***Joulun lapsosen äidit torstaihin***
Kommentit (20)
Aivan ihana ilma! Voihan tuo olla että ulkona tuulee ja on kylmä, mutta hienolta näyttää...
Sunnie: Itse ottaisin vakavasti puheeksi mieheni kanssa, asialla voi olla ihan ymmärrettävä selitys, mieti onko hänen käytös muutoin muuttunut, onko puhelin visusti hänellä, onko ylitöitä, hajamielinen, poissaoleva vai kenties yli innokas kotona. Itse en hyväksyisi minkäänlaista peliä toisen kanssa, se olisi minua kohtaan sellainen loukkaus, jonka yli en pääsisisi. Hormoonit huomioon ottaen kannattaisi tilannetta kartoittaa, itse ainakin luen paljon asioita rivien välistä ja väännän asioita tässä tilassa, joten väärinkäsityksiä sattuu tämän tästä. Voimia sinulle!!!
Oma napa:
Oireet ovat lievittyneet. En sitten tiedä onko hyvä vai huono, lieviähän nuo oli alun alkaenkin..Nyt alkais olla jo ultran paikka, ei jaksais millään enää odotella, pelottaa ettei kaikki ole kunnossa:-( Jos tämä hermoilu onkin jotain vaistoa..Toisaalta hermoilin kerran aiemminkin ja silloin kaikki oli ok alkuraskauden ultrassa ;-)
Muutamana päivänä ollut mahassa sellaista menkkamaista jomotusta, lievää sellaista, menee toivottavasti ohi tarkottamatta mitään.
ponnari ja pikku itu 8+3
Voi Sunnie! Jaksamista ja koeta saada mies puhumaan, neuvoja sulle näyttää jo tulleen roppakaupalla. Pahinta mitä voit tehdä on märehtiä asiaa viikkotolkulla.
Joku ihana oli laittanut koettavansa kehittää addiktiota rasvattomaan piimään, no mulle se kehittyi alle puolessa vuorokaudessa, kiitos sinulle, ei sitä aina itse hoksaa kaikkea. Oikeasti se jotain ravinteikkaampaa mitä voin syödä (siis juoda) ilman kammo-oireilua. Ehkä mä selviän sittenkin hengissä, piimän ja tomaattien voimalla =D
Viikonloppu alkaa pikkuhiljaa hiipiä taas, nopeasti menevät nämä päivät nukkuen, palaillaan taas!
Rilla-ma-rilla ja tonttuvauva
Meillä on täällä kyllä aika kurja keli, onneksi sisko lupautui tulemaan
niin täällä satelee vettä ja on vain 5 astetta lämmintä =(
Onneksi sisko tulee kylään että poitsulla on serkuista vähän seuraa...
Joku kyseli aiemmin lemmikeistä, meillä ei valitettavasti ole, mutta siskoni koira käyttäytyi viimeksi ihan hassusti kun olimme kylässä, kiehnäsi vieressä, vaikka yleensä ei tule kuin haistelemaan...hassu piski!!
Mulla on oireita vaihtelevasti, välillä enemmän ja välillä vähemmän, vajaa 2 viikkoa ultraan, kylläpä vähän meinaa jännittää, onneksi tässä on paljon puuhaa ennen sitä niin ei tarvitse koko ajan vaan sitä miettiä =)
Jo aiemmin kyselin että onko täällä ketään opiskelevia odottajia? Mulla olisi vielä opintoja melkein pari vuotta jäljellä kun äitiyslomalta palaan... Missä vaiheessa teillä on ja onko ollut raskasta. Mä himmasin heti tahtia kun huomasin olevani raskaana, etten turhaan stressaile liikaa...
heiluri ja elvistonttuvauva 9+6 (huomenna eka kymppi täynnä =)
Kävin tuonne keskiviikkopinoon tekemässä yhteenvedon eilisestä kriisistä... Kiitos tuestanne, kaikki! Kyllä se tästä (lakkaa helpottamasta, kuten mieheni usein irvailee ;) )
Kaikkien aikojen kuvotus päällä, mitään ei tee mieli mutta oksentamisen pelossa tungen suuhuni kaikkea ei-oksettavaa. Pitää kokeilla tuota piimä-juttua. Kalsiumhan auttaa painonhallinnassakin!
kahdeksalta aamulla olin siivoamassa toisia kakkoja nuorimmaiselta. Kakkaa noin 4-5 kertaa päivässä ja takamus on sen näköinenkin, vaikka talkitsen jatkuvasti. Pakko vaan aamusta alkaa heittää verhoja ikkunoihin ja siivoamaan kun on vieraita tulossa. Alkuviikko on mennyt ihan tässä pakollisten puuhien ääressä.
