Joulukuiset lauantai 29.12 *vähiin käy päivät ennen kun loppuu*

Jäänköhän vikaksi ;-) Niinkuin viimeksi... Se on kyllä mälsää täytyy sanoa mutta jonkun on pakko vikanakin olla!



Menkkaolo. Suoli kolmatta päivää erittäin hyvin toimivana. Lievästi pahoinvointinen olo. Puuttuu vaan supparit, hei haloo tulkaa jo.



Mä en oo puhelinrallista kärsinyt, epäilen että kaikki sukulaiset soittelee mun äitille ja äiti kysyy multa sit kerran päivässä että mikä fiilis on! Pari kaveria kyselee jonkin verran mutta olisin kyl masentunut jos eivät kyselis, näyttäis että eivät välittäis. Ja mä olin ihan samanlainen kyselijä näille kavereille kun he saivat vauvoja! :-) Ja tykkään analysoida omaa oloa ;-) olen itsetietoinen, omanapainen leijona :-P



Tule jo vauva. Ei oikein mahdu päähän muuta enää. Ei jaksais odottaa.



Sintagma 40+3

(virallisesti jo 40+6)

Et ole sintagma yksin, ainaskiin mä olen täällä vielä=)

Olossa ei ole muutoksiasinällään..vauva on päivät suht hiljainen mutta illalla, kuten eilen, möyrii niin plajon ja kauna että meinaa äiti väsyä siihen ....eilen mies sitte käski mun syömään jos vauvalla onkin nälkä ja kas kummaa, se syöminen auttoi=O

siis voiko vauva tunte nälkää tmv vatsassa...?? oon ainaki luullu että ei..



Nukuin pätkissä, mutta suhtpitkään..ei kuitenkaan kovin hyvät unet..

Vatsa painaa jo paljon ja tekee olon omalla lailla tukalaksi ja astmaatikkona hengityskin vaikeutuu välilä tämän painon alla..no, ei enää montaa päivää, eiköhän meilläkin (toivottavasti) käynnistetä tuolloin 4.1 jollei itse ennen tule joten ...



vauva pönittää sillai hassusti nykyään usein..eli vatsa on ihan " pitkällä" ja vauva painaa joistain sisäelimistä itselleen venytystilaa..hassua..



Mulla on myös sellaisi etovia tunteita aina silloin tällöin, jsokus jopa oksettavia..menkkakipuja ja selässä sellasta polttoa..muttei niitä virallisia suppareita..

No, aikanaan=)



Mukavaa alkanutta päivää kaikille ketä meitä vielä täällä no=)



Sannuli 40+4

Kaikki tällä viikolla jo niin lupaavasti alkaneet oireet ovat _kadonneet_ :( Viime yö meni loistavasti: nukuin sikeästi, ei supistuksia, ei särkyä, ei janoa, ei mitään. Eilen jo oli aamupäivällä niin selkeät supistukset ja niin heikko olo, että luulin pääseväni synnyttämään piankin. Limatulppa on joko jo tullut kokonaan, tai sitten monta päivää kestänyt limaneritys ei ollutkaan sitä.



Täytyy tänään lähteä miehen ja tytön kanssa jonnekin, vaikka alennusmyynteihin, jos se auttaisi. Tai saisi edes hetkeksi muuta ajateltavaa. Mies vielä on niin törppö, ettei edes osoita suurempaa kiinnostusta koko synnytystä tai vauvaa kohtaan. Kun minä puhun vauvasta, mies puhuu auton korjaamisesta :( Näinkö ne parisuhteet kymmenessä vuodessa kuihtuvat?



Meillä ei puhelinrumbaa ole lainkaan. Kukaan ei kysele tilannetta, eivät edes omat vanhempamme. Eräs lähisukulainen sentään soitti, kertoi olevansa pari viikkoa lomalla ja tarjoutui hoitamaan esikoistamme, jos mies haluaa synnytykseen. Kiva niin: olimme jo pohtineet tilannetta ja päätyneet siihen, että minä menen yksin. Olin tosiaan esikoisen kanssa ulkomailla töissä siitä lähtien, kun hän oli vauva - nyt juuri muutimme takaisin Suomeen - eikä meillä oikein Suomessa ole muotoutunut hoitajakontakteja. Sukulaisia emme kehdanneet näin pyhien aikaan pyytää, mutta nyt kun tuli vapaaehtoinen, kaikki on hyvin. Kun nyt vain pääsisi synnyttämään!



Tsemppiä kanssasisarille! Eiköhän tässä jokaisen vuoro vielä tule...



