TAMMIKUISTEN KE-PE

Eilen illalla Kävin lenkillä miehen kanssa, kyllä tuli hiki=) Tänää aamulla siivoilin sitte niin että taas lensi hiki hyvä homma! Käytii mummin ja lasten kanssa kaupoilla ja kirjastossa sitte ku koti oli kunnossa.



Eilen lääkäri " määräsi" juuri liikuntaa ja sitä seksiä, aionki niitä joka päivä toteuttaa;) Tänää vessa käynnillä tuli paksu limalöntti paperii, mutta samanlaista tuli 3vk. sitte tosin vähemmän. Toivon että mun synnytys käynnistellää ensviikon lopulla, yliaikaiskontrolli pitäs olla ensviikolla kuitenki. Eilen oli tosin vauvan painoarvio 4,2kg, et iso vauva tullee=D



Minä ja herne 40+2

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=12247136&p=&mpage=1&tmode…

tuossapa taas alkuviikko.



Onnea babyblossom vauvelista! Siellä VAUVAT puolella tammikuiset pitää jo syntyneiden pinoa, joten liity heidän joukkoon. Me muutkin täältä tullaan perässä, jos vaan ikinä siihen pisteeseen päästään.. noei.. ;I



MiiKaro: oon kuullut että synnytystä edeltäisi monella vatsa sekaisin -meininki. Suoli tyhjenee luonnollisesti. Jostain kirjastakin taisin lukea siitä.Eli toi voi just olla sitä, että kohta se on teilläkin menoa. Pidetään peukut pystyssä.



Multakin puuttuu kuumemittari. Onko se peppu paras paikka mitata kuume? Siis vauvalta, ei mieheltä...;))



Saako Strutsin ja Pikkukakkosen suositteleman Lansinoh-voiteen apteekista myös?



Mami08: Eilen oli 2 S:ää käytössä (sekä vaunujen pesu, mistä ehkä 3. S:siivoaminen menis) Ja sit sauna ja sit seksi. Täytyy myöntää että yritin pitää mällit sisällänikin mahd. pitkään jotta ne vaikuttavat aineet alkaisi toimia.. vaan ei... eli kyllä tässä taidetaan luonnon armoilla olla. On se vaikeaa kun ei voi itse kontrolloida. Minäkin entisenä kalenterin orjana ihan ihmeissäni.

Tosin raskausaikana mun elämä on mullistunut siihen malliin, että kalenterit on jäänyt ja tilalle on tulllut jotain muuta. Mun työkuviothan jäi ihan päin persettä (tai näin moni varmaan ajattelee), mut mä ajattelen sen niin, että mulla tuli suunnitelmien muutos ja aikalisä. ja löysin itseni, koska oli pakko pysähtyä. En siis lukeudu niihin onnellisiin joilla työpaikka odottaisi nyt raskauden jälkeen. Hyvä näin. TUskin mitään tapahtuu vahingossa.



Ihailen kanssa Strutsiin rauhallisuutta. Tosin siinä taitaa olla taustalla se kuuluisa elämänkokemus:mitäpä sitä hötkyileen asioista jotka ei ole omissa käsissä.



Osaako kukaan kertoa jotakin vesimies-lapsukaisista? NÄillä näkymin tulisi sellaisia.. ;) Tai meneekö tämä vähän turhan hörhöiseksi..



Pajunkukka, ollaan siis kohtalontovereita :) Mahdollisesti meiltä löytyy sit lisää yhteistä kun vauva-arkin käynnistyy ja kirjoitellaan tuolla vauvapuolella.. Jään mielenkiinnolla odottamaan teidänkin kuvioita.



Olinkin miettinyt Xenan ja Lilyn kuulumisia. Alkuun olitte kuvioissa ja sitä vähemmistöä joilla loppukuusta lasketut ajat. Mulla alkup. 27.1 ja uusi terkka muutti sen 26.1. Tosin synnytyspaikka NKL.



Lantiopohjanlihaksista: Mä oon ymmärtänyt että niiden treenaaminen loppuun asti olisi oikeinkin suositeltavaa ja nopeuttaisi synnytyksestä toipumista. Ja niiden rentouttamisen oppiminen helpottaisi synnytystä. Eli ei niistä kai voi tulla liian tiukat...?



Onko teillä muilla esim. sormien nivelet kipeät? Mulla jotenkin hellän oloiset olleet jo ehkä kuukauden kun koukistelen.. Mistähän sekin vaiva. Nytkö on sitten reuma.



Hyvää vointia sitten loppuviikkoon. Nytkö on Milla79 ja Minskeli synnyttämässä?



magda_lena

valitettavasti! vaikka lähellä se oli taas vimmeyönä. Harrastimme miehen kanssa seksiä ja siitä alkoi hillittömät supistukset. klo 01-04 supisteli epäsäännöllisesti, mutta todella kivuliaasti (3min-15min välein) olin jo ihan varma, että kohta mennään. Odottelin vain supistusten säännöllistymistä. No klo 04-08 supistukset väheni (30min-45min) mutta pysyi edelleen kivuliaana. En siis nukkunut koko yönä. Aamulla supistukset TAAS loppuivat. Ja kyllä vituttaa oikeasti!



Mä alan metämään toivoni. Oon aivan poikki valvotuista öistä ja päivällä ei saa nukuttua kun esikoinen on villi poika joka ei päikkäreitä enää nuku :( kohta en jaksa enää synnyttää!!!



Joku kyseli vesimieheistä. Mun pikkusisko on vesimies ja oma esikoispoika on vesimies. Mitähän niistä sanois.... ainakin tosi tuittupäitä molemmat ja kovin omatahtoisia. molemmat olleet vaativia taaperoikäisiä, mutta omaavat äärettömän hyvän mielikuvituksen ja leikkivät mielellään itseksensä. Arkoja kokeilemaan uusia asioita, mutta kun pääsevät vauhtiin niin heitä ei pysty pysäyttämään. Molemmilla näillä lapsosilla on ollut melkoisia raivokohtauksia jotka on kyllä koetelleet vanhempia. Urheilullisia ja eläinrakkaita.





Jep...mutta eipä tässä muuta kuin ensiyötä odotellessa. Saan varmaan taas kärvistellä tuskissani koko yön ja aamulla kaikki on jälleen ohi! huoh

Sain katsos niin valtavan itseluottamuksen kun arvasin Ipun ja Iuiun synnytykset,että nyt aloin luottaa itseeni enemmänkin... Toivotaan, että sun hetki pian tulee!! Ainakin sun pitäis saada nyt kunnon unet.

Vesimieslapsi 20.1.-19.2.



