Tammikuiset vko3 ma-ke

Avasin jälleen uuden pinon kun edellinen on tippunut jo jonnekkin kauas... jos joku taas viime viikon turinat tähän lisäisi...



Paljon onnea vauvautuneet!!! niitä taisi taas muutama olla tullut lisää!!!



Täällä ei edistystä sitten mihinkään suuntaan. ainut mikä on ollut niin lantioon tulee sellaisia sähköiskumaisia vihlaisuja aika ajoin.

Yliaikaiskontrolli aikaakin soittelin ja sain sen sitten ensi viikon maanantaille vasta... oli neuvolassa sekoillut viikkojen kanssa.



Jokohan justuksella on paketti kainalossa???

Minuakin on tympinyt koko viikonlopun oikeastaan kaikki ihmiset ja jutut. kauhea väsymys ja ruokahalu on kadonnut oikeastaan kokonaan. pirkan appelssiinit tekee kauppansa! ovat mega hyviä!!!



Palstautukaahan mammat vointinne mukaan ja supparituulia kaikille niistä haaveileville!!!! itseni mukaan lukien..



hemi 40+5

Tässäpä linkki loppuviikon juttuihin:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=12147086&p=&mpage=1&tmode…



Nyt sitten peukut pystyyn että Justus on päässyt turvallisesti synnyttämään!



ONNEA STAGE ja MIMO77!



Kuulin eilen, että mun kaverin vauva kuoli masuun rv 25 ja hänellä on nyt sitten kuolleen vauvan synnytys edessä. TUNTUU PAHALTA! Ja alkoi tuntua pahalta tämä oma kitinä raskaasta olosta.. Vaikka tarkoitus ei ole nyt masentaa ketään! Kaikilla meillä on omat taakkamme.



Nojoo, kyllä tämä masuvauva saisi kuitenkin jo tulla. Oon todellakin huomannut miten hormonit on vaikuttanut fiiliksiin ja vitt**nnun kyllä supernopeassa tahdissa. Kaikki vielä hokee, että eikös kaikki synnytä yleensä yli lasketun ajan jälkeen. " mullakin meni esim 3 viikkoa yli.." -kommentointia. Piristää. Onneksi hyvää keliä on kuitenkin pidellyt. Tosi idyllistä talvea pukkaa ovista ja ikkunoista. Harmaata, sataa vaakatasossa johtuen tuulesta.



Viime viikolla kävin katsomassa leffan Nanny Diaries. AIka paska mun mielestä. Ei oikeastaan herättänyt mitään fiiliksiä. Mulla on tuo sama ongelma, että vauva alkaa istuessa tunkea niin kylkiluiden alle että asentoa saa etsiä. Muuten kykenen istumaan vielä sen 1,5-2 t jos saa oikoa jalkoja rauhassa. Ja päiväleffassa saa.



Voi JUMA muuten, paino oli noussut viikossa 855gr! Se oli mun henk.koht ennätys nyt koko raskausaikana. Olin neuvolaan mennessä fiilistellyt jo kaikkia herkkuja millä sitten palkitsen itseni, kun olen ollut niin kurinalaisesti.. no eipä paljon tarvinnut palkita. Miten se voi tuollain noustakaan! TUrvotus on kyllä lisääntynyt eikä apua ole tuonut se Valion ananasmehukaan. (kuitenkaan ei pitäisi mittausten mukaan raskausmyrkytystä olla, vaan kyse ihan perusraskaudesta)



Mitähän kivaa sitä tälle viikolle keksisi. Ainakin pitäisi käydä kampaajalla.



Nyt tsemppiä kaikille. Laitetaan supparienergiat liikkeelle niille jotka niitä toivovat!!



Magdalena

Juu ei mitään uutta täälläkään. Tuossa vähän siivoilin, mut sekään ei tuottanut tulosta supistusten osalta. Pientä supistelua on koko ajan, mut ei ne voimistu vaikka mitä tekis.