Esikoisen open kanssa on palaverikin tänään; kuinka neiti on kehittynyt esikoulussa. Syysarvioinnissa (tosin eri koululla oli silloin) hyviä mainintoja oli muut paitsi ryhmässä toimiminen ja opettajan totteleminen. Voitte uskoa, että olen joskus kovilla Leijona-lapseni kanssa! Omat temperamentit jää kyllä toiseksi.
Mutta; nauttikaahan päivästä ja pitäkää hyvää huolta ukoistanne!
-Sunnie ja piiperöinen (7+6)
Eli mäkin kävin vahingossa tonne keskiviikon pinoon laittamassa viestini...
Ponnari, mä oon ihan samoilla viikoilla kun sä ja mullakin on yks kaks oireet kadonnut? Ja muakin jomottaa alaselkään aikalailla ja tosiaan ihan supisteli aamulla, reisissä tuntui, samanlaisia kuin miten mulla synnytykset on alkanut aina, vähän pelottaa! Mutta jos muillakin on samaa niin ehkäpä tää kuuluu taas asiaan, hope so!
Päivää!
Mä oon niin onnellinen tästä tulevasta nyt että i-h-a-n-a-a!! Pyydän anteeksi jos oon joidenkin mieltä pahoittanut kun olen ollut niin negatiivinen raskauteni suhteen ja manannut koko tulevaa vauvaa täällä. Tämä oli vaan niin yllättävä raskaus ja kuukausi tässä meni että olen saanut ajatukset nyt kasattua ja olen vilpittömän onnellinen tulevasta! Ihana tunne, voin sanoa. Nyt on tullut sitten kova pelko keskenmenosta koska olen niin miettinyt että pitääkin tulla vielä vauva :(. Pelkään että saan " rangaistuksen" pahoista ajatuksistani...
Eilen illalla kerrottiin isommille lapsille (noh, pienin ei vielä edes ymmärräkään ;) ). Poika tokaluokkalainen ja tyttä ekaluokkalainen olivat aivan innoissaan, etenkin poika!! Kyllä tyttökin oli, pussaili ja huhuili jo vauvalle mahani läpi ja lähetti rukouksia (??) että vauva olisi terve, olipa herttaista...Lapset selittivät tohkeissaan pikkuveljelle 10kk että susta tulee nyt isoveli. Poika kyllä kysyi vielä että oottekste te siis tehnyt " sillai" ? :) Kait tuon ikäiselle jo vähän noloa kun äiti ja isi sellaista tehneet ja kaveritkin saa nyt tietää, heh!
Eiköhän tulevat isovanhemmatkin kohta saa kuulla kun nuo lapset nyt tietää.
Mulla on ollut ihmeen hyvä olo eilen ja tänään, väsyttää toki mutta kuvotus on aikalailla taas kateissa? aamulla heräsin kun supisteli!! Reisiä ja alaselkään säkenöi ihan kunnolla, siksikin kait pelko keskenmenosta pyörii nyt ajatuksissa. Toivon todella että kaikki menee hyvin ja saan pikkuisen tuhisijan vielä kerran syliini.
Sunnie, toivottavasti kaikki selviää. Voihan olla että sun hormonitkin " suurentelee" asioita, siis ei tosiaan pahalla. Ja jos mies tuntuu kuitenkin että on luotettava niin eiköhän hän olekin sitten sitä. Raskausaikana mulla ainakin nousee aina kauheita olotiloja että pelkään että mies häipyy noin vaan ja jättää mut lasten kanssa jne.. Tsemppiä!
t. mariadee ja tonttu 8+3
Pienen ihmisenalun menetys riipaisee aina syvältä sydämestä.