Sinäkö kannat käsivarsillasi koko maapallon tulevaisuutta Vesimieslapsen muodossa? Jo fyysiseltä olemukseltaan tämä keskitalven lapsi vaikuttaa jotenkin eteeriseltä ja kaukaiselta. Ikään kuin et saisi hänestä otetta, vaikka hän on kuinka tiukasti sylissäsi. Luonnon kiertokulussa Vesimies edustaa aikaa jolloin Valo lisääntyy, mutta talvi ei ole vielä antanut periksi. Tämä on aikaa jolloin monien ihmisten henkinen jaksaminen on kovalla koetuksella ellei omasta elämästä löydy samaa innostusta ja valoa jota aurinko kasvavassa määrin jakaa valkoisille hangille ja jäisille kaduille. Henkiset energiavarastot alkavat olla vähissä ja tarvitaan kokonaan uutta näkemystä ja uusia oivalluksia, jotta tulevaisuus tuntuisi mielekkäältä ja valoisalta. Vesimieslapsesi onkin eläinratamme suuria oivaltajia, joka pystyy näkemään tulevaisuuden verhon lävitse. Kun Vesimieslapsi alkaa sitten katsella ympärilleen, voit vain ihmetellen todeta hänen katsovan lävitsesi tai ohitsesi. Saman asian tulevat toteamaan myös ystäväsi ja naapurisi, jotka sekoavat pasmoissaan yrittäessään kommunikoida lapsesi kanssa.



Hän elää täysin omassa kosmisessa maailmassaan ja omissa poikkeavissa, yksinäisiltä näyttävissä leikeissään. Silti hän ei koskaan ole yksin. Aikuisten silmä vain ei voi erottaa hänen eteerisiä ystäviään, joiden kanssa hän tekee usein pitkiäkin matkoja ja vaelluksia eri puolille maapalloa, aina avaruuteen asti. Maapallon ja yhteiskunnan lait ja säännöt eivät sido Vesimieslasta, ja tulet varmasti hämmästymään (ellet ole sitä jo huomannut) hänen yliluonnollisia kykyjään. Jos hän alkaa innokkaasti toistaa enonsa nimeä, niin voit mennä jo avaamaan ovea tai vastata puhelimeen tietäen, kuka siellä on. Tämä on vielä aivan harmitonta, mutta asian ytimeen mennessämme tulee vaikeusastekerroin nousemaan hurjasti. Oletko valmis? Vesimieslapsi on erilainen lapsi, joka tarvitsee vanhemmiltaan esimerkin siitä miten tämän erilaisuuden kanssa voisi tulla parhaiten toimeen. Isän merkitys on Vesimiespojalle äärimmäisen tärkeä, ja isänsä esimerkin mukaisesti hän ottaa vastaan suuren tehtävänsä kosmisena tiedonvälittäjänä ihmiskunnalle. Vesimies ei voi itsekään tietää mihin hän on matkalla ja siksi hänelle ei kannata tyrkyttää omia mallejaan tai suunnitelmiaan. Vesimieslapselta saa varautua vastaanottamaan monenlaisia yllättäviä tempauksia joihin tulisi suhtautua suurella ymmärryksellä. Tämä lapsi ei tule koskaan kulkemaan tavanomaisia reittejä pisteestä A pisteeseen B vaan hän keksii poikkeuksetta oman tyylinsä. Anna hänelle lupa kokeilla ja erehtyä, mutta anna hänen myös kantaa vastuu erehdyksistään. Näin hän oppii kunnioittamaan sekä omia ainutlaatuisia kykyjään että paikoilleen pysähtyneen maailman lakeja. Vaikka hän tulee aina olemaan aikaansa edellä niin silti hänen on elettävä nykyhetkessä.



Uskalla olla vanhempana oma itsesi ja elää mahdollisimman vapaata elämää muiden esittämiin vaatimuksiin tai odotuksiin taipumatta. Lapsesi seuraa tarkkaavaisesti jokaista henkistä selätystä, jonka otat sinulle päivittäin asetetuista odotuksista. Vesimieslapsen syntyessä sinustakin tulee kapinallisempi kuin mitä olit siihen asti. Osoita lapsellesi että sinussa on naista/miestä pitämään kiinni omasta näkemyksestäsi rauhallisesti ja hermostumatta. Tämä kokemus on lapsellesi suurin lahja mitä hän koskaan voi sinulta saada. Näin hän oppii elämään tasapainossa oman ailahtelevuutensa ja ehdottomuutensa kanssa.

Eli en ole lähtenyt vieläkään synnyttämään...alkaa jo ottaan aivoon, ku hetki ei koita ikinä (ainakin tuntuu siltä). Vaikkakin....viime yön olen supistellut melko säännöllisesti, mutta minulla on tullut sellaisia pitkiä supistuksia..kestävät heti monta minuuttia. Sit saattaa myös tulla pidempi väli ja sit taas sama homma.

No, nyt päivällä ja illalla on tullut sellaisia normaali pituisia supistuksia, mut niitä on tullut sit ihan harvakseltaan, mut ovat tosi kipeitä..Yöllä supparit ovat varsinkin tosi kipeitä...tekee oikeen mieli alkaa märisemään.



Tänään vauvan liikkeetkin ovat olleet melko vähäisiä. Päivällä piti oikeen silitellä ja jutella vauvalle ennen kuin tunsin mitään liikettä. Vaikkakin minähän en ole enää pariin viikkoon tuntenut vauvan kunnollisia liikkeitä. Ainoastaan sellaista masun muljahtelua. Juttelinkin asiasta terkan kanssa ja se vaan totesi, että lopussa niitä ei enää tunne ja sit ku vauvalla on viel niin ahdasta tuol masussa, niin ei se mahdu siel edes liikkumaan.



Mul ois sellainen kysymys, että onko muilla ollut supistuskipu reisiin saakka? Mulla nimittäin on tänään ollu oikeen reidetkin kipeenä, kun on supistellut. En ole kyl ennen tuntenut mitään tällaista kipua. Toivottavasti tämä kipu liittyy siihen, että lähtö tulee pian.





Minskeli + poju 40+1

Frimmy: Ihan tavallinen digitaalinen kuumemittari ainakin on ok. Meillä oli joskus sellainen korvakuumemittari, mutta sillä piti aina mitata monta kertaa peräkkäin, että sai edes jotain uskoa lukemaan ja pian siitä hajosi näytöstä yksi rivi, jolloin numeroista ei enää saanut yksiselitteisesti tolkkua. Monet on kyllä tykänneet siitä korvamittaristakin. Tavallisella mittarilla olen pikkuvauvalta mitannut pepusta ja isommilta kainalosta.



