Kultainen 60-luku: viikko 2

Täällä ei mitään ihmeellistä¿ Tokaa neuvolaa odotellaan, se on keskiviikkona. Toivottavasti sillä kertaa löytyy sydänäänetkin, viimeksi ei löytynyt. Painokin pitäisi olla ihan samoissa kuin ennen raskauttakin, joten ei vielä huolta senkään suhteen. Vähän kyllä jännittää, miten neuvolassa olo sujuu kuopuksen (1v1kk) kanssa, mutta ei sitä mihinkään muuallekaan saa siksi aikaa.



Nyt on alkanut vähän vihloa tuolta nivusista kun reippaasti kääntää kylkeä sängyssä, joten saa olla vähän varovaisempi. Vessassa saa myös juosta vähintään kerran yössä ja päivälläkin useammin kuin aikaisemmin.



Supistukset tunnistaa siitä, että vatsa kovettuu selvästi ¿palloksi¿ hetkeksi ja sitten taas palautuu ennalleen. Aluksihan supistukset ovat yleensä harjoitussupistuksia eli kivuttomia ja niillä ei yleensä ole mitään vaikutusta kohdun suun tilanteeseen. Mulla ainakin ne on alkaneet lapsi lapselta aikaisemmin (jo ennen raskauden puoltaväliä) ja päivässä saattaa tulla toistakymmentäkin, mutta koskaan eivät ole avanneet paikkoja. Joskus on ollut sellaisia ¿vähän nipistäviäkin¿, mutta eipä nuokaan ole mitään tehneet. Ihan oikeista synnytyssupistuksista mulla sitten ei olekaan kokemusta kun kaikki meidän lapset on leikattu ennen niitä, mutta (kai) ne ovat sitten todella kivuliaita. Muut voivat kertoa omia kokemuksiaan :o) Niin ja mulla nuo liitoskivut (joita oli kolmannesta lapsesta eniten) ilmenivät kävelyyn liittyvänä kipuna, varsinkin portaiden kävely oli muutaman viikon ajan tosi tuskallista!



Nyt päätettiin lopultakin muuttoviikko. Valittiin sitten etelän hiihtolomaviikko, niin pääsevät lapsetkin hommiin ;o) Uusi talo alkaa pian olla viimeistä silausta vaille valmis. Onpa jännää päästä uuteen kotiin, tosin muuttorumba tämän tavaramäärän ja lasten (4kpl) kanssa kyllä hirvittää jo etukäteen!! Onneksi muuttomatkaa on vain 1,5km, joten ajamiseen ei mene hurjasti aikaa. Vielä kun saatais vanha talo kaupaksi ettei jäädä kahden talon loukkuun¿



Tinka rv 13+2

Hyvää alkanutta viikkoa sinullekin Sonjaemma. Eikö olekin herkullista kun omaa näin ison salaisuuden, jota kaikki kanssaihmiset eivät vielä tiedä. Minäkin kerroin töissä vain harvoille ja valituille, viimeiset huomasivat asian vasta ihan äskettäin, masu kasvoi ihan tässä loppumetreillä. Nyt kyllä kirii vauhdilla, taitaa kasvaa monta senttiä päivässä.



Tinka, olet kyllä energiapakkaus! Voimia muuttoon, malta olla nostelematta painavia!



Kyllä pitkä viikonloppuvapaa teki hyvää, alkaa töissä ottaa kunnon päälle, supistaa jatkuvasti. En oikein osaa ottaa löysästi. No ei ole monta viikkoa äitiyslomalle, eiköhän sitä pärjää sinne asti.



Terkkuja kaikille kultaisille 60-lukulaisille.



Aadiliina

On tämä kyllä tiivistä tämä neuvolaseuranta! Kahden viikon välein olen nyt juossut neuvolassa ja seuraavan käynnin jälkeen tiivistetään kertaviikossa-tahtiin!



Jätin kaksi viikkoa sitten raudan pois kun hemoglobiini on pysynyt alle sadassa käynnin jälkeen tasaisena 117-119. Nyt ollaankin yllättäen palattu normaaliin ja arvo oli 134! Olossa ei tosin ole tapahtunut mitään muutosta. Verenpaine on edelleen alhainen. Iloitsin jo viime käynnillä, että joulu ei ole jättänyt jälkiään. Uusi vuosi sitä vastoin on, nyt oli painonnousu 1100g / viikko. :) Pitänee vähän miettiä mitä suuhun pistää. Painoa eka punnituksesta on tullut 8 kg, viikkoja 33+4 ...ei kai siis kovin kummoisesti tarvitse kiinnittää painonnousuun huomiota. Nyt vain minä olin kasvanut, kohdun kasvua oli vain 0,5 cm kahdessa viikossa. Pitäisikö huolestua? Tosin mittaaja oli eri kuin aiemmilla kerroilla.