Mariadee: Mullakin on nyt alkanut mieli kirkastumaan tämän pikkasen kohdalla. Kaikki viime viikkoina tapahtuneet ja suruaika (anopin kuolemasta) on vaan pitänyt ajatukset niin poissa, että en ole osannut iloita tästä tulevasta. Nyt kuitenkin tuntuu että alkaa odottamaan tosiaan sitä pientä tuhisijaa syntyväksi ja osaa katsoa eteenpäinkin. Ehkäpä se että pahin väsymys ja pahoinvointikin on helpottanut.
Nyt näyttää siltä, että saan hevosenikin asiat järjestymään ens vuodeksi, sillä ens vuonna mulla ei ole sitten kahden pikkasen kanssa aikaa käydä tallilla niin usein. Yks junnu kävi kokeilemassa ja ovat nyt halukkaita tekemään leasingsopimuksen ens vuodeksi puolikkaasta... tallipaikka pitänee vielä järjestää niin päästään tekemään paperit.
Eläimistä: tuon hepan lisäksi meiltä löytyy kaksi kissaa ja pikkuruinen koira. Kissat kyllä ovat aina änkeämässä syliin, joten siihen ei ole tullut muutosta. Koira on aina höveli, joten en tiedä haistaako se mitään.
Ekoteot: Komposti on ostettuna, mutta ei ole vielä käytössä. Pitäisi nyt kehittää keittiöön joku hyvä systeemi tuohon kompostin keräämiseen. Ehdotuksia? Muuten kierrätän kyllä huonosti. Vaatteita vien UFF:n laatikkoon ja jos huonekaluja vaihdetaan niin mieluummin lahjotan vanhat kierrätyspisteeseen kuin alan myymään. Poitsu on saanut liikkua vanhoissa serkkujensa vaatteissa... eipä ole kovin montaa tarvinnut uuutena ostaa. Sähköä yritämme säästää talvella pitämällä n. 20 asteen lämpötilaa ja kesällä vain saunassa on patteri päällä. Villatakkia vaan päälle jos viluttaa.
Omanapa: Tulee syötyä aivan liikaa! Öh... pitäis liikkuakin enemmän. siitä tulikin mieleen, että:
[color=red] mites teidän kaikkien liikuntapuoli? Mitä harrastatte ja miten aiotte jatkaa raskausaikana?
[color=black] Itse tosiaan ratsastan pari kertaa viikossa, mutta joudun nyt luopumaan siitä varmaan jossain vaiheessa, kun viimeksikään selkä ei tahtonut kestäää ja tuli supistuksiakin. Sitten käyn bailatinossa ja aion kohtapuoleen siirtyä mamma-ryhmään. Uimiselle yritän löytää aikaa ihan selänkin takia. Ja myöhemmin sitten olis kiva käydä taas joogassa.
No nyt tuli romaani...morjens!
Mymmeli rv 10+2
Täällä on sitten 10 täynnä -VAU!
Enää kolme kertaa samainen aika edessä... Ei oo todellista, tämä raskaus kun alkoi juuri. Mukavasti menee.. Ei siis mitään ihmeitä ilmassa. :)
♥
Sunnie: Hieno kuulla, että kysymys saattaa olla yhteensattumasta.. Musta tuntuu, että itse tässä yliherkässä tilassa haistaisin ja vaistoaisin jo kilometrien päästä kaikki oudot jutut, jos ois aiheellisia.
Kirjotit ainakin, ettei hänen käyttäytymisessään ole mitään epäilyttävää, luota siihen! Anna vaan miehelles puhtaat paperit jos kerran oli ihan rauhallinen, eikä muutenkaan herätä epäilystä. Minä itse ainakin näkisin mieheni selityksestä heti läpi... Hän on kyllä tosi huono valehteleen. :) Voisin oikein kuvitella, miten hän vastaavanlaisessa (aiheellisessa) tilanteessa " yli-mitätöisi" asian puolustautuakseen, ja olisi hiukan hätäinen. Tämä siis mun näkemykseni. Tseppiä!
