Yskästä napatyrä @!@!!
Tässä ei enää tiedä, itkeäkö vai nauraa. Alkaa vitsit käydä vähiin. Mulla on siis ollut yskää joulusta lähtien. Ensin ihan lievänä, mutta sitten mitä pidemmälle tammikuu kului, sitä pahemmaksi muuttui yskä. Poskiontelontulehdukseenkin sain ab-kuurin jne. (Tuosta tulehdusasiasta kyselinkin jo yhdessä toisessa ketjussa, siitä ei nyt enempää.) Yskimisestä revähti vatsalihakset ensin toiselta puolelta, sitten toiselta. Eilen illalla, kun yskä lopulta vaikutti olevan vähän hellittämään päin, kipu siirtyi napaan. Tänään tuo napakipu on yskiessä vaan pahentunut. Olen yrittänyt mahdollisimman paljon olla yskimättä, mutta kun lima alkaa kaihertaa kurkussa, niin pakko on lopulta alkaa kurkkua selvitellä. Muutenhan tämä yskä vaikuttaisi vihdoinkin olevan helpottamaan päin.
Alkoi jo tosissaan huolestuttaa, voiko navan kohdalta ratketa jotain (vauvan pyllykin vielä just navan kohdalla). Soitin synnärille. Sieltä sattui vastaamaan lääkäri. Sanoi, ettei mitään voi ratketa, mutta tyrä voi kuulemma tulla. Ai kun hienoa! Ja ei muuta kuin jotain tukivyötä tai kaulaliinaa masun ympäri napaa tukemaan ja synnytystä vaan odottelemaan. Nyt on kaulaliina sidottu masun ympäri ja purnukka vielä lisänä painamassa napaa. Vauva ei tästä ihan niin ihastuksissaan tunnu olevan, kun hänen asumustaan puristetaan, mutta ehkä tää vähän yskiessä auttaa. Mut onhan tää kyllä melkoisen surkuhupaista hommaa ollut tämä viimeinen kuukausi ja kaikki vaan tuon saakelin yskän tähden @&!@%
Onkohan täällä kellään kokemusta napatyrästä?
neronja rv 39+1
P.S. Synnytyksestä on vielä ihan turha edes haaveilla. Edelliset synnytykset on olleet rv 41, rv 42, rv 42, rv 42+1 ja rv 40+0 (näistä kolme viimeisintä on käynnistettyjä).
Ekassa raskaudessa ei napatyrää ollut. Mutta toisessa pullahti esille jo melko varhaisessa vaiheessa raskautta. Eipä siinä muuta kuin yrittää tukea pullottavaa tyrää jotenkin. Ajoittain tyrä oli aristava. Mutta kun synnytys oli ohi niin tyräkin hävisi sen siliän tien. Sama juttu toistui viime raskaudessa, tosin ei ollut niin kivulias kuin ensimmäisellä kertaa. Olin ehkä fyysisesti paremmassa kunnossa ja vatsalihakset tukivat tyräkohtaa paremmin.