Eilen katselin noita laskettujen aikojen määrityksiä ja yllättäen mikään sivu ei antanut tuota neuvolan antamaa 11.1 lasketuksi ajaksi. Yleisin aika mulle oli 12.1 ja 14.1 eli tänään! Olin hieman yllättynyt noista tuloksista, kokeilin noin 6 eri laskusysteemiä.



Oon unohtanut kommentoida omalta osaltani viime viikolla ollutta keskustelua vauvan syntymäpainosta. Mulle on annettu kaksi eri arviota. Lääkäri arvioi ultran perusteella viikolla 32 painoksi 3200g ja neuvolantäti viikolla 38 hieman alle 4000g. otapa tuosta sitten selvää... Päätin tuon jälkeen olla uskomatta mihinkään ja odottaa vauvansyntymää ja katsoa se paino sitten.



Juu mulla ei ollut tälle päivälle kummempia. Supparituulia kaikille ns. yliaikaisille, lohduttaudutaan sillä, että vasta vkon 42 jälkeen on oikeasti yliaikainen vauva tulossa.



Huhtityttö ja möykky 40+3

Ja mitään merkkejä ei ole.

Paitsi turvotusta joka oudosti tulee ja menee. Saattaa siis ihan hetkessä nousta, jalkoja kutittaa ja sormia kans, ja tunnin päästä laskee taas pois. Ihan outoa!



Nivuskivut on ihan karseat edelleen, aamulla en meinannut sängustä päästä saati sitten kävellä vessaan. Ja esikoisella (2v2kk)on joku ihme " pois täältä isi, tää on mun koti" - juttu.



Torstaina on vasta seuraava neuvola, toivottavasti en pääse masun kanssa sinne asti :)

Edellisessä neuvolassa muuten mun Hb oli noussut 136:een vaikka en edes joka päivä ota rautaa.



Sektiohan mulla oli varattuna viime torstaina, mutta vauva olikin kääntynyt perätilasta oikeinpäin.

Jotenkin siksikin varmaan tää odotus on niin kamalaa kun oli jo varautunut siihen että vauva syntyy tuolloin.



Mutta nyt takas kotihommiin ja esikon huonetta siivoamaan, kaikki pikkuvauvalelut kellariin odottamaan tätä tulevaa.



eve 40+

Täällä edelleen yhtenä kappaleena löntystellään.. Ja eihän mulla olekaan vielä la edes ollut, että eipä tuo ole ihmekään. =)

Tänään kävin neuvolassa, eipä mitään muutosta suuntaan eikä toiseen. Paineet hyvät, pissa puhdas, vauvan syke hyvä ja vettä kivasti vielä. Eipä ole meidän poju vieläkään laskeutunut, ja terkkari arvioikin ettei laskeudukaan ennen kun synnytys koittaa.



Olo on tukala (edelleen) eli siihenkään ei ole muutoksia tullut. Lauantaina vielä miehen kanssa käytiin kaupungilla ostoksilla.. muutamassa kaupassa vain, mutta silti väsyin aivan kauheesti sillä reissulla! Alapää (nivuset ja häpykumpu) oli aivan järkyttävän kipeä ja supistelikin vähäsen. Koko illan olin sitten aivan koomassa enkä meinannu päästä sohvalta ylös!

Mahakin on ollut tasaisen sekaisin ja ne pukamat taas vihottelee tosi ikävästi... Joskus mietin, että jännitän varmaan enemmän niiden pukamien kipeytymistä synnytyksessä kun itse synnytystä!!



Uuden ajan sain ensi maanantaiksi, jolloin laskettu aika olisi jo ollut ja mennyt. Ja sitten varmaan varaa sairaalasta sen yliaikaistarkastuksenkin... huoh! kunpa ei sinne asti tarvisi kärvistellä enää! =/



No mutta, onnea paljon kaikille uusille tammikuisille jotka ovat vauvansa jo saaneet!! =)

Ei ole pitkä aika kun se aika koittaa jo meille ihan kaikillekin! Sitä odotellessa!



vilmahilja 39+2

Kyllä meitä Tammikuisia vielä piisaa... Onnittelut kaikille uusille vauvansa maailmaan saattaneille!



