Isovanhemmat eivät koskaan tee aloitetta pyytää lapsenlapset kylään, saati hoitoon

Ois kiva, jos osoittaisivat joskus kiinnostusta auttaa meitä vaikka lastenhoidossa ap

Olisit kiitollinen.

Musta ei

Nytkin toisessa mummolassa on kaksi lasta (kaksi vielä kotona) tämän viikon. Sitten jossain vaiheessa vielä vanhinkin menee yksin sinne muutamaksi yöksi (nuorin ei mene, kun on alle 2 v ja vierastaa PALJON). Sitten toiseen mummolaan he ovat menossa (nämä 3 isointa) jahka hänellä alkaa kesäloma.



Ja sanottakoon vielä, etten missään nimessä oleta, että käyttäisivät meidän lasten kaitsemiseen koko lomiaan, mutta mukavaa, että jaksavat OMA-ALOITTEISESTI pyytää heitä luokseen.



Syksyllä anoppi lupasi tulla meille hoitamaan lapsiamme, kun jää vuorotteluvapaalle ja minä jään äitiyslomalle. Kiva, kun on ainakin parina päivänä viikossa ylimääräinen käsipari pyörittämässä taloutta!



Harmittelut vielä, ettei kaikille ole samanlainen onni käynyt isovanhempien suhteen ja sääli niitä, keitä tämä onni on kohdannut, muttei sitä ymmärrä.

Tiedän miten kurjalta tuo tuntuu.

Omat vanempani ovat jotenkin katkeria elämälle ja kostavat sen lapsilleen ja lastenlapsilleen. Me olemme yrittäneet puhuakin asiasta heille, mutta turhaan!

Minusta normaali ihminen osoittaa edes jonkinmoista kiinnostusta lastenlapsiaan kohden. Ja vaikkapa oma-aloitteisesti tarjoutuu joskus apuun. Eikä sen avun edes tarvitsisi suurta olla... Tulisivat edes kahville!



Eli kuten arvata saattaa, meillä sama tilanne mun vanhempien kanssa. Eivät koskaan tarjoudu oma-aloitteisesti lapsenlapsia hoitamaan tai tapaamaan. Eivät tee MITÄÄN lastenlasten kanssa. Nykyään eivät edes tule käymään... Viimeksi ovat käyneet huhtikuun alussa, vaikka välimatkaa vain 5 km ja molemmat eläkkeellä.



En mä oikeasti niin paljon lastenhoitoapua tarvii, mutta seura olisi välillä kivaa ja ihan lasten takia olisi kiva että heillä olisi yhteyttä vanhempaan sukupolveen.



Äidilläni ainakin taitaa olla taka-alalla jonkinlainen masennus, minkä takia hän ei jaksa kiinnostua.

että tottakai se kiinnostus on myös hoitoavun tarjoamista. Minusta on tosi kummallista, että jos oma lapsi tarvitsisi apua tai voisi hänen elämäänsä hiukan helpottaa, ei siihen suostu. Onhan se toki lastenlastenkin etu, ettei oma lapsi vanhempana uuvu aivan totaalisesti.

Miksi tällaisista ketjuista aina pitää vääntää tämä sama kiistakapula? Tuskinpa kukaan haluaa että isovanhemmat ovat pelkkiä lastenhoitovälineitä!!! Tai ainakaan harva... Minä haluaisin että he tulisivat edes käymään, kahville, pitämään MULLE seuraa. Mieskin nyt paljon töissä niin seura kelpaisi. Lapset saisivat istua paapan sylissä ja rupatella, kuunnella satuja.



Mutta kun omat vanhempani eivät edes soittele ja kysele kuulumisia. Rakennamme taloakin, eivätkä siitäkään ole kiinnostuneita! Tulee mieleen, että onko heille väliä olemmeko elossakaan??!

että tottakai se kiinnostus on myös hoitoavun tarjoamista. Minusta on tosi kummallista, että jos oma lapsi tarvitsisi apua tai voisi hänen elämäänsä hiukan helpottaa, ei siihen suostu. Onhan se toki lastenlastenkin etu, ettei oma lapsi vanhempana uuvu aivan totaalisesti.

-- just tuota mieltä olen minäkin. En voi itse kuvitella että jättäisin omat lapseni niin oman onnensa nojaan, kuten esim. oma äitini on minut jättänyt.

9

Eiköhän jokainen normaali lapsi haluaisi olla tekemisissä normaalien vanhempiensa kanssa, SEURUSTELLA. Ei kai se tarkoita, etteikö minulla olisi muitakin ystäviä? Vai että oikein viihdyttää:DDD

Ei kai se isovanhempien tehtävä myöskään ole viihdyttää aikuisia lapsiaan??



10

idiootit ei tajua, että en anna

Säälittää lasten puolesta, kun toiset puhuvat mummuista ja vaareista ja nämä ihmettelevät, että mitä ne on :(

Hoitoapukin olis tervetullutta, mutta kävisivät edes kylässä tai muistaisivat merkkipäivinä. Meidän häissäkään ei heitä näkynyt. Tylyä, mutta totta.

että minun äitini pyytäisi lapsia yökylään mielellään mutta hän asuu 250km päässä.



Mieheni äiti asuu muutaman kilometrin päässä ja hän pyytää lapsia aina ihan huonoina hetkinä tai ainoastaan reissuun.