Pikkis: Mä olen varmaan suht rauhallinen sen takia, kun kolmosen kanssa tuli hermoiltua riittävästi. Kolmosesta mulle terkkarit ja lääkäritkin sanoivat, että " synnytät taas hyvissä ajoin ennen laskettua" ja esikoinen siis syntyi viisi päivää ja toinen melkein kaksi viikkoa ennen laskettua. Mä uskoin sitten lujasti synnyttäväni joskus 37+ tai 38+ viikoilla. Ne kun meni ja silloinkin kakkosen synttäreitten aikaan jo toivoin, ettei juuri silloin tulekaan, niin jotenkin vaan päätin, että " ole sitten siellä siihen asti kun haluat" ja olo oli ihan rauhallinen sen jälkeen. Kolmonen syntyi sitten 40+6. Tosin kolmosen kanssa mäkin olin huolissani siitä koosta ja erityisesti pään koosta. Meillä nuo lapset on muutenkin lyhytjalkaista, pitkäselkäistä ja isopäistä sorttia. :D Esikoisella oli lisäksi päänympärys syntyessä 34 cm, kakkosella 36 cm ja kolmonen toden totta oli se pelkäämäni 38 cm! Kolmosen synnytys oli kuitenkin kaikista helpoin. Tämä neljäs oli pari viikkoa sitten ultrassa ihan keskikokoinen, tuskin siis ehtii kasvaa isommaksi kuin pienin isoveljensä.

Meillä on edellisistä vain yksi tammikuinen. Toiset on helmikuun puolella ja sinne saattaa hyvin tämäkin mennä. Joka tapauksessa kaikki neljä osuvat kuukauden sisään. Näppärää kun selviää yksillä kummi-mummi-synttäreillä. :)

Auts, kuulostaa kamalalta, että hajoaa iho nännin juuresta! Mulla on lähinnä siitä nännin päästä mennyt iho rikki. Ei sekään kivaa ole, mutta ei ehkä ihan yhtä tuskallista. Mulle tuli joskus myös sellaisia kuplia nänninpäähän (ohut iho kasvoi sellaisen " maitoreiän" päälle), joitten alle maito pakkautui. Niitä sitten joskus varovasti rikoin neulalla.



Keittosuolatipoista tuli mieleen, että sitä parempi aine vauvan tukkoiseen nenään on äidinmaito. Rinnasta vaan suihkaisee vauvan nenään. (Hmm, olenkohan tuon tänne kirjoittanut ennenkin... Taidan toistaa itseäni.)



Tolleroinen: Mä ajattelin, että sellaiset verkkarimalliset pehmeät housut on hyvät kotiinlähtöön. Jonkun lapsen kanssa olin pakannut lappufarkut kotiinlähtöä varten ja se oli ihan vihoviimeinen valinta. Olin jo vaihtanut omat vaatteet päälle ja sitten piti vielä imettää vauvaa ja niitten lappufarkkujen kanssa se oli aika hankalaa.



MiiKaro: Mulla on jokaisen synnytyksen käynnistyessä ollut kunnon vatsantyhjennys, siis peräpäästä. Ilmaa en muista olleen juurikaan, mutta enempi vähempi kiireellä on saanut käydä pytyllä istumassa useampaan otteeseen.



Magda_lena: Jep, apteekista Lansinohia saa. Pieni tuubi riittää kauan, mikä on ihan hyvä, koska se maksaa kuitenkin aika paljon kokoonsa nähden.

No voi ihme, elkäähän mua ihailko! Mä olen varmaan vaan vanha ja väsynyt, enkä siksi jaksa paljon hermoilla. :) Mulla oli kahden ekan kanssa tuuria siinä mielessä, että esikoisesta mulle oli niin moni sanonut sitä, että " ensimmäinen menee AINA yli lasketusta ajasta" , joten en edes ollut alkanut odotella synnytystä. Toinen tuli myös niin aikaisin, että olin ihan puulla päähän lyöty kun lähtö tuli. Kolmonen olikin sitten ihan eri juttu...



Tänään nukuin taas pitkään, vaikken sentään ihan puolille päiville asti. Asioilla tuli käytyä ja sain edes tuon kakkosen synttärilahjan hankittua. Huomiselle ei onneksi ole muuta ohjelmaa kuin neuvolakäynti. Huomenna mies on menossa taas työreissulle tuonne reilun tunnin ajomatkan päähän. Paskamaista asiassa on se, että menee työkaverin kyydissä, joten ei pääse sieltä kesken pois, ja huomiseksi on vielä luvattu lumipyryä ja huonoa ajokeliä. Toivottavasti tuo työkaveri edes osaa ajaa ihmisiksi!!! Onneksi synnytykset ei ikinä(???) ala keskellä päivää, joten yritän luottaa siihen, että jos aamuyöhön mennessä ei ole mitään kuulunut, niin uskallan miehen päästää aamulla reissuun. Hiukkasen vaan ihmettelen, miksei mies ole kehdannut töissä ilmoittaa, että osallistuu kyseiseen kokoukseen vaikka puhelimitse... Pitäisi tuossa iässä ja uravaiheessa olla pokkaa tehdä niin. Erityisesti siis huomenna mulle ei kiitos ainuttakaan supparia!!



Strutsi ja minihupi 39+0

Mitenkäs täällä nyt näin hiljaista? Joko näin moni on saanut tammivauvansa, vai miten näin hiljaista kirjoitusrintamalla?



Onnea vaan kaikille, jotka ovat vauvansa saaneet!



Taas tuli yö nukuttua todella huonosti, mutta niitä säännöllisiä suppareita tai vesiä ei näy :(

Saa nähdä meneekö mun veikkäus oikein, että meille tulee vauva vasta helmikuun puolella.. En kyl tiiä antavatko sen olla niin kauan tuol masussa, koska tosiaankaan vauvalla ei ole tilaa kasvaa siellä. Masu nyt jo tosi pinkeenä.



No, en mä tiiä onko täs tilas mitään muuttunut...viel vaan joudutaan odotteleen.....



Minskeli + poju 40+2

Rytmi on ihan päälaellaan... toissayönä nukuin peräti neljä tuntia, ja eilen päivällä kun alkoi väsyttää ja menin nukkumaan, hurautin viiden ja puolen tunnin unet. Tunsin itseni levänneemmäksi kuin päiväkausiin... Mutta kostautuhan se sitten tänä yönä, unta sain kahden maissa ja puoli viideltä heräsin...