Tamatulle jaksamista. :( mulla on koko ajan pelko persiissä, että tääkin menee kesken. ihan hysteerisenä aina vessassa pyyhin, kun olen varma, että verta tulee. :( noh, tähän mennessä ei ole tullut, onneksi.
mymmeliltä piti kysymäni, notta onko sulla siis oma hevonen? kuinka pitkään ajattelit liikutella sitä? onko sulle neuvolassa sanottu mitä asiasta?
mulla siis myös hevonen ja oikeastaan en pelkää sitä ratsastusta (eilenkin vedin 1,5h maastolenkin, hyppäsin pari maastoestettä ja laukkailin hiekkakuopilla...) vaan sitä, että jos toi iso eläin keksii jotain tyhmää. esim. tökkää sillä suuren suurella päällään...
lisäksi meillä on kaksi koiraa, uusin tulokas on 14.2. syntynyt kromfohrländer-narttu ja vanhempi sitten -01 syntynyt kk mäyräkoira-neitokainen. mamman muru tämä jälkimmäinen, ensimmäisen riiviömäisyyteen on vielä totuttelemista. ;)
mitähän muuta? mahaa nippaa, ' oikea' ruoka ei maistu, hedelmät, jugurtit jne. ois jees. iltaisin on paha olo ja hajut tuntuu nenään tosi vahvoina... yöks.
t. sikkaralla ja tirppis, 6+4
olen pahoillani keskenmenostasi :( *halaa*
Oliko sulla kipuja tai vuotoja, vai tapahtuiko tuo kaikessa hiljaisuudessa ilman erityisiä fyysisiä tuntemuksia? Anna surulle aikansa.. Tovottavasti pian teillä on jo uusi odotus käynnissä ja suru saa väistyä.
Sunnielle myös tsemppiä parisuhdekriisissä. Luota vaistoosi! Jos sinulla on luottavainen olo miehesi suhteen, niin turha tonkia asiaa enempää.
Ihania " käyttäytymishäiriöitä" teidän eläimillä :))
Ekoteoista: itse en ole kauhean ekologinen ihminen, valitettavasti.. Haluaisin kyllä olla. Paitsi käytän päivittäin joukkoliikennettä ja kierrätän toki lehdet, pullot ja biojätteet. Ja pakkanen on täynnä marjoja ja mehuja, joko omakeräämiä tai äidin tuotoksia. Mutta mm. sähkönkäyttö on aika kovaa tässä perheessä ja lomamatkoillekin mennään yleensä lentäen.. Paljon olisi parantamisen varaa.
Joku kyseli liikunnasta.. Hävettää tunnustaa, etten ole liikkunut juuri ollenkaan yli kuukauteen! Sitä ennen urheilin 3 kertaa/vko ja olin ihan hyvässä kunnossa. Sairastelun takia tuli taukoa, ja nyt urheilu on loppunut kuin seinään. Olen saamaton lapamato :(
Uusille tervetuloa! Ainakin joku oli tullut mukaan, kenellä oli sama la kuin mulla, 26.12. :)
ON: Takana 1 parempi päivä, ettei öllöttänyt juuri ollenkaan. No se olo meni heti ohi, ja tänä aamuna oli taas kamala olo. :( Appelsiinit maistuu yhä hyviltä. Entinen kestosuosikkini suklaa ei tunnu maittavan juuri ollenkaan. Ja kahvi ja tee ei maistu myöskään. Mitä kylmempi juoma, sitä paremmin menee alas! Ultraa (yksityistä) pitää odotella vielä viikko.. Pelkään, että masussa ei olekaan enää mitään. Jos niin käy, niin hajoan siihen paikkaan. Aion raahata mieheni mukaan, on sitten tukena, tuli mitä tuli.
Gaiole ja pilkku 7+1 (jee, uusilla viikoilla mennään)
ja paheni eilisestä.
Minun hevosia ei aikaisemminkaan hirveästi ole ratsain liikuteltu vaan kärryistä, kun tuppaa sitä vauhtia nuilla ravurin tekeleillä olemaan niin, ettei kunto riitä itsellä. Nyt ne on molemmat huilanneet, kun ei energia riitä edes siihen ajamiseen ja ukoke ei laiskuuttaan viiti treenata.