Viimeksi hehkuttelin niin hyvää oloani. Loppiaisen pitkä automatka tuntuu edelleen selkälihasten väsymisenä ja vatsan kiristyksenä. Olo on aika rupunen. Jos ensi viikolla vielä teen yhden pidemmän työmatkan, yritän rauhoittaa viimeisen kuukauden autossa istumiselta. Vaikka onkin mukavaa ajella vakionopeudensäätimen turvin ja heilutella jalkojaan, oikea kylki tuntuu kramppaavan nopeasti. Ymmärrän siis hyvin pitkämatkalaisia jotka ovat jääneet jo lomalle. Itselläni normaali työmatka on noin 1 metri: kotitoimistoni on siirretty makuuhuoneeseen. Tästä siirtyilen sujuvasti koneelta sängylle pitkäkseni ja takaisin. Siis silloin kun kolme isoa koiraa ovat ystävällisesti jättäneet sängylle pienen siivun vapaaksi. Tämä varmaan selittää osin jaksamistani. Työrytmin saa itse valita enkä joudu joka päivä edes vääntäytymään liikkeelle muuta kuin metsälenkille :) Kuinkakohan kauan mies jaksaa katsella näitä villasukkia ja verkkareita?



Aadiliina, en muista olenko lukenut viikoistasi? Missä vaiheessa odotuksesi on menossa?



Hyvää työpäivää/lomapäivää teille kaikille, nyt on taas lepotauon aika.



belinda_x 33+4

nyt on sitten yksi etappi saavutettu eli rv 12+0 tänään.



Noista vihlaisuista vielä: olen viime päivinä pannut merkille myös sen kun kävelen reippaasti koiran kanssa, niin viime aikoina on lenkeillä myös häntäluuta vihlonut ajoittain. Meillä kun ei maleksita vaan edetään reippaasti (tietysti koiran tarpeet huomioiden...).



Voi että oli taas tänään tilanne: kollegat vieressä tuntuivat puhuvan jostain henkilöstä että " niin, pitää vähän varoa mitä raskaana oleville sanoo" , olivat ilmeisesti joltain saaneet kipakan vastauksen. heh heh, tietäisivätpä vain =))).



Meillä on ensi viikolla seuraava neuvola, neuvola aamulla ja np-ultra naikkarilla iltapäivällä, joten niitä odotellessa tässä päivät menee.



Belinda_x, sinullahan tuntuu olevan mukavat työolot. Itsekin pitäisi harrastaa useammin etätöitä, mutta meillä on työhuone vielä vaatehuoneen rempan jälkeen ja muutenkin niin täynnä kamaa että siellä ei ole oikein viihtyisää. Ja todettiin viime viikonloppuna että se nyt pitää sittenkin tapetoida. No, kun saisi nuo makkarit tapetoitua että voisi alkaa vaavillekin huonetta sisustamaan.

Ja painokin sinulla on pysynyt aika hyvin kontrollissa. Saako kysyä oletko hoikkakin? Itsellä kun joitain kiloja liikaa niin ei tarvitsisi nyt päästä raskauden aikana kovin lihomaan. Koitan vain välttää herkuttelua ja tehdä päivittäin sen tunnin reippailun koiran kanssa ja ihan normaalilla terveellä ruokavaliolla (mikä on muutenkin) pärjäillä. Nuo kilot kun on tulleet pasta-viini-jäätelö herkutteluista sekä viimeisen puolen vuoden aikana on mm. jumpat jääneet kokonaan.

ja tervetuloa teille viime aikoina mukaan tulleille! Enpä oo ehtinyt lukemaan edellisen pinon loppua, joten näköjään sitä putoaa nopeasti kärryiltä.



Mulla on opintojen lähiopetusjakso ens viikolla ja edelliseen jaksoon kuuluva tentti heti alkuun. Eli kuopuksen päiväunien ajaksi kirjat esiin, ja isot pojat toiseen päähän taloa remuamaan... Kiire tässä tulee, mutta pakko on nyt vaan yrittää selvitä.



