Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hauskaa! Meille tulee kolmas!

04.01.2006 |

Voi miten hauskaa on olla taas täällä odotus-puolella! Meillä ennestään tytöt, esikoinen synt. keväällä 2002 ja kuopus syksyllä 2004. Molempia on kovasti suunniteltu ja toivottu ja apukeinojakin käytetty, että raskaus on lähtenyt käyntiin. Lapsettomuuteen erikoistuneen gynen mukaan en voi tulla raskaaksi ns. luonnollisin konstein. Mutta kuinkas kävikään, uutena vuotena testasin plussaa! Tämä vauva ei siis ole etukäteen toivottu eikä " tilattu" , mutta ensishokin jälkeen iloinen uutinen.



Hieman tietysti hirvittääkin, keskimmäiselle ja vauvalle tulee ikäeroa noin 1 v 10 kk. Mutta jospa se alun jälkeen olisi hyväkin että on pieni ikäero.



Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillekin on kolmas tulollaan, esikoinen -00 ja kuopus -02 syntyneet, la kolmosella 2.8. Itselläni kova vauvakuume vaivasi jo pidempään, miestä sai houkutella ja houkutella. Lopulta en enää jaksanut, kunnes mies yllättikin positiivisesti ja sanoi, että jos sitten kuitenkin vielä yksi. Mutta äkkiäkös miehet mieltään muuttaa ja hetken päästä alkoi taas empimään. Mutta siinä vaiheessa olin itse jo niin totaalisesti vauvakuumeen kourissa, että se oli sitten menoa!!



Tervetuloa siis meidän onnellisten odottajien joukkoon!





Kirppu06 ja maha 10 tasan

Vierailija
2/3 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja onnea teille myös!



Itse asiassa minuakin on ajoittain vaivannnut vauvakuume ja mies taas ollut sitä mieltä, ettei kai meille enää lisää lapsia. Onneksi mieskin ilostui uutisista ja olihan tuo toki yhteinen päätös, ettei mitään ehkäisyä käytetty. Osti oikein kukkiakin, vaikkei muistaakseni aiemmista vauvantulouutisista ole sillä tavalla muistanut.





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta eipä se ole kyllä oikein mieheni tyylistäkään. Oikeastaan hän oli varmaan enemmän " järkyttynyt" kuultuaan uutisen, mutta pikkuhiljaa on alkanut tottua ajatukseen. Ja nyt jo tuntuu, että odotetaan yhdessä tätä uusinta tulokasta! Meillä tytöt on ihan yli-innoissaan uudesta vauvasta, kovasti jo suunnittelevat kuinka vauvaa hoitavat ym.



Meillä ongelma on vaan se, että mun mies ei oo oikeastaan koskaan kotona. Yksityisyrittäjän töitä riittää kellon ympäri ja siihen vielä harrastukset päälle... Tästä asiasta meillä ne suurimmat riidatkin tulee. Eli eniten pelkään sitä miten jaksan vielä kolmannen hoitaa pääosin yksin. Onneksi meillä asuu paljon sukulaisia ja hyviä ystäviä lähellä. Välillä vaan toivoisi, että olisi " tasavertainen" kumppani, joka ottaisi yhtä suuren vastuun arjen pyörittämisestä kuin minä. Ikuista purnuttamista.. ;o)