Meni hermot sen miehen kans eilen. Ajattelin, kun väsyneenä töistä tulin, että tallin iltahommat on tehty ja taloa lämmitetty, van mitästä tyhjää...
Oli vasta tullut itsekin meille, oli murjottanut kämpillään, kun oli saanut karenssin. Oli tässä huhtikuun määräaikaisella sopimuksella töissä eikä jatkanut sitä, kun palkka huonompi kuin liiton päiväraha. Oli sitten v-mäinen työnantaja hommannut sen karenssin sille.
Eihän se mikään syy kuitenkaan ole jättää muita hommia tekemättä. Olin niin pahalla päällä, että katsoin viisaammaksi pitää suuni kiinni, etten kauniiseen tapaani päästele todellisia sammakoita.
Ukko lähti sitten kuitenkin kämpilleen... Talo kylmänä, enkä tänäänkään ehtinyt lämmittää, kun lapset piti viedä aikaisemmin hoitoon (menevät esittämään vanhuksille Täti Monikaa).
Pitää tässä vähän aikaa rauhoitella ajatuksia, muutenkin ärsyttävä viikko. Ex soitteli maanantaina, että jos hän hakisi lapset lauantaina ja toisi sunnuntaina. Hei haloo, Äitienpäivä (eikä sitten tule parin viikon päästä pojan synttäreille). Tässä mies, josta ei ole kuulunut joulun jälkeen mitään,ajoituksen mestari. Ajattelin ehdottaa, että käy sen lauantaipäivän olemassa lasten kanssa meillä, niin ei tarvi turhaa automatkaa yhden yön takia ajella.
Ja tuo selkä on niin kipeä, ettei voi kävellä...
*purkautuu*
Marzi (10+2)
Eipä ole tullut paljon liikuttua viimeisen kuukauden aikana, hyvä jos nuita kotihommia jaksaa tehdä. Meinaa henki loppua ja tuo väsymys on ollut jotain ihan hirveätä. Ehkä tässä parin viikon päästä jo piristyy...
Tuo selkäkin kyllä kaipaa kävelylenkkejä, varmaan sen takia jumittuikin, kun vaan olla öllöttelee.
melkein tunti siinä meni kun luin kolmen päivän pinot. Olen ollut (ja edelleen olen) niin väsynyt ja pahoin voiva. Piristävää on kuitenkin lukea, että monella muulla on ihan samanlaisia juttuja...
Nälkä on ehkä kammottavin näistä oireista. Mulla on nälkä koko ajan ja syön myös jatkuvasti, siten yritän lievittää pahaa oloa, mutta välillä paha olo tulee liiasta syömisestä. Tänä aamuna kävin va' alla (????apua kuinka toi kirjotetaan!!!) 3kiloa tullu lisää!!!! Tätä menoa kerään 30kiloa painoa jouluun mennessä (huokaus).
Ruokajutut näytti muutenkin olevan pop. Itselläni kohtuudella kaikkea linja. Esim. jos kuulostelee mitä muissa maissa saa syödä ja mitä ei, asiat on aivan toisin kuin suomessa. Ranskassa ei kielletä homejuustoja eikä punaviiniä. Ranskalainen ystäväni veti himolla raskaana ollessaan maksakastiketta, kun ei ollut edes kuullut, että maksa voisi olla vaaraksi vauvalle.
Eipä tässä muuta... taidan lähteä kotiin syömään ja nukkumaan.
Iksu rv 7+6 ultran mukaan (muuten taidetaan mennä jossakin 8+3 paikkeilla, kuulostaisi niin paljon paremmalta)
Täällä on ollut ihanan viilentävä sadepäivä. Oltiin muksujen kanssa koko päivä meren rannalla retkeilemässä. Kyllähän siinä tuli vilu muutamille, mutta onneksi open repusta löyty parit varavaatteet. Käveltiin reipas lenkki ja syötiin eväät. Ihanaa oli! Niin ja kyllä virkisti!
Meilläkin ollut juuri samankuuloisia parisuhdeongelmia. Kiva kun olette niistä kertoneet, niin sain itselleni rauhan - ei olla mitään erikoisia siis. :) Mä luulen, et meillä menee paremmin aina kun saadaan kriisi aikaiseksi. Riidellessä tulee uhrattua aika paremmin toiselle ja sit kun tilanne rauhoittuu onkin erittäin mukavaa ja seesteistä.