Esikoisen kuusivuotissynttärit lähestyy kovaa vauhtia. En ehdi tosin valmistella mitään ennen kuin tuosta tentistä selviän. kunhan saatais kaverikutsut postiin... tai sitä ennen kutsuttavien lista valmiiksi... Oon sen verran tyly että rajoitin vieraiden määrän kahdeksaan, kun täällä on kolme omaakin poikaa juhlimassa ja meno joka tapauksessa melkoinen.



Supistuksista: ero muihin kipuihin on tosiaan siinä vatsan kovettumisessa tai jännittymisessä, mutta aika eri tavoilla eri ihmisillä ne supistukset muuten tuntuu. Raskauteen kuuluu kyllä erilaista kolotusta, särkyä, menkkamaista kipua ja painontunnetta ilman että on kysymys supistuksesta. Mua vaivaa jo nyt se, että vauvan pää painaa peräsuolen suuntaan, ja se jomottaa. :P



Mulla supparit on pitkäkestoisia, monta tuntia kerrallaan, vaikka yleensä kyse on kai minuuteista ennemminkin. Avaavat supistukset ei mulla oo näkyneet sairaalan ottamalla supistuskäyrällä millään tavalla (siis kun synnytys on kovaa vauhtia jo käynnissä), ja silloin kipu on tuntunut selvästi enemmän alavatsalla, kun harjoitussupistukset (ja menkkakivut) myös selkäpuolella...



Hyvää vointia kaikille

terv Jymy+Pertsa rv 24+4

viestit tällä palstalla! Muutamassa tunnissa ollaan jo kakkos- tai kolmossivulla.



Häntäluukivut unohtuivatkin aiemmasta odotuskertomuksesta. Ne olivat välillä itkettävän kovia, estivät lenkkeilyn ja istumisen. Nekin ovat muisto vain, onneksi. Toivoa siis on sonjaemma, tuskailut lenkkipolulla loppuvat aikanaan.



Alkupainoni oli 49-50 kg, eli aika nollasta aloitin painonnousun. Nyt olen painossa jossa en koskaan elämässäni ole ollut ...paniikkihäiriö kai iskee jos 60 täyttyy. Pituuttakaan ei tosin ole kuin 160 cm joten kaikki kasvu mikä tästä eteenpäin tulee, tulee ulospäin. Kylkiluita kiristelee ja vihloo jo aikalailla ja iltaisin hengitys on raskasta. Ei kai mene kauaa aikaa siihen kun kuorsaan täysillä yöt.



Torstaina menemme tutustumaan Naikkariin. Koko ajan asiat konkretisoituvat! Onnea NP-ultraan sonjaemma, se oli meillä se raja jolloin aloimme vauvasta läheisille kertoa. Se oli myös se kaikkein hellyttävin ultra! Pähkinän kokoinen pikkukaveri huitomassa käsillään!



Minne kaikki muut ovat kadonneet? Missä ovat viimeisillään olevat 6-kymppiset? Kaikki jo vauvapuolella?



belinda

Heissan vaan kaikille!



Täällä viikonvaihteen työputkesta alkaen kärvistelty kovien vatsakipujen.eilen hätäpäissäni jo soittelin neuvolaan ja tänään sitten kävoin lääkärillä.Lääkäri tulkitsi kivut koviksi liitos-ja kohdun kasvukivuiksi,oli sitä mieltä ettei supistelluilta vaikuttavia ja kaikki tutkimuksissa muutoinkin oli ok.minulla myös poikki haava,myeema leikkauksen jälkeen alavatsalla ja epäili että kiinnikkeitä voisi olla ja ne joskus aiheuttavat koviakin kipuja.Lieneekö kellään sektiolla synnyttäneellä kokemusta?

Tunsin itseni hiukan höntiksi, että tulipa sitten kai hätäännyttyä ekakertalaisena ehkä liikaa:-( vaikka neuvolan lääkäri kyllä suhtautui ihanasti. Minä en koskaan ole ollut mikään herkistelijä,mutta nyt tuntuu että ei paljon tarvita kun itkettää ja meinasi siellä neuvollassakin alkaa tyrskityttämään moinen asia...huh huh mitähän tässä vielä tuleekaan eteen.



Tuah rv16+0

Listasin uuden Aadiliinankin meidän 60-lukulaisten listalle, la:ta en vaan tiedä.



Belinda kyselit:Minne kaikki muut ovat kadonneet? Missä ovat viimeisillään olevat 6-kymppiset? Kaikki jo vauvapuolella?