Semmosta oon tässä miettinyt, kun moni kirjoittaa tuosta seksin harrastamisesta synnytyksen käynnistämiseksi... Vauva-lehdessä tai Odotus-lehdessähän oli uutinen, jonka mukaan jossakin tutkimuksessa oli selvitetty, että seksin harrastaminen loppuraskaudessa ei nopeuttanut tutkittujen äitien synnytyksen käynnistymistä. Tutkimuksessa oli mukana paljon pariskuntia, ja itse asiassa keskimäärin niiden äitien synnytys käynnistyi aikaisemmin, jotka ei olleet harrastaneet seksiä loppuraskauden aikana. En tiedä sitten miten luotettavasta tutkimuksesta on kyse, jos lääkärit kuitenkin vieläkin suosittelee yhdyntää tuohon tarkoitukseen - ja jokuhan täällä kirjoittikin, että se oli johtanut hänellä supistuksiin... Itse ajattelin joskus keskiraskauden aikana tuosta tutkimuksesta luettuani, että en kyllä loppuraskaudesta enää harrasta seksiä, jos se ennemminkin hidastaa kuin nopeuttaa synnytyksen käynnistymistä, mutta en sitten kuitenkaan oo raaskinut pysyä päätöksessäni :) Yhden supistuksen saa seksi mulle yleensä aikaiseksi, ei sen enempää...



Mitähän sitä tänään yrittäisi saada aikaiseksi? Sovittiin miehen kanssa lauantaille, jolloin on laskettu aika, yhteinen siivouspäivä. Ei olla saatu aiemmin oikeen aikaiseksi sellasta suursiivousta, viimeksi siivottiin kunnolla ennen joulua. Oishan se kiva jos täällä olis suht puhdasta ja pölytöntä vauvan tulla... enkä edelleenkään osaa hetkeäkään uskoa, että vauva tulisi ajoissa. En tiedä milloin alkaa ne ajat, jolloin alan olla kärsimätön enkä yllättyisi synnytyksen käynnistymisestä - ehkä sitten kun on mennyt viikon yli? Tuttavapariskunta, jonka vauvaa käytiin viime viikonloppuna katsomassa, sanoi että tilastojen mukaan ensisynnyttäjä synnyttää useimmiten raskausviikolla 41+1... :)



Nyt jo alkoikin väsyttää, ehkä meen kohta yrittää unta...oispa ihana jos sais nukuttua :)



Pajunkukka+Tiitiäinen 39+5



P.S. Rehellisesti sanottuna, mitä lähemmäs laskettu aika tulee, sitä epäuskoisemmaksi alan käydä... siis saadaanko me ihan oikea vauva? Tänne? Meille kotiin?

Huomenna olisi sitten se sektio. Ja mulla on ihan samanlainen olo kuin pajunkukalla.. Ai vauva..? Ihan oikeesti..? Siis tuleeko sieltä ihan tosiaan vauva tänne meille..? Ei vaan pysty käsittämään...

Ja mä en vissiin osaa jännittää. Eilen alkoi jo puhelin pirisemään, tänään jatkunut, varmaan yltyy iltaa kohden... " joko jännittää? miten sie jaksat? ootsie saanu yhtää nukuttuu?" Ja sit kaikki tuntuu ihan pettyneiltä ku mie oon vaan et ei tässä mitää... Jotenki mä oon vaan pitäny itteni sen verran kiireisenä etten oo ehtinyt liikaa ajatelemaan ja panikoimaan asiasta. Tai ehkä mä vaan en tosiaan pysty tajuamaan että huomenna tapahtuu jotain niin isoa oikeesti.



Joku kyseli noista vesimiehistä... Mähän nyt en sinänsä horoskooppeihin usko, mutta mies on vesimies ja niinhän lapsestakin tulee. Ainakin mitä miehestä tiedän (ja vesimiehistä yleensä) niin ne on yleensä semmosia pilvilinnoissa liihottajia.. Haaveilee paljon, näkee asiat helppoina ja positiivisina, toteutuspuoli jää kuitenkin usein seuraavan haaveen alle.. Mä olen aina nähnyt vesimiehet hyvin onnellisina ihmisinä, kun ne ei turhia murehdi, vaan keskittyvät unelmiinsa ja tekevät mitä haluavat muusta maailmasta piittaamatta. Siinä mielessä vesimies on kyllä vaikea, kun se niin itsenäisesti tulee, menee ja toimii, muiden huomioiminen ei tule aina luontaisesti.

Eli lapsesta voisi kuvitella että se on aktiivinen, omaa hyvän mielikuvituksen, keksii itse helposti kaikkea puuhaa (eikä ajattele onko se sallittua tai järkevää..), on tosiaan semmoinen huoleton veijari. Josta sitten tällainen neitsyt-mamma saa olla aina huolissaan...



Juuh, tänään olisi mutsi (taas) tulossa meille... Siivoilla vähän ajateltiin (tai se ajatteli)... Vähän rasittaa valmiiksi vaikka toisaalta mä oon oikeesti hyvin kiitollinen kun se on aina niin valmis auttamaan kaikessa.. Mutta välillä tuppautuu ja osallistuu vähän liikaa.. Pitää nyt valmiiksi miettiä miten ilmaisee sille nätisti mutta päättäväisesti että saa luvan poistua meiltä viimeistään kello 18. Me halutaan olla ilta ihan rauhassa kahdestaan. Toisaalta, kyllä luulis että se ymmärtää...



Mie en varmaan enää yhdessä koossa tänne sit kirjoittelekaan. Ellei illalla iske vielä jotain juttua...

Voimia loppuodotukseen kaikille, yrittäkää kestää. Eihän tässä kellään enää kovin montaa viikkoa voi olla jäljellä. Tsemppiä!



Frimmy

Frimmylle oli pakko tulla toivottamaan onnea matkaan huomiseen sektioon! Ajatteles, huomenna sinä tapaat teidän nyyttinne ihka ensimmäistä kertaa. Oliko teillä muuten tiedossa kumpaa sukupuolta tulokas on?



Strutsi: No teillähän on ihan selkeesti ollut kasvava linja tuossa päänympäryksessä. TOivottavasti nyt ei enää kuitenkaan ois isompi!

Meillä oli kaksostyttö siropäinen, 34cm, mutta kaikilla pojilla, jopa kaksospojalla ollut 37cm. Ja kun tuo kaksospoika oli tulossa vielä käsi poskella, niin tiukkaa teki. Mä en oikeastaan ole tuota päänympärystä niinkään ajatellut (tai pelännyt), vaan ehkä enempi muuten suurta kokoa/leveitä hartioita, mitkä meillä nyt tulee varmaan ainakin poikavauvoille geeneissä. Tai näillä sokerivauvoilla kun saattaa tuo vatsanympärys olla iso. Ja sitten meillä edellisellä yksösellä oli käynnistyspäivänä jo aika kalkkeutunut istukka, niin vähän pelottaa, kuinka käy, jos päästetään 2vk yli. Missähän sekin on tutkittu, että on turvallista noin päästää, ihmettelen ma.. Ymmärrän tietenkin, jos on vähän epävarmaa hedelmöittymisen kanssa, mutta kun nykyään ultrat kuitenkin alussa jo antaa aika tarkat viikot ja toisekseen kun päivä voi olla tarkalleen tiedossa.



