Eskarin itku
Meillä eskari-ikäinen poika ollut hoidossa viimeiset 2,5 vuotta. Ongelmia ei ole mitä nyt normaalit hoidon aloittamisongelmat.
Poika aloitti nyt eskarin syksyllä ja paikka on uusi. 3 kuukautta on mennyt ihan ok ja tykännyt olla ja samantien mennyt leikkimään kuin on hoitoon mennyt. Nyt viimeiset 2 viikkoa on tullut itku ovella, kun olen hänet hoitoon jättänyt. Mitään syytä en tähän oikein keksi, siis mitään muutoksia ei ole mihinkään aikatauluihin tai kotona tapahtunut. Syyksi sanoo, että tulee äitiä ikävä ja mitään muuta järkevää syytä en osaa sanoa. ON luonteeltaan normaalin vilkas, mutta myös hyvin herkkä, tunteellinen ja voisiko sanoa taiteellinen.
Onko muilla ollut vastaavanlaisia ongelmia etenkin tuossa iässä. Voisiko kuulua tuohon ikään ja mitä sille pitäisi tehdä tai miten asiaan pitäisi suhteutua/puuttua. Hoitopaikassa olivat hiukan ihmeissään ja luulisi, että he tietäisivät, jos kuuluu vaikka johonkin ikään tms.
Hyviä neuvoja siis kaipaisin.
Kommentit (3)
Hei!
Meilläluonteeltaan aivan samanlaiselta kuulostava poika kuin omasi ja ongelma aivan sama. Sillä erotuksella tosin, että pojan eskari on samassa päiväkodissa, jota hän on käynyt jo usean vuoden ajan ja tädit ja muut lapset ovat siis tuttuja vuosien takaa. Poikaa ei kiusata, niin hän ainakin sanoo, tätien mukaan on pikemminkin hyvin haluttu ja kilpailtu leikkikaveri.
Nyt reilun kuukauden ajan poika jää itkien eskariin ja jo edellisenä iltana kotona alkaa selittää, että EI VOI mennä eskariin, kun tulee äitiä niin ikävä. Äiti eli minä olen kuitenkin töissä, joten en tosiaankaan ole kotona pitämässä pojalle seuraa. Mikään järkipuhe ei ole asiaan auttanut, ei myöskään suuttuminen tai ymmärtäminen ja lohduttaminen ja olen jo aika epätoivoinen, miten ratkaista tilanne. Neuvolasta sanoivat, että tämä herkkyys kuuluu ikään, mutta silti tämä asia ahdistaa minua suuresti. Kaksi vuotta vanhemmalla pojallani ei koskaan tällaista vaihetta ollut.
Onpa helpottavaa lukea samanlaisia kokemuksia.Meillä myös eskaripoika,joka ollut samassa pk:ssa jo yli 3vuotta,sillä erotuksella että isosisko ja paras kaveri aloitti syksyllä koulun ja hän siis nyt yksin jää hoitoon ja usein ekana.Koko syksy älytöntä itkua kun isänsä hänet hoitoon vie.Meillä tilanne avautui vasta muutama viikko sitten kun tivauksen,utelun ym,jälkeen hän kertoi että häntä muksitaan ja tönitään ym.Nostimme "kissan" pk hlökunnan silmien eteen,ja pidimme palaveria jossa kävimme läpi kokemuksiamme ja poikamme kertomia asioita.Nyt aivan eri poika,jää mielellään hoitoon nykyään.Pelkäsin jo josko koulukypsäkään on,nyt näyttää hyvältä.
kiusataanko häntä.