Lukasepa meidän listausta. Viimeisillään ollaan nyt sinä ja minä, kahden päivän erolla lasketussa ajassa;))



Ja kyselyyn niistä suppareista, miten erottaa muista kivuista, kuten on jo vastattukin, niin vatsa kovettuu kokonaan supistuksen aikana.

Viimepäivinä on supistuksetkin muuttunut entistä kivuliaammiksi, eikä niihin välillä vaadita muutakuin ylösnousu tuolilta ja kahden metrin kävely, mutta loppuuhan ne onneksi myös yleensä yhtä helpolla; hetkeksi vaan istumaan niin kohta helpottaa. Jos ne ois jo jotain synnytyssupistuksia niin eipähän helpottais millään.



Oon muuten hiukka kateellinen Belindan painonnoususta, tai siis olemattomasta sellaisesta. Itsellä lähtöpaino oli 51 kg nyt 69 kg JEE, eli 18 kg jo tullut lisää ja pituutta 162cm, oonpahan vielä kesällä sitten ilman makkaroita jne.



Jaksamisia kaikille



niiksu 33+6

Ja tervetuloa Aadiliina!



Tuah: Minä olen toiskertalainen ja silti hermoilen näistä kiputuntemuksistani, joten ei ihme jos ensikertalainen :)

Kävin itsekin tänään ylimääräisellä lääkärikäynnillä kun nivusissa on niin kovaa kipua, etten oikein nukuttua saanut. (Oliko se Tinkalla kun oli myös tätä?) Ja se kipu säteilee masuun ja yläreisiin.

No, nyt sain edes jotain selitystä tähän ja voimakkaaseen painontunteeseen alavatsalla, jota minulla on - vaikka kaikki ok olikin. Kohtuni ja kohdunsuuni ovat nimittäin aika alhaalla. Johtuu kai edellisestä synnytyksestä? Eli vaavi rötköttää ja jumppaa koko ajan pikkulantiossa. Toivoa on, että tuntemukset vähenee kun vaavi kasvaa, eikä voi enää siellä pikkulantiossa asustaa vaan nousee pakostakin ylöspäin. Tuli vaan sitten jälkikäteen mieleen, että jos se kohtu on noin paljon viime synnytyksestä laskenut niin mitä tapahtuu seuraavaan jälkeen?? Graavia mammahuumoria, mutta toivottavasti ei ulkona roiku...



Perjantaina sitten rakenneultra. No, tänään tuli kyllä nähtyä vilaus ultralla vauvasta, joten ei sen puoleen. Mutta saahan sitten tietysti perjantaina tietää enemmän.



Katsoin muuten samaa tuolta meidän listasta, että syksyllä kultaiset haki tiiviiseen tahtiin nyyttejänsä, mutta nyt on hiljaisempi kausi. Huhtikuussa me 60-lukulaiset ollaan nähtävästi oltu enempi ulkohommissa ;)



Lopetanpa ennen kuin huumorin taso tästä vielä laskee



t äitimiia 19+3

Täällä ollaan taas. Ehdin kirjoittelemaan näin iltaisin, mutta odotelkaas vaan kun alkaa helmikuussa äippäloma...



Belinda: olenkin täällä uusi, vasta ihan hiljattain bongasin tietonne erään toisen lehden palstoilta.



Mistä löydän LA listanne, siihen viitattiin tuossa äsken? Tässä minun tietojani: viikkoja on menossa 31 ja LA olisi 12.3. Huomenna on taas neuvola, kiva päästä kuuntelemaan sydänääniä, toivottavasti arvot ovat pysyneet kurissa.



Ensi viikolla olisi aika lapsivesipunktioon, vähän jännittää. Halusin siihen, koska sitä ei voitu tehdä alkuraskauden aikana ja minusta jotenkin tuntuu, että haluan tietää etukäteen jos on jotakin kromosomi häikkää. Lapsi on joka tapauksessa tervetullut oli tilanne mikä tahansa. Tuntuu vain siltä että tarvitsen aikaa asioiden miettimiseen ja käsittelyyn. Se 2% riski tietysti huolettaa... Kertokaahan mitä mieltä te olette, menisittekö minun sijassani?



Terkkuja



Aadiliina

No löytyi lista kun tarpeeksi tarkasti katselin.



Tässä tietoja: Aadiliina, LA 12.3., vm. 63, 2 koiraa, Lappi - LKS



Hui, mie taidan olla tällähetkellä ekana lähtökuopissa!