Cillama 40+1

Edelleen siis linjoilla yhtenä kappaleena :)

Tänään aamulla tullut pitkästä aikaa limaa, muita oireita ei sit edellenkään oo... Eilen tuli oikein soitto äpolilta, ma-aamuna 9.20 sinne sit pitää ilmottautua ellei täs nyt mitään sitä ennen tapahdu, tuskin. Sillon sit ainakin vähän tiedetään tilanteestä enemmän.



Äiti rupes jo suunnitteleen uutta vuotta lasten kans, käskin vähän hillitä itteesä, menee hiukan asioiden edelle :)



Onnea kaikille vauvautuneille ja tulkaa ihmeessä kertoileen niitä " sota" tarinoita ;) Mä ainakin innolla odottelen ja kateellisena lueskelen...



Mulla kans hyvin nukuttu yö takana, positiivisempi päivä tuntuu olevan edessäpäin!

Kohta pitäis imuri kaivaa esille ja sen jälkeen suunnata porukoille lasten kans pullanleivontaan.



Terkuin niad sekä nuutti 40+5

Ja voimia odotuksen viimeisille metreille. Todelllakin päivät käy teiltä vähiin.



Ihan tuosta sotakertomuksesta... kävin kirjoittaa sen tuonne synnytyspuolelle. Siirtäin saman tänne jos osaisin, mutta kun en osaa... Niin jos kiinnostaa, käykää lukemassa:-)



Paaaaaaaljooooon hyviä, tehokkaita supistuksia kaikille:-D



P-M ja neito kohta 10 vrk

tai on sen verran että maanantaina myös menen synnytyssairaalan äitipolille kontrolliin ja viimeksi ainakin synnytys käynnisty vuorokauden sisällä tuommoisesta käynnistä, mut sais se sitten jo tullakkin. väsyttää armottomasti, nukuttiin todella huono yö, esikoinen heräili usein, oli kaiketi liian levoton päivä ku mummo tuli ja touhottivat sen minkä ehtivät. ajatus ei kulje eikä oikein ole mitään sanottavaakaan, niin poistun linjoilta.



tamatu 40+1

Nyt kyllä elellään kaikkien aikojen pisimpiä päiviä. Öisin supistaa kipeesti tunnin välein ja pissalla saa juosta yhtä usein. Esikoinen onneksi nukkuu hyvin. Limaa riittää, muttei veriviiruja vaikka kuinka tihrustais. Päivisinkin supistaa sillon tällön ja veto on veks varmaan noiden öiden takia. Äiti on vähän väsynyt ja kiukkuinen kuin karhu, onneks isi on kotona viihdyttämässä kaksivuotiasta. Pelot alkaa taas nostaa päätään kun mennään näin paljon lasketun ajan yli, mutta onneksi mahassa myllätään ihan kiitettävästi.



Onnea kaikille vauvansa saaneille. Jännää aina lukea kun joku pääsee lähtemään hakumatkalle, kai se omallekin kohdalle vielä tulee. Yliaikaiskontrollin sain keskiviikolle eli 2.1.



Päkis 41+1

Tänään olis täällä se yleisin syntymäpäivä. Mutta eipä taida pitää paikkaansa tän vauvan kohdalla.

Ei mitään viitteitä siihen suuntaankaan et synnyttääkkin pitäis. : )



Mies olis jo ihan täpinöissään lähössä synnyttämään. : ) hyvä et sai illalla edes nukuttua ku oli niin lähössä. Itellä jotenki nyt yllättäen semmonen olo et ei tässä oo mitään kiirettä. Hassua, vaikka ylipäivillä mennään.

Olo on kuitenki tosi hyvä. (siis tilanteeseen nähden, kaikkea pientä toki löytyy)



Viime yönä näin ekaa kertaa unta vauvasta. Oltiin päästy jo sairaalasta kotia ja imettelin pientä. Sillä oli pikkasen tummaa tukkaa ja oli semmonen punanen ryppynaama joka tillitteli mua suoraan silmiin. Unessa ei tykänny yhtään pukemisesta, se kiukutti kovasti. : )

Aamulla oli sit jotenki tosi ihana olo herätä. Kerranki ei jotain kauhu-unia istukan irtoamisesta, hapen puutteesta tms...



Nyt vaan sitten taas odotellaan ja mietitään että koska?? Pääsisköhän tänäänki joku nyytin hakuun, tai jokohan saadaan lähteneiltä uutisia...



Kiva muuten että muutkin käy täällä vierailemassa ja kommentoimassa, ku käy meillä tää " oma" porukka pikkasen vähiin...



