisitte jatkaneet ilamn vieraan tuloakin, paitsi kahvit voi olla hyvä tarjota jos tilanne sallii. imetys on kyllä aika kinkkinen, mutta jos huutelisit vieraalle että olet nyt vähän varattuna mutta yrität tulla pian.