No jopas kurjan kelin lykkäs. Niin kun oltais haluttu päästä luistelemaan nyt oikein urakalla, mutta taitaa meidän lähimmän kentän jäät olla tällä menolla entiset. Sen sijaan oma piha on muuttunut yhdessä yössä varsinaiseksi luistinradaksi... ja kun meillä on jyrkkä kadulle nouseva pihatie, niin saa pistää kaikki rallikuskin taidot peliin että pääsee autolla liikkeelle. Parin päivän päästä on vielä pahempi tilanne, kun tuo jää pehmenee... sitten taidetaan olla motissa.



Mä oon myös huomannut, että pino putoaa tosi vauhdilla alaspäin. Meidän omaa esittelylistaa en oo löytänyt pitkään aikaan. Ja hakua oon näköjään huono käyttämään, saan aina ihan ihme tuloksia. :P



Masu-Pertsa valvottaa aika lailla. Nyt on kaikenlaista liikehdintää potkuista ja mylläyksistä hassuihin värinöihin. Ja kuopus nukkuu edelleen tosi huonosti, ja joudun ottamaan sen kainaloon joka yö. Siinä se sitten leikkii helikopteria... Meidän perheessä se hokema ' sleeping like a baby' on saanut ihan oman merkityksen. ;)



Neuvola ens viikolla, jännittää painonnousu - niin kuin kai melkein kaikilla meistä? Mulla on lähtö-painoindeksi aika matala, mutta viime raskaudessa ja tässä oon saanut ihan reilusti kiloja syömättä mitenkään eri tavalla kuin normaalisti. Ehkä tää vähäinen liikkuminen on syypäänä. Mutta helposti ne on synnytyksen jälkeen lähteneet, joten koitan olla murehtimatta sitä nyt.



Äitimiia muistaakseni kertoi miten kohtu on aika alhaalla jne. Mulla on perinteinen vaiva se, että vauva laskeutuu lähtökuoppiin tosi varhain (ennen 30 viikkoa) ja sen takia alan kävellä kuin mikäkin ankka, vaikka en olis muuten mitenkään paksu. Pää painaa rutosti tuonne jalkoväliin, ja istuminenkin on hankalaa. Nyt on jo alkanut tuntua samoja oireita. Mut tilanne on kyllä palautunut synnytyksen jälkeen, eli eiköhän sullakin tää vaiva liity vaan raskausajan ihanuuksiin...



Missäs Bonita? Mitä kuuluu??



Hyvää keskiviikkopäivää vesisateesta huolimatta

t. Jymy rv 24+5

mutta tuossahan se näytti olevan ihan muutama sivu taaksepäin.



Tosiaan, hiki nousi otsalle kun huomasin, että Niisku on ihan oikeassa; seuraavana olet! Nyt vain kisa kumpi ehtii ensin. Jotenkin odottelisin kuitenkin, että syntymäpäivä on 1.3. Se kuulostaisi hyvältä. :)



Eilinen neuvolakäynti jäin pyörimään mieleeni. Hassua kuinka paljon merkitystä on sillä kuka siellä pöydän takana istuu. Normaalisti kulutan neuvolakäynnillä melkein sen varatun tunnin. Aika kuluu lähinnä kuulumisiin - ja koirista jutusteluun. :) Nyt kun oli uusi terkkari tuuraajana, ihan mukava kai hänkin, oli oikein kiire päästä pois ja asiat hoituivat vartissa. Ensimmäinen lause " jaaha, sitä ollaan kohta viikolla 34, yli puolen välin siis" riitti sammuttamaan tunnelman. Yli puolen välin! Itse koen olevani jo ihan loppusuoralla.



Soittelin eilen Kelaan äitiysrahapäätöksen perään. Kaksi kuukautta on jo kulunut hakemuksen lähettämisestä eivätkä olleet vielä ottaneet asiaa edes käsittelyyn. Jos äitiysloman pitäisi alkaa 9 päivän kuluttua, olisi kiva saada valituksetkin liikkeelle jos päätös ei tunnu oikealta. Lupasivat kuitenkin käsitellä asian heti.



Ilma on tosiaan kammottava. Masentavaksi päivän tekee vielä se, että vastapäisessä metsikössä heiluu kaksi metsuria. Huomenna on pieni metsikkömme kai poissa ja vastapäätä oleva tie komistaa maisemaa. Ikävä juttu, yhtään enempää autojen nokea ja pölyä en kaipaisi sisään. Aiempi asuntoni oli toisella paikkakunnalla, kaupungin laitamilla, eikä siellä tarvinnut pölyihin koskea kuin silloin tällöin. Tänne tunkee mustaa nokea joka rakosesta niin että pölyjen pyyhkiminen ja lattioiden pesu olisi jokapäiväinen juttu. Kun sen tekee maksimissaan kerran viikossa, likaa tuntuu olevan joka paikassa.



