Opettaja kysyy
Hienoa, että tärkeästä asiasta keskustellaan. Olen vasta valmistunut opettaja ja opetan ensimmäistä vuotta kolmasluokkalaisia. Toivon, että luokassani kaikilla on turvallinen ja hyvä olla.
Nyt toivoisin käytännön vinkkejä teiltä asiantuntijoilta: miten kiusaamisesta pitäisi puhua luokassa
a) ennalta ehkäisten
b) jos sellaista ilmenee
c) vanhempainvarteissa ja -illoissa
Kysymykseni on melko laaja, mutta teitä asiantuntijoitakin on useita vastaamassa :) Olisi mukavaa kuulla mahdollisimman monen mielipide.
Kiitokset jo etukäteen ja hyvää syksyä!
Kommentit (5)
Meillä ollut mm. seuraavia hyviä kokemuksia tyttären luokalla:
a) Annetaan lapsille mahdollisuus tutustua toisiinsa, myös niihin, joita ei tunne ja joita sen vuoksi helppo alkaa kiusaamaan tai syrjimään. Eli vaihdetaan luokassa välillä paikkoja esim. niiden vähemmän tuttujenkin viereen. Hyvä juttu oli myös lasten toisilleen nimettömänä täyttämät laput, joissa keksittiin jokaisesta hyviä puolia. Tuotti ainakin meillä paljon iloa. Jonkinlaiset teemaan liittyvät "näytelmät" voisivat auttaa lapsia myös asettumaan toisen asemaan ja keksimään ratkaisuja.
on todella hienoa, että olet kiinnostunut teemasta ja luokkasi hyvinvoinnista. Kiusaamisen ennalta ehkäiseminen on tärkeää työtä, jonka avulla voidaan välttää monia ikäviä tilanteita. Kuten itse sanoit, kysymyksesi on varsin laaja ja voisin kirjoitella siitä varsin pitkästikin. Päätin kuitenkin keskittyä konkreettiseen materiaaliin, jota on tuotettu opettajien ja muiden nuorten kanssa toimivien henkilöiden työn tueksi.
Ennalta ehkäisyssä tärkeintä on asiasta puhuminen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tuottanut tukioppilastoimintaan materiaaleja, jotka on tehty tukioppilaiden jatkokoulutukseen, mutta joiden harjoitukset soveltuvat myös muiden oppilasryhmien kanssa käytettäviksi. Harjoituksia voi muokata ryhmän tarpeiden ja ryhmässä olevien lasten iän mukaan. Ne tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden asian pohtimiseen ja omien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn. Materiaalit on tehty yläasteikäisille ja tästä syystä ne eivät kaikki välttämättä sellaisenaan sovellu kolmasluokkalaisille. Materiaalien aiheita ovat mm. kiusaamisen ehkäisy, itsetunto, tunteet ja erilaisuuden arvostaminen. Materiaalit löytyvät osoitteesta http://www.mll.fi/kasvattajille/tukioppilastoiminta/ kohdasta aineistot. Samasta paikasta löytyy myös Huomaan. -vanhempainiltamalli kiusaamisen ehkäisyyn.
Kouluilla tulisi olla toimintamalli kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen, josta käy ilmi miten kiusaamistilanteissa toimitaan. Suositeltavaa on, että kiusaajan ja kiusatun kanssa keskustellaan erikseen ja asia selvitetään asianosaisten kanssa. Luokassa voidaan tehdä edellä mainitun kaltaisia eri teemoihin liittyviä harjoituksia. Kiusaamistapauksia ei saa koskaan lähteä selvittämään luokassa yhdessä kaikkien oppilaiden kanssa.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yhteistyössä Folkhälsanin kanssa tuottanut viisi lyhyttä videota kiusaamisesta, jota toimivat keskustelun avaajina. Videoihin liittyy myös keskusteluaineisto sekä oppilaiden, vanhempien että opettajien keskusteluja varten. Videot on suunnattu 5.-9. -luokkalaisille, mutta luokasta riippuen niitä voi käyttää myös nuorempien oppilaiden kanssa. Myös muiden vuosiluokkien vanhempainilloissa voidaan käyttää videoita ja keskustella kiusaamisesta niiden avulla. Videoita on lähetetty yksi kappale jokaiseen yläkouluun. Niitä voi myös ostaa osoitteesta ww.mll.fi/verkkokauppa.