Itselläni oli viime yö aika inhottava. Tuli ensimmäistä kertaa mieleen että nytköhän se lähtö tuli... Tosin kivut eivät KAI olleet ns. oikeita supistuksia, vaan sellaista menkkamaista kipua mutta huomattavasti kovempia kuin menkkojen aikoihin. Alavatsaa särki ja selän puolelta myös, oli pakko nousta ylös joskus komen aikaan ja vain käveleskellä edestakaisin. Aika pitkiäkin tuntui nuo " kipujaksot" olevan, tai sitten se vain tuntuu siltä yön pimeinä tunteina ;) Vessassa sain käydä ainakin 5 kertaa yön aikana ja yleensä silloin myös tuntui nuo menkkamaiset kivut. Kyllä siinä tuli ajateltua että pitäisköhän se kassi pakata valmiiksi... :D



Maha on ollut ihme sekaisin viime päivinä, äskenkin tuli ihan vetenä vaan... kummallista. Tosi kiva kun välillä on kovana ja välillä nyt sitten näin... Rautaa syön, 2 tablettia Retaferia päivässä. Ei se kyllä näin päin ole aikaisemmin vaikuttanut :P



Eilen käytiin miehen kotona 120 km päässä ja täytyy sanoa että enää en kyllä jaksa moista matkaa lähteä autoon istumaan! Vaikka oli mukavat housut jalassa ja istuin hyvin kallistettu takakenoon niin koville alkaa ottamaan. Liekö tuollakin reissulla jotain osaa öisiin kipuiluihin.



Mulla seuraava nla perjantaina, eipä tässä kai mitään ihmeempiä tällä kertaa. Kyllä se loppu raskausaika tosiaan menee tällaiseksi odotteluksi vain...



Voimia siskot!!



Tolleroinen rv 37+5

Tänään on laskettu aika ja minkäänlaisia merkkejä lähdöstä ei ole. Damn. vauva painaa alas, selkää särkee aika aijoin ja alavatsaa vihloo välillä.



Neuvola on klo.15 joten sitten kuulee miten eteenpäin jatketaan. Olen edelleenkin vahvasti sitä mieltä että menee kaksi viikkoa yli ja pitää käynnistää.



vointi on yllättävän hyvä. pientä närästystä ja pelkotilaa huomioimatta ei tunnu raskaana olevalta. ellei huomioi valtavaa mahaani ja turvonneita jalkoja...



mutta nyt sohvalle katsomaan Meille tuli vauvaa ja odottelemaan lähtöä. tulen sitten illemmalla kertomaan neuvolakuulumiset ellei ole lähtö tullut :)



MiiKaro rv 40+1

Pituutta oli 53cm, painoa 4045g ja päänympärys 38cm =)



Kävin siis keskiviikkona 9.1. 40+0 neuvolassa normaalisti jossa todettiin että verenpaine korkea (yli 100), proteiinit yhdellä plussalla ja paljon turvotusta. Terkka lähetti kättärille ja minä kävin äkkiä pakkaamassa kassit kotona, soitin miehen ja anopin lasten kanssa.



Kättärillä oli pissat puhtaat mutta paineet yhä yli 100 joten jäin sisälle. Seuraavana päivänä lekuri teki tutkimuksen ja totesi että pari senttiä on auki ja paikat pehmeät vauva ihan alhalla joten voisi harkita käynnistämistäkin joko samana päivänä tai sitten seurata josko alkaa itsekseen tulemaan ja käynnistellä vasta siitä seuraavana päivänä. Valitsin heti käynnistyksen kun kuitenkin lapset kotosalla odottaa, paikat oli kypsät vain supparit puuttui ja jo kaksi synnytystä takana niin arvelin että ei se varmaan kovin paha voi olla.