Tänään taidan suunnata kohti Ikeaa; pinnasängyn aluslakanat ja reunojen pehmusteet pitäisi hankkia ja tämä päivä tuntuu mitä parhaimmalta shoppailuun!



belinda_x 33+5

Tänään oli toinen neuvola ja ei nyt mitään ihmeellistä. Paino oli pysynyt lähtöpainossa (kuten arvelinkin), mulla yleensäkin paino lähtee nousuun tuossa puolivälin paikkeilla, mutta sitten mennäänkin lujaa :o) Eli sellaiset 20kg tulee sitten yhteensä eli kilo per viikko tahtia... Verenpaineet ja veritutkimukset oli ok. Terkkari ei millään taaskaan meinannut saada sydänääniä kuuluviin ja mua alkoi jo vähän hermostuttamaan, jos ei niitä saadakaan kuuluviin. Lopulta ne kuitenkin löytyivät, mutta ei tuo terkkari laskenut niitä kuten aina ennen muut on tehneet! Sain siis huokaista, että masussa kaikki hyvin :o)



Mikähän näitä vuosikkaita kuopuksia oikein piinaa? Meilläkin on valvottu kaksi yötä. Yleensä tuo poju nukkuu ihan ok, pari kertaa yössä herää haluamaan tuttia, mutta jatkaa sitten uniaan. Mutta nyt on heräillyt puolen-tunnin jälkeen ja mulla on silmät ihan ristissä, mutta ei tuo valvominen tunnu tuohon poikaan mitenkään vaikuttavan!



Tänään käytiin muskarissa pitkästä aikaa. Aika jännä kun siellä on meitä kuusi mammaa lapsineen (syntyneet siis vuonna 04) ja meistä kolme on jo uudestaan raskaana :o) Sieltäköhän tuo tartunta tulikin ;o)



Ei kai raskaana tule koskaan oikeastaan huolehdittua turhaan! Parempi aina käydä tarkistamassa tilanne. Ja kyllä näitä nipistyksiä ja napsahduksia mietiskelee yhä vaikka lapsiakin on jo useampi maailmassa! Mulla ainakin nämä kaikki raskaudet ovat olleet erilaisia ja tuoneet mukanaan uusia juttuja. Mitähän tulee vielä tämän kanssa?



Eilen sain viestiä töistä, että olivat laskeneet, että hoitovapaani loppuu 20.7. Äitiysloman pitäisi alkaa 15.6. joten tuo reilu kuukausi on sitten eroa, saas nähdä miten ne sen sitten tulkitsee... Yritän kyllä neuvotella jos saisin pitää lomapäivät ennen tuota 15.6. ei kai ne sentään voi pakottaa mua pitämään lomiani äitiysloman aikana!?



Äitimiialle onnea perjantain rakenneultraan!



Tinka rv 13+4

Hei taas!



Meilläkin oli masuasukin kanssa tänään neuvola. Eipä siellä ihmeempiä uusia ilmennyt. Pikkuisen huoletti tuo painopuoli kun ei ollut noussut kuin 200g ja olen mässännyt joulun aikana tosissaan, luulin nousseen 2 kiloa! Mutta kohdunpohjamitta oli ok. Eli eipä siinä mitään. Hemoglobiinit oli alhaisimmat koko aikana, täytyy taas pistää pinaattikeittoa menemään, ei nuo rautatabletit oikein sovi minulle. Oli hassua kun yritettiin saada selville miten päin asukas oikein on, pitäisi kai alkaa laskeutua. No meidän asukas oli poikittain ja kohta ihan muussa asennossa, ei aio vielä asettua mihinkään. Siitäs saimme!



Vaunuja vertailen kovasti, pitäisi päättää mitkä hommaa. Mitkä ovat Kultaisten suosikit?

Morjens kaikille!

Tää töiden aloittaminen vei taas mehut meikäläisestä niin, että vaikka olen välillä silmäillyt muitten kirjoituksia, omat sormet ei ole taipuneet tekstin tuottamiseen. Tänään piti pitkästä aikaa ottaa oikein torkut työpäivän jälkeen, niin sippi olin!