Magdalena: Onko sulla sormissa turvotusta? Jos on, niin ehkäpä se saa aikaan nivelten kipeytymistä? Ja nämä raskaushormonit toki tekee kaikennäköisiä vaivoja. Mutta mikäli en ihan väärin muista (jostain hamasta menneisyydestä opiskeluajoilta...), saattaa raskaus toki laukaista reuman, jos siihen muuten on altistavia tekijöitä. ELi jos vaiva jatkuu vielä synnytyksen jälkeen, niin kannattaa ottaa puheeksi ja tutkinnan alle. Mutta silti epäilen, että ois ihan normaalia raskauden aiheuttamaa vaivaa, älä nyt sitä reumaa pelkää ;)



Minskeli: Eilettäin taisit kysyä noista supistuskivuista reisissä. Mulla ei ole vastaavaa ollut, mutta olen kyllä monelta kuullut, että voi hyvinkin tuntua reisissä. Harmi, jos ne suppailut nyt loppuivat, toivottavasti alkaa pian uudestaan ja johtaa synnytykseen asti =)



SEKSI synnytyksen käynnistäjänä: Eikös siinä spermassa ole samoja aineksia (prostaglandiinit?), mitä jossain käynnistyslääkkeissä. Mutta niitä on kyllä niin vähän, että sitä sais varmaan olla sitten ämpärikaupalla, että käynnistäis synnytyksen. Mutta ehkäpä jos tilanne on valmiiksi otollinen, että ois tavallaan käynnistymässä itsekseenkin jo, niin silloin käynnistäisi tuo seksikin?! (Kuten ne muutkin ässät). Perustuisko sitten lisäksi siihen, että tulee jotain ärsytystä kohdunsuulle, joka käynnistäisi synnytyksen? Mutta jännä juttu kyllä, että on toisensuuntainen tutkimus. Olispa kiva tietää, mikä on oikea asian laita.

Itse kyllä oon vähän sillä kantilla, että nuo mitkään poppakonstit ei auta, vaan niillä saa vaan ittensä väsytettyä. Mutta sen sortin pöhlö oon, että siitä huolimatta niitä ittekin aina harrastan ja salaa toivon.. =))





VAUVAN RASVOISTA ym. oli tässä jossain välissä puhetta. Pitää vielä aiheesta jatkaa.. Mäkään en ole mitään erikseen hankkinut. Bepanthen löytyy ennestään ja jotain yhden pojan Essexiä kai voi käyttää hätätapauksessa. Lansinoh täytyy sitten hakea apteekista, jos rinnat aukee eikä Bepanthen auta. Täytyy kyllä tunnustaa, että olen ollut aina tosi " laiska" rasvailemaan vauvojen peppuja. Vain sitten viime tarpeessa. Ehkäpä meidän vauvoilla on sitten ollut hyvä iho, niin ei ole ollut tarvettakaan. Ja mä en kyllä pyllyä ole ruukannut pestäkään alussa ihan joka pikkukakan jälkeen, jos se lähtee kosteuspyyhkeilläkin ihan nätisti.

Tuo Strutsin vinkki perusvoiteen käytöstä pyllynpesussa on kyllä hyvä ja ihan tosi. Perusvoiteessa on samoja puhdistavia ainesosia kuin saippuassa, jotkut todella kuivasta ihosta kärsivät isommatkin pesevät itsensä perusvoiteella pahimpien kausien ajan.

Niin, ja mä olen käyttänyt viimeisillä vauvoillani ja tulevallekin ostanut marketin hyllystä Natusanin top-to-toe wash -pumppupullon. Se on hellävaraista pesuainetta, jota käytän tarvittaessa pyllyn pesuun ja sitten oon tykännyt pestä sillä välillä koko vaavinkin. Ja ennenkaikkea tukan. Vaikkei sitä vauvan tukkaakaan tarvis pestä muulla kuin vedellä, mutta jotenkin vaan oon tuosta tykännyt, meidän karstapäille tullut mukava tuoksu tukkaan =))



Muista tarpeellisista vauvantarvikkeista, en muista oliko joku maininnut harsot?? Meillä ne on ollut ahkerassa käytössä pukluliinoina. Ja tuplilla ne oli joskus hätätapauksessa kestojen täytteenä. Nyt käynkin sitten pientä jaakobinpainia, kun ne samat harsot tuolla ois, mutta en oikein tiedä ilkeänkö niitä pukluräteiksi ottaa, vaikka ne puhtailta vaikuttavatkin 95 asteen pesun jäljiltä.

Mutta siis, jos joku ei ole ottanut äitiyspakkausta, jossa noita harsoja ois, niin kannattaa muutama ostaa.



NAPATYRÄN hoidosta näyttää nykyään olevan kahdenlaista ohjetta. Joissakin sairaaloissa suositellaan jonkun antiseptisen liuoksen käyttämistä, toisissa taas pesua pelkällä vedellä. Mutta kummin vaan, niin pumpulia tai pumpulipuikkoja tarvii sen putsaukseen. Ja kyllä mä oon käyttänyt välillä aseptia, varsinkin jos on alkanut haiskahtaa tai näyttää " epämääräiseltä" .



Meidän perällä ei mitään uutta. Ollaan ja voidaan paksusti. Mä oon edelleenkin satavarma, että tämä meidän vaavi tulee ulos vain käynnistyksellä, kuten kaikki aiemmat. Onhan täällä kotona jo sellaista jumppaa aamusta iltaan näiden lasten kanssa, että kyllä siinä lähtis homma käyntiin, jos ois lähteäkseen. Eilenkin illalla kävin vielä oikeen käynnistyskävelyllä ja saunassa, toissailtana kun vastaava yhdistelmä sai muutamia vähän tuntuvampia supistuksia aikaan. Mutta eilen ei sitten niin mitään. Ja sittenpä tajusinkin, että ei tässä nyt ennen sunnuntaita sais oikeastaan mitään tapahtuakaan. Meillä mies valmentaa esikoisen jääkiekkoporukkaa ja on koko lauantain poikien kanssa pelireissulla 150 km:n päässä, ja vieläpä linja-autolla, ettei sieltä millään ilveellä pääse ennen aikojaan kotiinkaan. Että ei kiitos nyt mullekaan niitä suppareita, lähetän ne nyt teille muille haluaville.



Jaahas, tulilhan tuossa lievästi juttua, vaikka pikaisesti aioin käydä. Nyt lasten kanssa ulos.