Niin sitten aamulla puhkaistiin kalvot klo 10 maissa ja 11 aikaan laitettiin oksitosiinitippa. 12 maissa alkoi supistukset säännöllisesti joskus kahden jälkeen alkoi tuntumaan paineen tunnetta vähän ja olin 6cm auki. Sitten hetken päästä tuntui jo tosi kurjalta ja sanoin että pakko ponnistaa kohta ja supistukset oli niin voimakkaita että silmissä meinasi sumentua eikä hengittelyt tai jyväpussi auttanut enää ollenkaan. Jyväpussi lensi seinään ja kokeilin ilokaasua. Ensimmäisen kerran se auttoi! Vei pahimman kärjen pois supistuksista ja niin kolmella ponnistuksella 7 minuutissa poitsu syntyi kun olin juuri ennättänyt kontilleen sängylle =) Kesto siis peräti kolme tuntia :P



9 pisteen poika ja niin maan suloinen <3. Nyt ollaan kotona ja tuntuu että miten tämä arki kolmen kanssa _voi_ onnistua mutta ehkä se tästä. Opetellaan :)



Onnea myös muille vauvan saaneille ja tsemmpiä vielä masussa oleville! Ymmärrettävistä syistä taitaa nyt jäädä viestittelyt vähemmälle, mutta yritetään tuolla vauvojen puolella vierailla kans. Nyt ainakin on rinnat ihan tulessa ja kuppikoko jotain DD joka tuntuu VALTAVALTA tällaiselle A/B kuppilaiselle :O



Jaksamista teille koitokseen! Kyllä se on vaivan väärti vaikka ei voi sanoa etteikö sattuisi :P

joku kyseli että onko havaintoja raskausarvista. Joo, itse tässä vasta muutama viikko sitten tarkastelin tilannetta kohtuu tyytyväisenä että eihän noita niin hirveästi ole tullutkaan. Mutta kas vain, tilannehan on nyt jo ihan toinen!! Hirveästi on tullut arpia, koko alamahalle navan alapuolelle + navan ympäryskin on vissiin saanut osansa kun iho on muuttunut siitä ympäriltä sellaiseksi himmeän kiiltäväksi; totuus paljastunee vasta kun jännitys vatsanahasta on hävinnyt :P Nooh, näihin osasin jotenkin varautuakin, vaikka olen rasvannut päivittäin lähes joka kerta aamua iltaa, niin kai se kudostyyppikin vaikuttaa lopputulokseen. Toisille niitä vain tulee herkemmin, toisille ei.



Ja taas vessareissulta takaisin... uskaltaakohan tässä enää minnekään tänään lähteäkään, jos tuleekin äkkiä vessahätä. Kun ei uskalla pieraistakaan :/



Ihania nämä tiedotteet omasta voinnista täällä palstalla ;) Koittakaa kestää :)



Tolleroinen

Onnea RuuteliTuuteli ihanista uutisista!!!

MEikäläinen on täällä nettipäivystäjänä tämän päivän. Teen kävelyt ja kokkailen jossakin vaiheessa, muuten taidan pysyä himpalossa ja ihmetellä vauvajuttuja tänään. Etsin juuri netistä kantoliinaa, joka sopisi aloittelijalle. Jos jollain toisella on tylsää, voi laittaa jotain vinkkiä mitä suosittelisi. Tästähän on aika ajoin ollut puhetta, mutta vasta nyt ajankohtaista..



Lisää supistuksia ja hyvää vointia!



Ps. vessareissun (1-hätä) tulee aina supistustyyppistä kipua mullakin.

Taidan minäkin olla näissä nettipäivystystoimissa suurimmaksi osaksi tämän päivän :) Nyt on kyllä jo puoliks ulkovaatteet päällä, ajattelin käydä happea haukkaamassa ainakin puolen tunnin verran ja sitten voisi syödä.



Kantoliinasta mulla ei ole vinkkejä, mutta ajattelin laittaa vielä kertaukseksi kysymyksen että mitäs sinne sairaalakassiin kannattikaan pakata? onhan tästä ollut puhetta useammankin kerran mutta jos joku viitsisi vähän vinkata niin voisin alkaa kasailemaan omaa kassiani, mieskin ennen töihin lähtöä muistutti että kannattais varmaan pakata, kaikilla on sellaset :)



Tolleroinen taas...