Toivottavasti yllä olevasta löytyy materiaalia, jota pystyt hyödyntämään työssäsi!
Aurinkoista syksyn jatkoa ja iloa työhön!
Terveisin,
Riikka Mannelin
Tutustu ratkaisukeskeiseen työotteeseen ja sovitteluun. Ohjaa alusta alkaen luokkasi oppilaita osallistumaan itse kiusaamistilanteiden selvittelyyn niin, että he saavat itse pohtia miten tapaukset ratkaistaan niin, että ne eivät enää toistu. Yksittäisten oppilaiden välisiin pieniinkin mieltäpahoittaviin tilanteisiin kannattaa puuttua ohjaamalla oppilaat vertaissovitteluun (mikäli menetelmä on koulussanne käytössä) tai ohjaamalla itse tilanne ratkaisuun sovittelun periaattein.
Kun näin osoitat oppilaillesi luottamusta siihen, että he voivat olla osallisena hankalienkin asioiden ratkaisuun, oppivat he ottamaan vastuuta käytöksestään. He vastaavat luottamukseesi.
Sovittelun keskeinen periaate on se, että ristiriidan osapuolet ovat ristiriitansa parhaita asiantuntijoita ja samalla sen parhaita ratkaisijoita. Kun työskennellään syyttämättä osapuolten näkemyksiä kunnioittaen, heitä ja heidän ratkaisujaan kuunnellen, syntyy lupauksia, jotka ovat "osapuolten näköisiä" siis sellaisia, jotka osapuolet pystyvät pitämään. Sovittelussa lupaukset käyttäytymisen muutoksesta annetaan aina toiselle osapuolelle - ei opettajalle - joten ne myös pidetään paremmin. Kyselyidemme mukaan 95% vertaissovitteluun ohjatuista tilanteista johtaa sopimukseen, jonka seurannassa todetaan pitäneen. Vertaiselle annettua itse pohdittua lupausta ei haluta rikkoa. Vertaisuus on siis luokassasi voimavara, jonka hyödyntämistä myönteisesti kannattaa opiskella. Kotisivuillamme osoitteessa www.ssf-ffm.com löytyy lisää tietoa sovittelusta, vertaissovittelusta ja sieltä myös kirjallisuusluettelo, josta saa hyviä vinkkejä asian tutkimiseen.
Terveisin Maija Gellin
Koulusovitteluhankkeen projektipäällikkö
Suomen sovittelufoorumi ry
Loistavaa, että rohkeasti lähdit kysymään mieltäsi askarruttavaa asiaa. Kuten jo yhdessä vastauksessa kirjoitin, vanhempainillat ovat oiva foorumi ottaa asia puheeksi ja yhdessä miettiä ratkaisu ongelmaan. Lähipoliisilta tai koulupoliisilta saat lisää konsultaatiota. Rohkeasti ottamaan yhteyttä. www.poliisi.fi sivustolta löydät oman paikkakuntasi lähipoliisin yhteystiedot.
Matti Koski
ylikonstaapeli
Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitos
Kysymyksesi on todellakin laaja, mutta myös olellinen osa opettajan työtä:)Koulun tehtävänä on luoda turvallinen paikka, jossa harjoitellaan tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä ristiriitojen ratkaisutaitoja tulevaa elämää varten.
Opettajista usein tuntuu, että oppi ei mene perille, mutta itse uskon siihen, että annamme omalla käyttäytymisellämme tärkeitä malleja ristiriitojen ratkaisemiseen ilman väkivaltaa.
Kiusaamisesta tulee puhua avoimesti eikä sitä hyssytellen. Se kuuluu ikävä kyllä ilmiönä ihmisten väliseen kanssakäymiseen, sillä myös aikuisten välillä on laajasti työpaikkakiusaamista.
Vanhemmille on turha välittää viestiä "Meidän koulussa ei kiusata ketään!" vaan viesti on se, että pyrimme puuttumaan kaikkiin kiusaamistilanteisiin ja tarvitsemme vanhempien yhteistyötä asioiden selvittelyyn.
Käytä rohkeasti aikaa lasten kanssa keskusteluun tunteista, toisen ihmisen kunnoittamisesta ja luokan hyvän ilmapiirin luomisesta. Tunnettu asiahan on, että oppimista ei tapahdu ellei lapsi ole hyvällä mielellä koulussa.
Voimia työhösi!
terveisin
Helinä Perttu
rehtori