Enpä olisi tätä enää uskonut

Eilen sitten tein testin ja plussahan se oli. Voi sitä tunne mylläkkää.

Olimme mieheni kanssa vakaasti päättäneet että kolme riittää, mutta niin nyt neljäs tuloaan tekisi. Tiesin sen jo kaksi viikkoa sitten että saatan olla raskaana, mutta jotenkin vain odotin koko ajan, että kyllä ne menkat kohta alkavat. No ei alkanut.

Ensin tein elämäni raskaimman päätöksen: En pitäisi vauvaa, voi että se tuntui pahalta. Itkin koko eilisen illan, kunnes sain miehelleni sanottua että en pystyisi sitä tekemään. Onneksi hänkin sitten myönsi, ettei olisi halunnut itsekään keskeyttää raskautta. (miksi ne miehet eivät saa sitä suutaan auki heti) Tietysti tässä raskaudessa on riskinsä. En ole enää ihan nuori, ylipainoa on noin 60kg, ja kaikki lapseni olen ahtaan sisälantion takia saanut sektiolla, johon tämänkin kanssa päädytään jos loppuun asti selvitään.

Omien laskujen mukaan viikkoja olisi noin 7 ja laskettu aika syyskuun alussa:) En voisi onnellisempi olla!