-Imetysliivit (kaarettomat)

- Liivin suojia (elän siinä toiveessa, että maito nousee hyvin)

- hammasharjat, hiusharjan+shampoon+hoitoaineen, perusvoiteita, vähän ehostukseen tavaroita (varmuuden vuoksi)

- puhtaita vaihtosukkia, isommat pikkuhousut,..heh, aluspaidat.

- ehkä vois vielä laittaa jotain lehtiä/kirjan (en tiedä kykenenkö lukemaan, mutta tylsää jos puuttuu)



Lääkkeet taitaa saada sairaalasta (esim. kipulääkkeet tms.)

pitäis ehkä ottaa jotkut pehmeät kotiinlähtövaatteet myös itselle..



Vedin aika fiilispohjalta ja pakkaan yleensä aina liikaa tavaraa. Jotenkin vaan yritin miettiä mitkä freesais omaa oloa siellä hiki-,hormoni ja maitopöllyissä.

Varmaan kaikki nyt tietää kirjaimellisesti mitä tarkoittaa kun sanotaan että odottaa vauvaa! Ja toinen, ollaan raskaana!! Aika kuvaavia sanoja joku keksinytkin tälle projektille. Tuntuu laimealta joku meille tulee vauva, me saadaan vauva. Kyllä nyt on tulot kaukana ja raskaat lähellä.



Tosiaan aika mielenkiintoisia kuvauksia on nämä omat tuntemiset. Tässä vaiheessa voi jo suoraan kertoa miltä tuntuu ja mitä mistäkin aukosta tulee... Jotain huumoria onneksi löytyy vielä asiasta.



Justus varmaan on jo nyytti kainalossa. Ai että käy kateeksi kaikkia jotka lähtevät synnyttämään. Oma maha senkun päivä päivältä tippuu alemmas mut nyt on sanottava että tämän mamman maha ei enää voi tippua muutoin kuin vauvan ulostulolla. Miehelle tuossa aamupäivällä puhelimessa sanoin että nyt tämä vasta alhaalla onkin niin hän sanoi ettei se voi olla enää alempana kuin oli eilen. Periaatteessa täällä sit pitäis olla vauva. Noh, olen nyt lähtenyt siitä että käynnistetään sitten ystävänpäivän aikoihin. Voihan siinä joskus käydä niinkin vaikka kaikki ovat tulleet jo 37-38 viikolla.



Huhti... (oliko se nyt tyttö) Täytynee korjata sen verran antamiani käsityksiä et ei minulla ole vain kahta synnytystä takana vaan viisi. Jotenkin tuntuu että en enää halua ikinä tätä tuskaa itselleni mutta kun ne vauvat on kuitenkin niin ihania.... Saa nähdä joko saan tarpeekseni.



Minä taidan tuossa iltapäivällä laittaa sukset jalkaani ja painella ladulle!

On niin liukkaat tiet ettei oikein uskalla käydä kävelyllä mutta pihalla on hyvä hiihtää lasten latua.



Kyllä on ollut pitkä päivä. Päivät ovat kuin viikkoja.

Just tuokin mua masentaa kun ihmiset kyselee et no joko sinä kohta, milloin se syntyy, no ethän sinä nyt vielä voi saadakaan...

Eilen kyllä masennuin täysin ihmisten kyselyistä ja kommenteista. Sisko tokaisi just tuon no eihän sulla nyt ole aika vielä aikoihin. Pakko oli sanoa et kyllä se silti ottaa päähän kun samana aamuna tuli limatulppa kun toiselta siskoltani ja hän sai vauvan seuraavana aamuna siitä. Minä täällä sit näytän sen toisen ääripään et voi mennä viikkojakin siitä kun limatulppaa tulee. Eikä se kokonaan ole tullut. Muutamia veriviiruja joskus valkovuodossa.



Minustakin voi nyt illaksi tulla nettipäivystäjä. Voi vietävä tuota aikaa.... Mitä ihmettä sitä keksis ettei malttais ees ajatella koko lähtöä.

No, täytyy nyt tähdätä torstain neuvolaan. Toivottavasti verenpaine on kurissa, meinaa osoittaa vähän nousun merkkejä alapaine juuri. Viimes oli 80, toivottavasti on pysähtynyt tuohon.