Pakko muuten vielä kommentoida tota loppuvuodesta syntymistä ja mahdollista koulukypsyyttä sen verran että ite ajattelisin et se on myös aikalailla vanhempien korvienvälistä kiinni miten siihen suhtautuu jos lapsi meneeki kouluun lykättynä. Siis jos siitä tekee kauheen numeron ja ongelman niin onhan se sitä, mut jos siihen alustavasti valmistautuu (henkisesti) et niin voi käydä ja se on lapselle hyväksi niin sittenhän se on ilonen yllätys jos lapsi meneeki jo normaali aikaan kouluun... Näin ajattelisin, ainaski tällä hetkellä.



Semmosta tällä erää, koittakaahan kaikki jaksaa, ei meillä enään pitkästi ole odotettavaa kenelläkään. (vaikka päivät tuntuuki nyt vähintään kolmen päivän pitusilta) : )



odottelija 40+2

Eli kotosalla ollaan, tukevasti.



Mutta mutta, jotain tapahtuu! Aamu kuudesta lähtien on tullut punertavaa limaa, niin että soi! Ja tähän asti siis ei tämmöistä ole ollut ikinä lainkaan! Pohdin jo ensiksi, että tihkuuko lapsivettä, ja punertavuus johtuisi siitä, mutta taitaapi olla ihan limaa ja joukossa vähän verta.. Alavatsaa pakottanut myös menkkamaisesti, mutta supistuksista ei tietoakaan.



Täällä myös tuo " yleisin" synnytyspäivä 40+2 menossa, mutta epäilenpä että tänään mitään tapahtuu. Eikös muillakin ole jomotellut ja limoja viskonut monta viikkoa ennen synnytystä?



Innostuin vaan itse kovasti, kun kerrankin jotain konkreettista tapahtuu :)) Mieskin kävi heti tarkistamassa, että missä nurkassa sairaalakassi on, yritti jo saada mua soittamaan synnärillekin. No haloo... :D



Päivä päivältä lähempänä, näinhän se menee... Ei auta kuin odottaa. Tänään ei vielä kukaan ole soittanut tai tekstannut jokojoko-juttuja :)) Hyvä niin :D



Tsemppiä meille kaikille!



Gaiole ja piiperö 40+2

Muistan kyllä tuon tunteen, että sopisi tulla jo, mutta haluan silti vielä muistuttaa miten onnekkaita te olette, vaihtaisin riemusta kiljuen kenen kanssa (siis jonkun teistä) tahansa paikkani. Olisin oikein mielelläni iso puhkuva valaskala jos vain olisi meille se onni suotu.

Mutta oikeasti toivon kovasti tsemppiä viime metreille, ei niitä ole enää kellään teistä tolkuttomasti jäljellä.



Joulu sujui meillä hienosti, ei mitään ylidramaattisia itkunpuuskia, joulupäivänä kun autossa rauhotuin ja radiosta tuli joululauluja mm heinillä härkien niin silloin itkin ja katselin taivaalle, että missäköhän oma pieni enkelini olisi...

Mutta kaikenkaikkiaan oikein mukavat pyhät saimme viettää perheen kera. Mitä nyt esikoisen korvatulehdus pakotti liikkeelle.



Itse aloitin tänään ekan Clomifen kuurin, nyt on olo malttamaton ja samalla koetan hillitä intoani, etten liian korkealta rytise alas.



Mutta näin meillä!



Supistuksia ja vauvanyyttejä kaikille jäljellä leville ja pian!



toivoo Rilla-ma-rilla

Rilla-ma-rillalle iso hali ja vilkutus täältä! Totta turiset, pitäisi malttaa nyt mielensä ja jaksaa odottaa, kun on tähän asti päästy. Kiva kun jaksat meitä käydä täällä tsemppaamassa! Toivottavasti clomit puree pian! Oletko käynyt jo katsomassa Manjan pientä? :)



Täällä irtosi juuri limatulppa :D Siis ei se voinut olla mikään muu! Rock rock!

Vaaleanpunainen väri limassa on ehdottomasti just sitä itteään ja limatulppakin, wow! Saatat päästä tässä parin vuorokauden sisään jo lähtemään!! :-)



Täällä vähän hiljaiseloa, vee-tuttaa tämä homma. Itsekin kaipais jo vähän jotain konkreettista...!! Se punainen väri vessapaperissa kelpais kyllä mullekin konkreettiseksi todistukseksi siitä että ihan oikeesti olen raskaana ja ihan oikeesti synnytän kohta.