Eläimistä: Itsellä ei ole sellaisia, mut kaverin koirien (flat x 2) kans on tullut peuhattua ihan reilusti. Eilen kävin kylässä ja vanhempi narttu meni ihan sekasin. Se nuoli ja haisteli mun mahaa koko ajan. Ja tällä kertaa myös nuoremman hyppiminen rauhottu heti.. tosin saman tien muistin komentaa molemmat koirat alas. :) Liekö vanhempi narttu haistanu tilanteen.. oli niin kummallinen.
Liikunta: Pitäs liikkua enemmän vaan väsyttää. Eilen rehkin perhejumpassa tosissaan ja tuli ihan hiki - tuntu ihan kivalta. Ehkä tänään illalla vois käydä vaikka kävelyllä tai sit vähän siirrellä pihalaattoja. Suosin laiskuuden ja osittain ajanpuutteen vuoksi " hyötyliikuntamuotoja" - heh heh. Niin joo.. sain kaverilta jumppapallon lainaan. Tänään vähän kokeilin iltapäivällä jumppailua.. kokeilkaa ihmeessä, jos vain on mahdollisuutta!!
ON: Retkipäivän jälkeen tulin kotiin. Isukki oli tehny ruokaa... nam! Sit se silitteli vaavamasua ja kauhistu ku masu oli niin kova. En ollu ite huomannu mitään, mut sit piti itekin vähän silitellä ja kova oli kuin kivi! Olo on parempi ku eilen.. vesi tais auttaa. Tänään en o juonu vielä tarpeeksi ja aivan meinaa päätä särkeä ja ykäolo pukata. Sellasta se on!
Vihreitä niittyjä ja aurinkoa kaikille!
Visbe ja tiitiäinen 8+3 (sekoilen noiden päivien kanssa aina vain) :)
Pari päivää riivannu vähän palstalaiskuus...
Liikunnasta joku kyseli. Olen n. 5 kertaa viikossa liikuntaa harrastanu, mutta nyt on vähän vähemmällä ollu (kävi mm. mielessä, että silloin ku oli km, pelasin rajusti sulkkista, vaikka ei siitä varmaan johtunu, niin silti reippaampaa liikuntaa oon vähän karttanu). Nyt kun viikkoja alkaa kertyä niin olen taas tsempannu, mutta nyt liikuntaa on lähinnä pitkät kävelylenkit ja uinti ja vesijuoksu. Pakko liikkua, ettei oo kauhea paksukainen sitten jouluna. Tänään kävin reippaalla kävelyllä taas:)
Kauhea väsymys, varmaan nukkumaan tosi ajoissa
P-M 8+4
Muutamaan päivään en ole jaksanut kirjottaa, rupeaa väsymys painamaan iltaisin... Mies saikulla, tulehdus kyynerpäässä, ja ollaan tehty ulkohommia päivät mitä ollaan pystytty. Iltaisin oonkin sit ollu aivan valmista :)
Tamatulle halaus :(
Maha edelleen turvoksissa, vilu iltaisin ja väsymys... Nämä edelleenkin ainoat oireet. Nälkäkin ehkä, voisin syödä usein, mut onneks määrällisesti vähän.
Äitienpäivänä sit kerrotaan isovanhemmille... Vähän taas jänskättää, miten sanat tulee suusta ulos...
Just puhuin anopin kanssa lasten hoitopaikoista syksyllä, ovat kaikki siinä uskossa et meen silloin töihin. Onneks ei tarvi mennä, oon tosi hyvin viihtyny kotiäitinä! Raha on ainut miinuspuoli tässä asiassa :) Mut onneks on pärjätty!
Jos menis kattoon lätkän lopun...