Minulla on muuten kans sitä etovaa oloa, tänään varsinkin oikein kunnolla ollut mutta en ole oksentanut. Ei mitään tee mieli syödä.

Ja kaikki vaivathan sitä kyllä huomaakin kun vain itseään kuulostelee.

Minä teen varmaan vessassa käynnin ennätyksiä, puoli-tunti on mun vessaväli tässä vaiheessa, isommalla hädällä pari kertaa päivässä. JEEE.



Mutta yksi asia on varma, en ikinä vaihtaisi tätä siihen alkuraskauden pahoinvointiin, EN IKINÄ! Siinä joillekin lohtua huonoon oloon, muistelkaa miten mieletöntä se silloin saattoi olla eikä siihen auta ei sitten mikään. Nyt sentään voi jotain kivaa hetkeksi keksiä ja toivo paremmasta on ehkä lähempänä....



Supistuksia, onnitteluita, vessareissuja ja ponnistusvoimaa tammikuiset!!!



IUIU ja sirkku-omena muka 37 vasta....

Ensimmäiseksi ONNITTELUT ruutelituutelille! Perästä tullaan....



Tänään sit paukku itselläni 42 viikkoa täyteen!



Kyllä mä sanon et ne jotka saa synnyttää ennen laskettua aikaa tai lasketun ajan tuntumassa ovat tosi onnekkaita. Kyllä nämä viimeiset kaksi viikkoa on tuntunut sen verran raskaalta ja pitkältä.. Mut ei noin voi tietty sanoa kun jokainen raskaus on erilainen, mut kyllä tässä yliajalla koetellaan ja kovasti. Ehkä ymmärrätte pointtini...



Kävin aamulla yliaikaiskontrollissa ja huomenna aletaan käynnisteleen et yksi yö on vielä sinniteltävä kotona. IHANAA kun tietää että se on jo noin lähellä! Vähän jännittää tuo käynnistys kun esikoinenkin käynnistettiin ja se meni niin ryminällä et miten tämä toinen sitten. Pitäkää peukkuja et kaikki menee hyvin ja homma lähtee käyntiin! Tableteille siis käynnistetään.



Vauvan painoarvio 4,1kg et " pieni" kaveri ois tulossa... Huh huh!

Kohdunsuu 2 cm auki ja kanavaa jäljellä 2cm. Lapsivettä oli vieläkin normaalisti, virtaukset ym. ok. Että huomista odotellessa..



Tsemppiä muillekin mammoille-kyllä tämä odotus vielä palkitaan!



En nyt jaksa kirjoitella enempää, et aika omanapaista tekstiä tuli taas mut ehkä te ymmärrätte!



Nyt ruoanlaittoon....



satsuma ja huimat 42 viikkoa!

Maanantai siis taas. Ei ole täällä mitää uutta. Tänää nukuin päiväunet ku väsytti ihan vietävästi. Mulla on ylävatsaa koskenu ikävästi, johtunee siitä että stressaan tosissaa jo tätä kaikkea. Mun äiti tulee keskiviikkona odottaa meidän kanssa vauvaa. Torstaina mennää yhdessä neuvolaaki=D Tänää taas ku vein esikoisen eskarii niin kaikki huokaili että eikö vieläkää, tekis mieli jo huutaa kaikille!! Sitte yks äiti siinä tokaisi et se on päättäny mennä yliajalle=/ Kyllä vois pitää omana tietona kaikki noi jutut, ei tää niin helppoa ole..



Jaksamisia kaikille! minä ja herne rv 39

Olen kyllä samaa mieltä, että onnelliset ne, jotka saa synnyttää 38-40 viikoilla. Ne pari yli neljänkympin ovat aika piiiitkiä viikkoja. Esikoinen käynnistettiin ja syntyi 42.



Mulla oli tänään neuvola. Ja siellä kehotti menemään näytille sairaalaan kun en pysty olemaan pystyasennossa 5 minuuttia kauempaa. Heti alkaa supistella ja alaosaan vihloa julmetusti. Ja vielä kun totesi että sf-mitta on nyt jo 37, niin pistikin lähetteen. Alapaine paukkui sadan korvilla, joten ei sekään hyvältä näytä. Turvotusta tulee kilo viikossa.