Pikkis 39+1

Mulla pukkaa jotain masennusta nyt (eilen illalla ja tänään ihan itkumeinikinä ollut) Illalla aloitin ja aamulla jatkoin. Menin meikit naamassa nukkumaan, mitä en ikinä tee johtuen osittaisesta kauneudenhoito-taustastanikin. Se siis kertoo että olin ihan paskana... ;/



Mähän olen kertonut, että mulla verenpaineet on pari vuotta jo pukanneet nousemaan helposti (geneettistä: ei liity ylipainoon tai elämäntapoihin) ja sitä se tekee neuvolassakin aina ja siksi olen mitannut kotona.

Neuvola-/lääkäreissut on niin monesti päättyneet kovasti mielessä kytevään huoleen vauvan vuoksi ja siten mun kotimittauksetkin on nyt muuttunut tosi stressaavaksi. MIttaamisen lisäksi oon alkanut pelätä tehdä mitään, mikä voi nostaa niitä paineita.

Sitten eilen tuli oikein hätä onko vauvalla kaikki kunnossa ollut enää pitkään aikaa kun olen sellainen painetyyppi.. Ja en enää kestä näitä lopun ajan paineiden mittauksia kun tää homma on jo revennyt näin käsistä.

Soitin naistenklinikalle aamulla ja yritin selvittää asiani. Siellä sattui olemaan niin vitun ärsyttävän tyly tyyppi joka vaan heitteli kärsimättömän tylyjä kommentteja tyyliin " no mikä sulla nyt on se ongelma oikein??!" Ja vaikka yritin olla nopea, häiritsemättä, helppo soittaja jäi maailman ikävin fiilis. Oli eka ja toivottavasti viimeinen kerta kun joudun sinne soittamaan.

Terkkarille laitoin asiasta mailia. En jaksa sille enää soittaa, koska musta tää asia on paisunut nyt ihan naurettavaksi sillä ettei nekään oikein tiedä ja jään aina ihan hämmentyneenä ja yksin. Hyvä terkka mulla on, mutta tämä kuvio on jotenkin mennyt nyt ali riman. Se saa mut tuntemaan itseni lähinnä hulluksi mielenterveyspotilaaksi. Jota en ole. Pidän itseäni oikeastaan todella selväjärkisenä, tosin aika herkkänä. Mutta herkkyys voi olla myös vahvuutta oikein käännettynä.

Musta toi verenpainemittaus-kammo on vielä melko yleinen, ja tiedän että tällä hetkelläkin on mun neuvolassa äitejä jotka mittailee myös kotona. En siis ymmärrä miksi tämä on tullut tällaiseksi showksi?



Mulla on huomenna neuvola, joten asiasta voi ainakin sitten silloin puhua, mutta ei se mun oloa helpota, että menen taas sinne niitä paineita nostamaan enkä oikein saa mitään faktaa itselleni siitä että vauvan asiat olisivat hyvin. Äitiyspoliklinikalle NKL:lle yritän siis saada lähetteen.. Ilmeisesti ilman lähetettä sinne ei pääse. Laskettu aika olis viikonloppuna ja kelaankin onko tää nyt perkele ihan turhaa hosumista,mutta toisaalta koen että mulla on oikeus koska mut on huolestutettu nyt sillä tasolla.



Kaikki kivut olen kestänyt tosi hyvin. Vaikka en ole enää kuukauteen päässyt kunnolla kävelemään ja oleminen sattuu. Mut tämä huoli vauvasta on tosi hankala case. Ja sitähän se tulee olemaan koko lopun elämän..



Voi ystäväiset, pakko oli purkaa tämä fiilis. Kaikesta huolimatta, mukavaa torstaita.



Ja tsemppiä Frimmy huomiselle jos ei sitä ennen " kuulla" .



Pajunkukan ja Frimmyn tavoin: kyllä se, että meillä on vauva täällä kotona tuntuu aika hassulta ajatukselta. Vaikka odottaa hirveästi, on hassua nähdä itsensä äitinä. Hassua että sanaa pitää oikein maistella hetki..

Mulla taitaa alkaa tekemiset loppua täällä kotona, kun olen aktivoitunut kirjoittamaan tänne päivittäin. Täällä alkaakin olla aika hiljaista, mutta onhan nyt jo loppukuu. Saapa nähdä roikunko mä täällä vielä helmikuussa, nyt ainakin tuntuu siltä.



Aloitin vauvavalmistelut vasta tammikuun alussa ja olen tehnyt niitä hissukseen, mutta nyt alkaa olla jo kaikki mahdollinen tehty. Olen jopa ommellut kestovaippoja ja tänään vielä harsoliinoja, nyt ei ole enää mitään ommeltavaakaan. Kävelyllä olen käynyt päivittäin, mutta ei se mitään tunnu tehoavan. Pakastin on leivottu täyteen ja siivoustakin olen harrastanut päivittäin jossain määrin. Mulla varmaan pää sekoaa tekemisen puutteeseen, jos kökin täällä yksinäni vielä pari viikkoa. Tässähän menee äitiyslomaakin ihan hukkaan, kun ei ole edes vauvaa jota hoitaa! Huomenna mulla sentään on neuvola, on edes jotain tekemisen tynkää osaksi päivää.



Pajunkukka ja Frimmy: Mulla kanssa vähän sama epäuskoinen olo tulee välillä, että tuleeko meille oikeasti kohta vauva. :-) Ei voi ymmärtää.



Frimmyllä on jännät hetket. Mä varmaan olisin ihan hermona, jos tietäisin koska vauva syntyy. Nyt vaan jotenkin elän harhaluulossa, että ei tässä mitään tapahdu lähiaikoina, heh.



Magda_lenalle tsemppiä! Ikävät ihmiset onnistuu huonontamaan ennestäänkin huonoa päivää. En osaa muuta sanoa, kuin että yritä unohtaa nuo huolet ja luota siihen, että kaikki menee hyvin. Tuo on kyllä inhottava ongelma, tuo sun verenpaine. Pidän peukkuja, että kaikki ok!



Lily 39+6

Lepäähän Frimmy nyt hyvin, muuta en osaa sanoa! Sulla (ja monella muullakin) on kyllä ihan samat fiilikset kuin mulla täällä, että ihan tosissaanko meille on vauva tulossa?? Tuntuu jotenkin tosi hassulta ajatukselta...



Täälläkin ollaan tiukasti yhtenäisenä pakettina edelleen. Mä en oo ollenkaan käynnistystarkoituksella harrastanut niitä ässiä, vaikka varsinkin siivousta ja saunaa on ollut, mutta jotenkin on tuntunut että sais se vauva tulla ihan ite omia aikojaan sieltä kun EN OO VALMIS siihen tulemiseen vielä!! Tosin ei kai siihen ikinä oo valmis... nyt vaan alkaa tämä fyysinen valmius saavuttaa lakipistettään, mulla on mahakin niin piukea että hyvä ettei soi! Ja olo on kyllä raskas. Lantiota ja alapäätä juilii välillä, oon jo menny ihan sekasin että onko menkkamaista kipua vai suppareita, ainakaan mitään selviä suppareita ei oo ollu kun ne varmaan tunnistaisin kyllä. Öisin varsinkin on välillä aika ikävät fiilikset. Ja oikean puolen kylkiluut huutaa jo hallelujaa kun vauva pönkää takapuolellaan niitä pois tieltä :P Saishan tuo kokonsa puolesta jo vissiin syntyäkin...