Esim. koskaan ei ole pyytänyt lapsiamme muuten vain yökylään mutta sitten kun ollaan käymässä heillä esim. saunomassa perjantai-iltana, ja Mummo ottaa miehensä kanssa viiniä ja suunnitelmissa on suunnata karaoke baariin, silloin mummo ehdottaa lapselle että voisit jäädä yökylään! Mummon miehellä 16v lapsi joka sitten olisi yöllä lapsen seurana...

Minusta tuo on ihan tyhmää. Miksi lapsen pitäisi mennä mummolle yökylään silloin kun mummo ei edes itse ole läsnä!?



Toinen ärsyttävä on kun aina lapsia pitäisi raahata mukana ympäri Suomea ja maailmaan (lapset 5v ja 2v)... Alottaisi edes perinteisillä yökyläilyillä mutta ei, lapsi pitäisi saada asuntoauto matkalle 5 päiväksi...



No meillä on 5v ollut elämänsä aikana 2 krt yökylässä, molemmat kummeillaan. 2v ei ole vielä yökyläillyt. Joskus kuitenkin ollaan päästy miehen kanssa tuulettumaan kun äitini on tullut meille lapsia hoitamaan.

että heidän "pitäisi tulla pitämään MULLE seuraa". Ei se minusta normaalia ole.



Kukahan tässä keuhkoaa, muuten?



10

[iEsim. koskaan ei ole pyytänyt lapsiamme muuten vain yökylään mutta sitten kun ollaan käymässä heillä esim. saunomassa perjantai-iltana, ja Mummo ottaa miehensä kanssa viiniä ja suunnitelmissa on suunnata karaoke baariin, silloin mummo ehdottaa lapselle että voisit jäädä yökylään! Mummon miehellä 16v lapsi joka sitten olisi yöllä lapsen seurana...

Minusta tuo on ihan tyhmää. Miksi lapsen pitäisi mennä mummolle yökylään silloin kun mummo ei edes itse ole läsnä!?



-- joo aika kummallinen ajoitus tosiaan... Eiköhän sitä haluaisi että mummi ois selvin päin ja KOTONA jos sinne lapsen jättää..

Meillä miehen vanhemmat eivät ennen tehneet juuri mitään lapsemme kanssa. Asumme kaukana toisistamme, ja silloin kun nähtiin, tekivät lähinnä omia juttujaan. Olisitte nähneet tyttömme ilmeen esim. kun mummo ja ukki olivat lähdössä kävelylle ja tyttö pyysi päästä mukaan. Mummo siihen, että "Me haluttais nyt ukin kanssa kävellä reippaasti. Älä tule nyt mukaan." Näin tapahtui lähes aina. Tyttö oli ihan murtunut, ei voinut ymmärtää. Kaikenlisäksi ikää silloin jo 3 v ja oli tosi reipas kävelemään ja rattaat olisi voinut ottaa mukaan, jos tulee väsymys. Vitutti ihan sikana ja itketti itseäkin. Miksi ihmeessä ei voi lastenlasta ottaa mukaan silloin, kun hän on käymässä?! Ehtii niitä reippaita kävelylenkkejä tehdä sitten, kun taas kahteen kuukauteen ei meitä näy! Ja hyvin harvoin, kun siellä oltiin, isovanhemmat leikkivät tms tytön kanssa. No, mies sitten kerran avautui aiheesta ja vähän muustakin vanhemmilleen ja selvittelivät hommaa yhden päivän. Sen jälkeen on hommat olleet huomattavasti paremmin. Nyt tytöstäkin tuntuu, että mummo ja ukki tykkäävät hänestä.

mutta eivät kehtaa pyytää. Surevat sitten itsekseen, kun ei niitä lapsia tuoda ikinä meille hoitoon.

että heidän "pitäisi tulla pitämään MULLE seuraa". Ei se minusta normaalia ole.

Kukahan tässä keuhkoaa, muuten?

10

Koska muuten sinä olisit väittänyt että MINÄ HALUAN VAIN LASTENHOITOAPUA. Siitäkin olisit löytänyt sitten sanottavaa vai mitä? Kun minä en vain sitä lastenhoitoapua halua, vaan ihan vain seuraa, meille kaikille. Mistäs nyt sitten aletaan kiistellä? Siitäkö ettei sekään ole normaalia haluta seuraa? Ehkä pitäisi vain olla tyytyväinen niiden lasten kanssa yksin kun ne kerran on tullut hankittua? Eihän nyt herrajee omia vanhempiaan haluakaan nähdä!

olisi kiva, jos isovanhemmat olisivat edes vähän kiinnostuneita.



Omat vanhempani kyllä ovat kiinnostuneita lapsenlapsistaan, mutta mieheni vanhemmat eivät. He asuvat 30 km päässä, joten ei minusta kaukana (omat vanhempani asuvat 150 km päässä). Appivanhemmat käyvät harvemmin kylässä kuin omani. Alkaa jo kyllästyttää, kun aina saa appivanhempia vaatimalla vaatia tulemaan kylään. Kun tulevat, tuskin tervehtivät lapsia. Istuvat pari tuntia ja lähtevät kotiinsa.



Eipä appivanhemmat ole omista lapsistaankaan kovin kiinnostuneita, joten ei ihme, ettei lapsenlapset kiinnosta...