Kuinka miehet ovat selvinneet neuvonnasta?
Näin isänpäivän aattona kaipailen miehistä näkökulmaa... Puolisotkin voi vastailla. Meillä neuvonta alkaa kohta ja minua jännittää, mutta mies on varma että hyvin menee. Tuntuu vaan siltä ettei miehille aina ole ihan helppoa puhua vieraille omista aatoksistaan, vai miten teillä?
Kommentit (4)
Sen näkee sitten käytännössä että miten se menee.
Minulla on tyypillinen mies joka ei hirveesti puhu omista asioista. Mutta neuvonta meni tosi hyvin!
Ne neuvonnanantajat on monesti jo konkareita jotka tietää miten miehen saa puhumaan... : )
Minäkin yllätyin.
Varmaan voi olla että joillein puhuminen on hankalampaa, mutta ehkä ne ennakkoon annettavat kirjalliset tehtävät saa miehen virittymään oikealle tasolle. Ja ehkä jotkut miehet osaa jakaa omia ajatuksiaan riittävästi jo niihin tehtäviinkin. Meillä se ei kyllä toiminut, joten neuvonnanantaja joutui sitten kyselemään mieheltä.
Mutta pääasiahan oli että asiat tuli selviksi.
Mukavia neuvontahetkiä teille!
Ainakin minun mieheni on pitänyt neuvontaa hyvänä juttuna, kun saa kysellä ja keskustella. Mieheni kirjoittaa pidempia vastauksiakin kuin minä ;). Kyllä se siis hyvin menee!!
Kaippa sitä vaan hermoilee turhasta, mutta kun on tätä neuvonnan alkua on odottanut kuukausia... ja ajattelee että pitäiskö siihen jotenkin yhdessä valmistautua. Meillä mies on kyllä se puheliaampi osapuoli yleensä, mutta kirjallisia tehtäviä... siitä voi tulla mielenkiintoista!
Toisella kerralla tuli kyllä aika ikävä tunne siitä, että sosiaalityöntekijä hiillosti vain minua eli äitiä jaksamisen suhteen. Oli jotenkin asenteiltaan tosi vanhanaikainen ja kohteli miestä totaalisen silkkihansikkain.