Magda_lenalle sympatiat tuosta kohtelusta!! Kyllä se on ihme ettei osata asiallisesti palvella... Ja tuo verenpaineen mittauskammo tuntuu kyllä olevan tosi yleistä. Pitäis henkilökunnankin jo tajuta...



Noniin, nyt täällä alkoi se lumipyry mitä säätiedote ennusti. Ajattelin tänään pysyä sisällä ja leipoa vaikka pullaa, mun vierasvarat kun ehtyi jo viime viikonloppuna kun meille tuli yllättäen isompi porukka vieraita kylään...



Nyt on ajatukset sekaisin, jotain piti vielä kirjoittaa mutta palaan sitten vaikka vähän myöhemmin. Mukavaa torstaita kaikille!



Tolleroinen rv 39+1

Eli tänään minulla laskettu päivä. Aika hiljaista tuntuu kuitenkin olevan.



Eilen siivosin hullun lailla ja seksiäkin harrastettiin. Tuloksena kovat kivut illalla ja paljon supistuksia ynnä huonosti nukuttu yö. Nyt aika " pölähtänyt" olo, muttei mitään synnytyksen oireita.



Pikkukakkonen mietti seksin vaikutusta synnytyksen käynnistymiseen. Meillä ainakin eilen tuli paljon tavallista enemmän supistuksia, joten " täytyy" varmaan ottaa seksi takaisin normaaliin iltaohjelmaan :) Ehkä vauva tarvitsee kuin tarvitseekin jonkin sysäyksen uskaltaakseen tulla :)



Ai että ensisynnyttäjä saa lapsen keskimäärin viikolla 41+1? Tuntuu, että olen hosunut kaikki valmistelut liian aikaisin, kun varmuuden vuoksi olen laittanut kaiken jo aikoja sitten vauvaa varten valmiiksi.



Huomenna mennään jo yli...Hurjaa.



Mami_08, tasan 40 viikkoa

Pajunkukka: Mulla tuli mieleen, että mahtaako se lehden " tutkimus" olla kovin tieteellinen... Jospa on niin, että ne, jotka vielä viimeisillään seksiä jaksavat harrastaa, ovat muutenkin ne, joilla on vähemmän vaivoja ja oireita ja sitä kautta muutenkin suurempi todennäköisyys täysiaikaiseen ja myös yliaikaiseen vauvaan. Ne taas, joilla on paljon vaivoja ja supisteluja ja eivät jaksa sekstailla, sitten ovat taipuvaisempia synnyttämään aiemmin. Niin tai näin, vauvat syntyvät kun tykkäävät. Jos ei seksi käynnistä synnytystä, niin voihan se olla muuten mukavaa. :)

Se on aika outo fiilis, kun tulee ensimmäisen vauvan kanssa laitokselta kotiin. Mä muistan miten me kotona otettiin vauva turvakaukalosta pois, laitettiin meidän sängyn päälle makaamaan ja molemmat vieressä vaan tuijotettiin sitä ja ihmeteltiin, että mitäs nyt tehdään. Vähän ajan päästä sitten tultiin jopa ajatelleeksi, jotta otettaisko siltä nuo haalari ja villaiset pois, kun ollaan kuitenkin sisällä. ;)



Frimmy: Onnea matkaan huomiselle!



Perusvoide takapuolen pesussa taisi olla jonkun muun vinkki. Mä en ole käyttänyt takapuolen pesuun mitään vettä vahvempaa. Kylpyveteen olen laittanut alkuaikoina hiukkasen vauvaöljyä. Vauvojen peppuakin olen rasvannut vain jos on ollut jotain punoitusta. Yhdellä meidän pojista (kolmosella kai?) oli kuivahko iho ja sitä sitten kerran päivään yritin muistaa rasvata ihan jollain perusrasvalla.



Magda_lena: Onko ne sun kotimittaukset sitten olleet korkeampia paineita kuin ennen? Jos vauva liikkuu niinkuin ennenkin ja nuo kotona mitatut paineet ei ole pahasti korkeampia kuin ennen, niin eiköhän kaikki ole ihan hyvin. Hyvä, että sulla on huomenna neuvola, siellähän voi vaikka sopia terkkarin kanssa, että jos kotona tulee mitattua paineita, jotka on yli jonkun rajan, niin sitten lähete Naikkarille tms. Tympeätä kohtelua olit kyllä saanut puhelimessa. :( Eiköhän me kaikki olla huolissamme vauvoistamme - ja noista mahdollisista isommista lapsista myös. Syntymän jälkeen se huoli muuttuu erilaiseksi ja vielä toisenlaiseksi, kun lapset kasvaa, mutta aina niistä on jollain lailla huolissaan. Taitavat olla meidänkin vanhemmat vielä huolissaan meistä, vaikka aikuisia ollaankin. :)



Mä kävin neuvolassa ja kaikki niin hyvin kuin olla voi. Vauva on pikkuisen laskeutunut alemmas, sf-mittakin pysyi samana kuin viikko sitten. Paineet ihan samoissa lukemissa kuin muutamana edeltävänä viikkona ja terkkari siihen totesi, että paineitten puolesta voin hyvin olla raskaana vaikka pari viikkoa vielä. :) Kunhan nyt pysyy tuolla vielä pari päivää. Sitten on viikko " sopivaa" aikaa, mutta viikon päästä viikonloppuna on kolmosen synttärit ja siihenkään ei olisi kiva osua. Noh, katsellaan, eipä mulle sopivat päivät taida kuitenkaan vaikuttaa asiaan. Varmuuden vuoksi jätän kaikki ässät väliin tänään.



Tsemppiä teille vaivaisemmille ja malttamattomille



Strutsi ja minihupi 39+1 - lähtevät uhmaamaan lumisadetta ja hakemaan yhtä poikaa päiväkodista

tulin pyörähtämään taas ties monettako kertaa tänään, ja tein ihme huomion tästä sivuston toimimisesta;

Onko kellään muulla käynyt niin että kun painaa edellinen-nappia, niin sivu heittääkin jonnekin ihan eri keskustelualueelle (mulla on heittänyt esim. Aihe vapaa- ja Luomuperheet-sivuille, joilla en kyllä ole tänään käynyt ollenkaan!)