Rilla-Ma-Rilla on kyllä ihan oikeessa että onnekkaita ollaan ja vähän naurettaviakin kun tuskaillaan vaikka jokaisella nyytti kainalossa viikon, parin sisään, mutta eikös se ole niin että aina se, mikä on suotu, tuntuu jo vähän itsestäänselvyydeltä. En mä ainakaan joka päivä muista olla kiitollinen ruoasta, juomasta, terveydestä, katosta pään päällä vaikka kaikille ne eivät ole itsestäänselvyyksiä...



Sintagma, eilen huippu olo ja tänään ihan pohjalla taas

(sääkin vaikuttaa, ulos ei oo menemistä ilman XXL-kokoisia rukan kuravaatteita jota ei kaapista löydy...! Tukehdun kohta tänne sisälle) 40+3

limatulppaa tulee, mutta en oo siellä vielä punertavaa bongannu lisäksi ravaan veskissä sillä isommalla hädällä..tuskin ehditään ensi vuoden puolelle alkaa tosissaan tuntumaan siltä.



rilla-ma-rillalle miljoonasti onnea että saisitte oman pikkunyytin pian. itse yritän tämän tukalan olon ja loppuvuosi-alkuvuosi keskustelun aikanakin kuitenkin muistaa että tämäkään vauva ei ole itsestään selvyys vaan saamme olla todella onnekkaita että hänet saimme, syntyy nyt tänä tai ens vuonna se ei ole tärkeintä. vaikka välillä huumorimielessä otankin sen niin että vasta ensi vuonna on sopivaa syntyä. oma ikä ja kaikki tämä muu ylimääräinen aiheuttaa tiettyä pientä jännistystä ja esitän yläilmoihin suuren toiveen että kaikki menee synnärillä hyvin ja saamme terveen lapsen.



nyt alkaa taas mennä hieman liian tunteelliseksi jutuksi niin poistun, tulen ilmoittautumaan jos lähdemme ennen aamua.



t.tamatu

Ilmoitusluontoista asiaa, että ei oo limaa ja ei oo mitään muutakaan :-), eli täällä kans yks jakautumaton ja oireeton edelleen. Ihana lueskella noita teän limajuttuja. Kyllä useamman kerran saitte hymyn mulle huulille ja jopa nauroin ääneen :-D, että limoja viskoskelee... Ootte saanut minut seuraamaan vessapapereita ennen pönttöön heittämistä ihan tosissaan, että josko jo mullaki jotaki, heh..



Tänään tulisi se magic 40 täyteen, menkkojen mukaan, mutta alkuraskauden ultran ja np ultran mukaan siirsivät silloin alussa la:a yhdellä päivällä, eli virallisesti otamme tuon 40 vkoa vastaan sitten huomenna. Pitäskään juhlistaa asiaa, kun ensi kertaa olen päässyt näille luvuille? Se esikoinen silloin käynnisteltiin vkolla 38. Jos vaikka leipasis kakun ja kutsuis kaikki kyselijät " la-synttäreille" :-)!



Ilmotelkaahan limanuljaskat miten käy ;-D!!



Dunes rv 39+6 (se melkein magic 40)

Juu, pari kertaa olen käynyt Manjan pojua katsomassa, sylissäkin sain viimeeksi pitää =) Suloinen kaveri tosiaan ja se taisi olla eilen kun Manjan kanssa soiteltiin.

Aika hassua, että sitä tämmöisissäkin olosuhteissa tutustuu toisiin ihmisiin, mutta jos tarkemmin ajattelee se olen vaan mä!



Niin se kyllä on, että mitä on saanut niin se tuntuu itsestään selvältä.

Mutta ei muuta kuin positiivista ajattelua kehiin ;) Kohta te jo kaikki ihan oikeasti kirjoittelette tuolla vauvapuolella ja sitten mä tuun sinne teitä moikkailemaan!



Mutta nyt ruuanlaittoon, mein härdelli ei pysähdy juuri koskaan!

Rilla-ma-rilla

kun meinataan tippua eka sivulta, on kai niin hiljaista. Joku oli jo käynyt kommentoimassa torstai päivän listoille.



Mutta siirretäänpä tätä perjantain sivua nyt näin ylemmäs...

Tamatu ja Gaiole, ottakaa mukaan mutkin... TAHTOO jo synnyttämään...

tämä on 26. yliaikaispäivä meikäläisen yhteensä kolmessa raskaudessa ja nyt kyl tuntuu siltä että ei oikeesti jaksa enää. Miks jotkut pääsee niin helpolla et synnyttää kaikki ipanat 39-40 viikoilla...

