KIUSAAMINEN OSA IHMISLUONTOA

No ni, joku on keksinyt hyvän selityksen miksi lapset kiusaavat, hah hah... Jos lapsi on kunnolla kasvatettu hän ei kiusaa.piste

Hyvin kasvatettu lapsi ei kiusaa ketään, meidän lapsemme on mielestäni sitä. Ei kiusaa ketään eikä tule kiusaamaan. Häntä on kiusattu. Ne arvot ja asenteet joita lapselleen opettaa, tulevat näkyviin lapsessa aika pian.

Totta kai lapsi voi osata ja haluta kiusata ihan luonnostaan ja keneltäkään siihen mallia saamatta, mutta kyllä mielestäni meillä vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa lapsi ymmärtämään, että kiusata ei kuitenkaan saa. Ihan niin kuin me opetamme, että toisen kädestä ei revitä lelua, toista ei lyödä, kaupasta ei varasteta, koulusta ei pinnata, mopoa ei ajeta kypärättä jne., vaikka kuinka haluaisi.



Ihminen ei ole pelkästään eläin, vaan myös moraalinen olio.

Jos vanhemmilla on ongelmia vuorovaikutuksessa, kyllä se näkyy hyvin pian lapsen käytoksessä. Jos vanhemmilla riippuvuusongelmia eikä aikaa lapselle, kotona ivataan ja huudetaan, kuritetaan, niin voi olla varma että sen koulutuksen läpikäynyt lapsi kiusaa.

Tasapainoisessa kodissa kasvanut lapsi on empaattinen ja muista välittävä ja arvostaa itseään niin ettei koe tarvetta kiusaamiseen.

Mielestäni kiusaaminen, varsinkin joukolla, on apinalauman käytöstä. Apinoiden joukossa heikompien kiusaaminen on yleinen huvi. Meidän ihmisten tulee opettaa lapsillemme, että se on väärin, eikä siihen pidä sortua, vaikka mieli tekisi.



On tutkittu, ettei kiusaajilla ole muita heikompi itsetunto. Kiusaaminen on vallankäyttöä ja kiusaaja nauttii sen tuomasta vallan tunteesta.



Mielestäni ihmisten tulee opettaa lapsilleen, että toisten kustannuksella ei huvitella.

ikävä kyllä ihminen on dualistinen hahmo: hän on sekä eläin (impulssi-mekanismit) että tiedostava olio.

Ensimmäisen mukaan kiusaaminen ikävä kyllä on luonnollinen ilmiö. Se on hyväksyttävä, että ihminen on sisimmältään julma, itsekäs eläin. Mutta juuri ihmisen meistä tekee se, että me voimme valita. Ja kasvatuksella (sekä koti että koulu) tähdätään juuri siihen, että me emme toimi impulssiemme mukaisesti. Kenelläkään ei ole oikeutta toimia impulssiensa mukaisesti, jos se vahingoittaa muita.

Lapsille täytyy opettaa, ettei kiusaamista sallita missään muodossa. Ja heidän on opittava myös itse säätelemään tätä -- silloinkin kun aikuinen ei ole vahtimassa.