Ja toinen ihme juttu on että mulla näyttää että Tammikuisten ke-pe ketjussa pitäisi olla 20 viestiä, mutta missään ei näy kahta viimeistä, vain viestiin 18 asti? Kummallista...



Meinasin alkaa leipomaan pullaa tuossa mutta huomasin ettei hiiva riitä. Nyt uunissa on sitten rusinakakku. Pitää vaikka huomenna vääntää sitä nisua sitten :) Tuntuu vaan että jalat meinaa väsyä hirmu helposti. Kai se alkaa vaatia veronsa kantaa tätä +10kg mitä ei ennen " taakkana" ole ollut...



Pitääpä lähteä ottamaan se kakku uunista ennen kuin savu nousee!



Tolleroinen

Tolleroinen: Ainakin ne osoitteessa näkyvät appid -koodit on vaihtuneet. Mun vanha bookmarkkini heitti jonnekin myynti-ilmoitukseen eikä odotus-keskustelun alkusivulle. Viestien lopussa näkyy " viesti on poistettu tai siirretty" -ilmoitus. Sellainen on ollut joskus ennenkin. Voipi olla, että noitten koodien muuttelu on heittänyt ihmisten viestejäkin minne sattuu. Hmm, katsotaas minne tämä viesti menee....



Strutsi

niin kuin Tolleroinen totesit. Minä myöskään en saa luettua kahta viimeistä viestiä, tämmöinen teksti tuli mulle niiden kohdalle: " Viesti ei ole luettavissa, koska se on joko poistettu tai siirretty." Omituista. Ja kun yritin kirjautua sisään, tämä heitti mut pois tästä ketjusta eikä antanut kirjautua. Viime yönähän nää sivut oli jonkun aikaa jumissa kokonaan, ehkä siitä jäi jotain tämmösiä jälkikaikuja...



Frimmy: PALJON PALJON ONNEA huomiselle! :) Ajatella, saat jo huomenna kokea sen vauva-ihmeen!! :)



Magdalena: Hassua, taas uusi yhtäläisyys - tuo verenpaineen mittauskammo. Vaikka minulla se onkin lievemmässä mittakaavassa kuin sinulla. Mulla on jo nuoruusiästä lähtien aina välillä ihmetelty ja seurattu verenpainetta, ja geeneihin senkin varmaan täytyy liittyä, koska vanhemmilla on molemmilla verenpainetauti, ja itse olen kyllä paria viime vuotta lukuunottamatta ollut aina liikunnallinen ja normaalipainoinen. Otinpa sitten raskausajaksi isäni verenpainemittarin lainaan, kun terkkari vaikutti huolestuneelta, ja yllätys - kotimittaukset näyttävät aina paljon vähemmän kuin neuvolan mittaukset. Minua neuvottiin jopa viemään isäni mittari neuvolaan tarkistukseen, mutta ihan oikein se näytti!

Kerroin olleeni viime viikonloppuna Kätilöopistolla käymässä vauvan hiljaisuuden takia. Kätilö halusi mitata verenpaineen, ja kun mainitsin että olin mitannut sen kotona (ja saanut erittäin hyvän lukeman), hän ihmetteli kun neuvolakortin paineet olivat niin ylhäällä. Kun hän tajusi, että jännitän (en muuten jännitä niin että huomaisin sitä), hän antoi mittarin minulle, lähti viideksi minuutiksi huoneesta, ja sillä aikaa tein kaikessa rauhassa kaksi mittausta, joista jälkimmäisen lukema olikin tosi hyvä. Eli aika lailla erilaista kohtelua näissä asioissa saattaa saada varmaan ihan henkilöstä riippuen! Tosi kurjaa Magdalena, että sun kohdalle osui tommonen urpoturpo >( >(



Strutsi: Juu en sen tutkimuksen tieteellisyydestä muista, tuo sun teoriasi kuulosti ihan järkevältä. En jaksanut ruveta etsimään sitä artikkelia, koska epäilen että se oli Odotus-lehdessä, joka oli lainassa kaverilta ja jonka jo palautin.

Heh, nauroin ääneen tuota sun juttua kun tulitte ekan vauvan kaa sairaalasta kotiin... tommosta se varmaan on meilläkin :))



Ollaan miehen kanssa oltu vuoden alusta ostamatta mitään herkkuja, minä siks kun loppuraskaudesta paino on noussut niin paljon, ja mieskin on kai ihan empatiasta saanut lisäkiloja :) En tiedä onko itsensä huijausta tehdä köyhiä ritareita vaaleasta täysjyväleivästä, kevytvispikermasta ja puolukkasurvoksesta (johon lisätty sokeria), mutta söin juuri semmosta ja hyvää oli ;)



Nukuin muuten tänään kuuden tunnin päikkärit (viime yönähän nukuin sen pari tuntia), vaikuttaa siltä että nukun yöunet päivällä ja päiväunet yöllä...huoh... mutta parempi näin kuin se ettei nukkuis juuri ollenkaan, niin kuin mulla pitkään oli...



Ehkä yritän nyt sitten saada jotakin aikaiseksi... :)



Pajunkukka+Tiitiäinen 39+5

Tänää jo aikasemmin yritin kirjotella mutta johonki hävis tekstit=O



Mun äiti ehti olla viikon meillä päivystämäs ihan turhaan=( Nyt sitte anoppi tulee tänää meille ja on sunnuntaihin asti. Sitte oma äitini tulee takasin. Meilläku on noi kaks lasta niin on turvallisempaa että pääsee isiki lähtee heti mukaa ku tarvii=)



Onko muilla valkovuoto muuttunu tässä viimemetreillä? Mulla eilisestä asti jotain keltasta limaa tullu, jossa välillä kovempia könttejä. Eilen tuli siis aamupäiväst joku iso kökkö. alamahaa ikäänku vihloo välillä, supistukset on kivuttomia. Ilmavaivat on mulla välillä ihan hirveät, tuntuu että suolet räjähtää. Tänää en taida lenkille lähteä ku ulkona on hirveä lumimyrsky. Noita sekstailuita meinataa kyllä kokeilla joka ilta, jos ei auta niin olkoo;)



Huomenna neuvolaa, mulla sielä verenpaineet on n. 145/94 koska en voi enää sietää terkkarin välinpitämättömyyttä. Sitte kotona saan ihan hyvät lukemat onneks!



Olen huolissani vauvan voinnista, ultras tiistaina todettii että istukka on kalkkeutunu ja lohkoinen, lapsivettäki on tosi vähän enää. Eli kävin sielä yksityisellä. Toivon että terkkari saa vihdoinki mut ensiviikoksi sairaalaa yliaikaskontrollii edes!!! Maanantaina mulla on viikkoja 41.



Olisin enemmän ku valmis ottaa vauvan vastaan ja varmaan meistä jokainen on sen jo ansainnu=)



minä ja herne 40+3