Terkuin niad ja tonttu 7+4
tämä painajaismainen päivä alkoi aamusella ku kävin paikallisella gynellä
tarkoituksena nähdä syke. vaan ultras ja ultras ja ultras eikä nähny ENÄÄ MITÄÄN, siis 2 kertaa aiemmin pieni alku oli nähty ja nyt ei mitään ja kohdun limakalvo paksuuntuu vaan. sano vaan että ei tämä hyvältä näytä. laitto kuitenkin labraan verikokeeseen ja hupsista raskaushormonipitoisuus verestä yli 15000. tässä vaiheessa väläyteltiin kohdunulkopuolista. siinä vaiheessa hermostuin ja varasin ajan hesaan, ajeltiin siellä mutka ja ruskuaispussi löytyi heti mutta ei sykettä. lääkäri sanoi että yhdessä kohtaan on noin 5mm kokoinen alue joka voisi olla sikiö tai sitten pussin varjo, viikon päästä pitäisi uudelleen ultrata ja jos ei sitten näy syke niin sitten se oli tuulimuna. nyt tarvittas kaikki mahdollinen peukutus ja ajatus ja kaikki että meitä oltasvaan pelästytetty turhaan ja raskaus jatkus. mitääb vuotoja tai muita oireita ei ole. ei tosin kovin suuret raskausoireetkaan mutta ei ollu esikoltakaan...me lähdetään lauantaina pohjoissuomeen lomalle, saas nähdä mimmonen loma kehkeytyy tuleeko sairaalareissu vai ei...
jaksuja kaikille joita elämä koettelee!!!!!
tamatu rv 6+5
tamatu: toivon voimia... ja mukavaa lomareissua. Sä olet jo surutyön kertaalleen tehnyt? Mutta kaikki on mahdollista. Toivotaan peukut ja varpaat pystyssä, että pikkuisesi on edelleen siellä!
liikunnasta: yritän joka päivä liikkua... juoksuharrastus on hiipumaan päin, samoin kävi kun aloin kuopusta odottamaan; yhtäkkiä meno alkoi tuntua niin vaikealta ettei jaksa itseään rääkätä. Kävelyä, jumppaa, pyöräilyä ja uintia aion jatkaa. Ei ole tullut ostettua kaksosten rattaita (pojat on 3 ja 1) ja ajattelin siirtää hankinnan loppuvuoteen. Kolmevuotias oppi just pyöräilemään, mutta joskus lykkään kaksia rattaita kun ei ehdi odottelemaan pikku hituria!
On: nyt tekee mieli ihan oikeaa ruokaa; lohta kermakastikkeessa ja lihaa ja salaatteja ja... Suolaisia juttuja kuten suolakeksejä ja sipsejä. Suklaata en voi syödä, samoin on ollut poikia odottaessa. Mies lohduttaa, että on se tyttö kuitenkin... Esikoinenkin haluaisi siskon. Mutta se pojan nimi nyt pitäisi kuitenkin miettiä.
Kaikille tekisi mieli kertoa, eilen olin vähällä paljastaa anopillekin, mutta jos nyt menis sinne ekaan neuvolaan asti niin sit voisin tehdä paljastukset hyvillä mielin. En enää usko että raskaus on väärä hälyytys, kuvotus on niin tuttua ja alituinen seuralainen tässäkin raskaudessa. Mutta ne sydänäänet haluan kuulla tai ultrasta nähdä sydämen liikkeen!
sunnie ja piipiäinen 8+0
Mukavan aurinkoiselta näyttää ulkona!
Sunnielle täältäkin voimahali, ota ihmeessä asia esille nopeasti niin pääsette asiasta keskustelemaan! Ei asia välttämättä ole " kovin" vakava, ehkä vaan pientä flirttiä... Tietty se on anteeksiantamatonta jos miehesi edes vakavasti harkitsee vaikka seksiä tuon naisen kanssa...
Mutta itte ainakin voin sanoa ihastuneeni pikkasen joskus joihinkin muihin miehiin yhdessäoloaikana oman miehen kanssa. Se on luonnollista mutta pitäisi mennä ohi ilman mitään vakavampaa! Eli älä heti ole ukkoa pihalle heittämässä, anna selittää ja pistä miettimään onko valmis uhraamaan sinut ja ihanan perheenne syrjähypyn tms takia...
Jaahas, täytyy tästä kömpiä viemään muksuja päiväkotiin... Ei millään huvittais lähteä taaskaan minnekään... Laiskottaa kuten aina...