Sairaalasta soitettiinkin sitten parin tunnin päästä ja menen lääkärin vastaanotolle huomenna. Kovin kivulias olen ollut, joten sittenhän selviää ovatko ne avanneet paikkoja. Toivotaan. Ja samalla näkee kuinka iso vauva on, kun sf oli noin korkea ja iso tuo toukka on ollut alusta asti. Hassua, kun esikoisen kasvua vahdattiin sen takia kun oli niin pieni.



No, varmaankin mut lähetetään kotiin kasvamaan ja kärvistelemään. Mutta on siinä aina pieni mahdollisuus, että olisikin auennut sen verran, että voisi vaikka puhkaista kalvot samantien. Etenkin jos tuo vauva on maxikokoa. Sen näkee sitten huomenna.



Vessassa pitää juosta jo tunnin välein, ihan tuskaa. Yritin tuossa päiväunia ottaa kun mies oli kotona, mutta heti kun meinasin nukahtaa, piti taas juosta(!) vessaan. Ja yöt on melkoisia maratoneja.



Tsemppiä meille kaikille.



ipu 39+2

Poikani syntyi ma 7.1. (la 26.1.). Painoa oli 2985 g ja pituutta 50 cm. Täyden kympin poika. Klo 13.50 meni lapsi vedet (olin täydessä unessa). Klo 4.30 alkoi supistelut. Klo 7 menin sairaalaan. Puolen päivän jälkeen otin epiduraalia ja sain oksitosiini ja homma eteni tunnin unien aikana 4 cm. Klo 16.15 aloin ponnistamaan ja poikani syntyi klo 16.56. Paikkojani saksittiin 3 cm, mutta mitään oleellisia repeämiä ei tullut (pieniä nirhaumia vain). Nyt harjoittelemme kotona olemista. Poika on kiltti ja helppo lapsi (lue: syö ja nukkuu). Imettäminen vaan ei ota onnistuakseen - pojalla on hirmuiset ruokahalut ja minulta tulee maitoa aivan liian vähän. Imettäminen on pikemminkin pojan kiljumista. Siksi olemmekin turvautuneet paljolti pulloon.



T: Toukomaa ja poika 1 vk

Itse kirjoitan tänne tammitenavaketjuihin ensimmäistä kertaa, vaikka olen seurannutkin muiden keskusteluja jo kesästä asti.



Raskausaika on sujunut ilman isompia vaivoja, mutta nyt alkaa vaivata tosissaan tämä odottaminen. Mitähän tekemistä tässä tosiaan vielä keksisi? Olen jo pyykännyt kaikki vastasyntyneen vaatteet, vauvan tavarat ovat paikoillaan, sairaalakassit pakattuna. Siivouskomeroa myöten siivottu koti...



Viime päivinä olen mm. neulonut vauvalle vaatteita ja lukenut kirjoja, sekä jumpannut. Vauvan liikkeet tekevät kipeää, varsinkin tässä koneella istuessa, joten taidan suunnata sohvalle tv:tä tuijottamaan...



Ovatko muut muuten nähneet painajaisia? Olen nähnyt unta mm. vauvan ruumisarkusta ja kuolleista vauvoista. Jossakin ketjussa joku sanoi, että painajaiset jotenkin kuuluisivat asiaan?



Terv. Mami_08, rv 38+4

Viimeksi kirjoittelin tänne useampi kuukausi sitten, mutta olen kyllä lukenut kuulumisianne koko raskauden ajan. Täällä on menty la:sta yli ja reippaasti! Rv 41+4. Alkaa jo ihan tosissaan kyrsiä tää odottelu. Perjantaina on yliaikaistarkastus, toivottavasti käynnistävät jos ei sitä ennen synny.. Onnea kaikille joilta tämä odotus on päättynyt, toivottavasti itselläkin pian! =) niin ja suppareita kaikille jotka niitä haluavat! =)



Oompahja matti myoh2nen