Maanantaina muuten tapahtui se, mitä olin koko ajan pelännyt: liukastuin ja kaaduin koulun märällä lattialla. Säikähdin tietysti niin että pillahdin itkuun ja vielä illallakin tillitin, vaikkei Tamalle tai mulle sitten kuinkaan käynytkään. On se silti sellainen paikka, että pelottaa, ja nyt on muutenkin tunteet herkillä. Voi kirous ja kuolema tota mun työpaikkaa, kun jos ei ole oppilaitten jaloissa tullut lumi sulanut käytävälle niin sitten tulee siivooja ja vetäisee opehuoneen vahatun lattian lipimäräksi jollain rätillä! Piikkaritko jalassa siellä tarttis kulkea? En tiedä, huomenna lähden koulun jälkeen etsimään taas uusia työkenkiä. Joka raskaudessa olen kertaalleen vetänyt lipat koulun lattialle, kun se on aina talvisaikaan liukas. Ihan kuin en inhois duunia tällä hetkellä tarpeeksi muutenkin! *jupinaa-mutinaa-manailua*



Aamukuvotus on palannut kuvioihin, mutta se on " vain" kuvotusta, en ole ainakaan vielä alkanut yrjötä uudelleen. Muuten vointi ok, Taman jumppailuja tulee päivittäin seurailtua ja hymyiltyä, joskus myös irvisteltyä, kun se löytää jonkun oudon aran kohdan johon monottaa, tai sitten, huoh, suoraan rakkoon niin että jalat ristissä pitää juosta vessaan. Meidän kaikki muksut näköjään luulee kohdussa asuessaan mun rakkoa jalkapalloksi.



Omaa napaa tuli liiankin kanssa, pahoittelen. Yritän tsempata jatkossa, nyt vain halusin ilmoittaa että hengissä vielä ollaan.

t. Bonita 25+4

Olipas kiva kuulla että Bonitakin on vielä siellä olemassa... Harmittava tuo sun liukastuminen, mutta hyvä ettei käynyt kuinkaan. Mulla oli eilen tosiaan kieli keskellä suuta, kun tasapainoilin meidän pihalla poikien ja kauppakassien kanssa (ja ukko katsoi ikkunasta eikä tullut auttamaan.... #¤%&!!!). Hirveät jääkelit ainakin täällä.



Ja mukavaa kuulla muiden neuvola- yms. kuulumisia myös. :)



Mun pitäis olla parhaillaan kirjojen ääressä lukemassa tenttiin, mutta näköjään on jotain tosi tärkeää kirjoitettavaa, kun oli ihan pakko ruveta näpyttelemään. ;) No kyllähän nuo kuopuksen päiväunet saa näinkin loppumaan....



Raahauduin aamulla Selloon ja yritin saada ostettua esikoisen synttäreille yhtä sun toista & lisäksi luistinten teräsuojia, uimahalliin suihkusandaaleita yms. Kylläpäs oli harvinaisen olematonta palvelua siellä! Kiva haahuilla kolmen kakaran kanssa hiki hatussa ja yrittää löytää myyjää, joka suostuisi auttamaan. Että mä inhoan kaikkea kaupassakäyntiä! Ja sitä paitsi, tiedoksenne että nyt ei oo mikään uimahallivarusteiden sesonki, vaan niitä alkaa tulla myyntiin sitten kesän korvilla. Hei haloo!! :P



Mites Tinka oot miettinyt -meinaatko hankkia kaksostenrattaita kuopuksen ja uuden tulokkaan menopeleiksi? Vaahtis on ilmeisesti hankkimassa, minä en aio. Meillä ei oo mitään palveluja kävelymatkan päässä, joten sitten kun mennään autolla, niin pitää vaan jotenkin treenata tuon kuopuksen kävelyä että kulkee vaunuje tai rattaiden vierellä - - - tai sitten jättää kaikki kauppareissut miehelle (sopii mulle mainiosti ;). Ja kävelyretket tässä lähistöllä saa olla juniorille sitten oikeita kävelyretkiä eikä matkustusta...