Oon niin vihainen et lapset koht huostaanotetaan... On niin p-olo kun ei oikein uloskaan pääse... Ja äijää mikään kiinnosta, tahtoo vaan istua tässä koneella ja meitsi tietty tuolla pyörittää tätä ärsyttävää päivää... :-( Ihan peffasta tämä! Miks ne vauvat ei synny just tasan laskettuna!!!



Sintagma ja ei vielä niin kovin yliaikaisena mut hups vaan kohta huomaan et oon vikana täällä ja kaikil muil vauvat kainalossa ja mulla 43. raskausviikko puolessa välissä :-(((((((((((((((((((((((( ja lapset huostaanotettu ja ukko lähteny nuoremman (tai ainakin kiltimmän) mukaan

Hei kaikki,



Meille syntyi joulupäivänä klo 12.47 suloinen, pieni tyttö rv 39+6.

Painoa pikku neidillä oli 3110 g ja pituutta 49 cm. Synnytys oli vauhdikas, mutta helppo. Supistukset alkoivat kahdeksalta aamulla ja sairaalassa olimme 12.00. Kärvistelin siinä hetken supistuksien kanssa kiikkutuolissa, kun kätilö sitten päätti tarkastaa kohdunsuun, joka olikin yllätykseksemme täysin auki. No siinä sitten ilokaasua hengittelin ja kätilön kanssa tuumattiin, että puhkaistaan kalvot, jotta pikkuinen pääsee pois. Kalvojen puhkaisun jälkeen menikin enää pari minuuttia, kun neiti parkaisi. Mahdottoman nopeasti ja " helposti" siis neiti syntyi. Onneksi ehdittiin kuitenkin sairaalaan.



Kotiin tulimme toissa päivänä ja arki on lähtenyt hienosti käyntiin. Isoveli on ottanut siskon vastaan tosi mukavasti ja neiti vain nukkuu ja syö toistaiseksi. Katsotaan kuinka arki tästä etenee...



hmar, tonttuneiti 4 vrk ja Nooa 1 v 8 kk

Kuulostipa ihan luonnottoman helpolta ja nopealta tuo synnytys :D Ihana juttu kaiken kaikkiaan ja onnea koko perheelle!!



Hyvä tamatu, siellä ollaan jo lähtökuopissa, vai? Suppaileeko?



Sintagma, voin toki ottaa sut mukaan, mutta ei tule kyllä lähtöä tänne varmaan vähään aikaan... Täällä se aamuinen limalotina enteili kait tuota tulpan irtoamista, ja taas on kuivaa kuin saharassa.. Ihanko olisin nähnyt unta koko limasta ja tulpasta :D Ja suppaile ei olleskaan, eli tää oli vaan joku oire, joka enteilee synnytystä sit 2 viikon päästä... Mutta ehkä pääset tamatun kelkkaan nopsempaan :D



Dunes: kannattaa tosiaan olla tarkkana vessakäynneillä, ettei jää mitään huomaamatta :D



Tulkaahan taustailijat palstailemaan, niin ei tartte turhaan juosta koneella kattomassa, että onko kukaan kirjoittanut mitään :) Ja varmasti on lisää tullut syntyneitäkin joulukuisiin, tulkaahan raportoimaan myös niistä ja kertomaan synnytystarinoita!



t. tällä hetkellä limaton nuljaska :D

Kiitos Rilla muistutuksesta ja tsemppiä tulevaan. Meidän molemmat lapsoset on saaneet alkunsa clomi+inssi yhdistelmällä ja keskenmeno välissä, joten kyllä näitä arvostaa. Kipeä ja väsynyt olo hormoonien säestämänä saa kiukuttelemaan välillä ihan luvattoman paljon.



Kokeilin tänään taas yhtä ässää huvikseen eli puoli lasillista siideriä ja saatiin aikaseks sellanen jumppa ettei pitkään aikaan ole ollutkaan! Koko illan melskasi ja kipeetä teki, nyt onneksi rauhoittunut jo. Supistelikin jo aika reippaasti, mutta nyt tuntuis sekin loppuneen. Mut saa myös ottaa mukaan jos joku on lähössä nyytin hakuun!!!



Limajuttuja seuraan minäkin mielenkiinnolla :D. Itse huomaan sitä eniten aamulla kun yön aikana on supistellut ja iltaa kohden vähenee. Kerran luulin bonganneeni vaaleanpunaista seasta, mutta taisin olla vaan liian toiveikas, koska siitä on jo pari päivää aikaa.



Ei tosiaan enää oikeasti pitkä aika, loppusuoralla ollaan, ihan oikeasti, mutta nää päivät tuntuu niiiiiiin piiitkiiiiiltääääää.....



päkis rv 41+1