Löytyikö Belinda Ikeasta mitään mukavaa? Mä oon ostanut sieltä pinnasuojan, ja se on ainakin ihan hyvä ja säädettävä erilaisiin sänkyihin.



terveisin Jymy kohta rv 25

Jymylle: Juu, olen kovasti " kuolannut" jo kaksosten rattaiden perään :o) Olen jopa miettinyt, että pitäiskö niitä olla kahdet, maasto- ja kevytversiot. Me asutaan niin maalla, että on pakko päästä lasten kanssa liikkumaan ja aina ei viitsi ihan leikkikentälle mennä autollakaan. Tekee (varmasti) hyvää kun työntää kahta lasta rattaissa hiekkatietä pitkin! Vielä en kyllä ole osannut päättää, että ostetaanko peräkkäin vai vierekkäin istuttavat. Meidän 1v2kk ei vieläkään kunnolla kävele, joten tuskin kesälläkään kovin pitkiä matkoja jaksaa kävellä. Johan tuo meidän pian 6v neiti ehdotteli, että olisin ostanut kaksostenrattaat, jotta hänkin pääsis kyytiin ;o)



Rattaita olen kyllä katsellut Saksasta. Sieltä kun sais paljon halvemmalla kuin Suomesta. Ainakin nuo yhdet, joista haaveilen olis Saksassa alle 700e ja Suomessa 1100e. Mutta täytyis kyllä eka käydä koeistumassa näitä suomalaisessa liikkeessa, jotta tietää, onko ne oikeasti hyvät.



Meillä on oma piha ihan järkyttävässä kunnossa myös! Eilen en päässyt kunnolla pihaan asti kun auto jämähti loskaan kiinni. Ja tänään sitten mietittiin, että päästäänkö Ikeaan vai ei... Onneksi päästiin.



Ikeasta ostettiinkin sitten yli 1000kg tavaraa :o) Meillä on nyt ollut Ikean keittiö nelisen vuotta ja ollaan oltu tosi tyytyväisä hinta-laatu-suhteeseen. Paljon ollaan saatu siitä kehujakin, että on hyvän näköinen :o) Tällä kertaakin pyydettiin tarjous muualtakin, mutta hintaero oli niin suuri, että päädyttiin sitten taas Ikeaan. Yllätyksenä vain tuli, että ne tuovatkin sitten koko keittiön jo heti tänään talolle! Keittiön asentaja kun tulee vasta 1,5kk päästä...



Ihanaa, huomenna olis tiedossa teatteri-ilta miehen kanssa! Lapset ovat sillä aikaa mummin luona.



Tinka rv 13+5

aurinkoista sellaista, vaikkakin ehtii taas aurinko painua taivaanrantaan ennen kuin itse ulos pääsee...ei edes ruokkiksella ehtinyt asioille.



Belinda_x, kerrohan miltä NKL:llä näytti! Kiinnostaa kovasti kun itsekin sinne menossa sitten joskus hamassa tulevaisuudessa.



Aadiliina: meillähän oli myös tuo lapsivesipunktio harkinnassa. Mutta ei tehty sitä alkuraskaudessa vaan katsotaan nyt mitä np-ultra sanoo. MInua hirvitti tuo pienikin km-mahdollisuus kun nyt ei ihan helposti tämä raskaus alkanut. Juttelin silloin klinikalla ultrassa lääkärin kanssa ja hän sanoi että onhan siinä aina riski ja tosiaan olisihan se jos menisi sen takia kesken, vaikka kaikki olisikin kunnossa, kun kumminkin pitkä tie käyty ylipäätään että raskaus saatu alkuun. Mutta jokaisen pitää miettiä asia itse. Ilman riskiä olisin varmaan mennyt jos silloin, mutta nyt siis vetkuttelen ainakin np-ultraan asti.



Taitaa nuo alet loppua ennen kuin minä saan aikaiseksi niihin mennä...Viime aikoina on ollut muka niin kiire...

eli neuvolakäynti meilläkin vuorostaan. Se meni pikaisesti, kaikki tuntui olevan suht koht kunnossa. Sydän saatiin ihme kyllä kuulumaan, siellä se ryskytti kaiken muun kohinan ja porinan seassa kuin pieni höyryveturi.



Kohtu on alkanut tuntua yllättävän selvästi, kuin appelsiinin olisi sujauttanut vatsanahan alle. Se on hauskaa - kun oireet ovat vetäytyneet taka-alalle (ajoittaista uupumusta lukuunottamatta) niin aina voi paijata vatsa-appelsiinia ja todeta että siellä jotain kehittyy :)



Nyt odottelen malttamattomana ja hieman jännittyneenäkin np-ultraa tuossa ensi viikolla. Harmi kun mies ei pääse mukaan...



Tänään on ollut niin ihanan aurinkoinen päivä, että keväthaaveet uhkaavat virota henkiin. Odotan kuumeisesti puutarhan paljastumista lumien alta - mutta tiedän kyllä varsin hyvin, että tämä leutous on vain hämäystä.