~~06 Helmien Toukokuu~~

Eipä oo tullut taas aikoihin kirjoteltua.

Jotenkin tuo aika vaan kuluu niin äkkiä.



Meillä Aleksi sairasti tuossa pari flunssaa peräkkäin. Nyt on suunnillee terve mutta hampaita tekee ja ne vaivaa välillä kovastikin.

Tuli se flunssa sitten mullekin. Monelta flunssalta ehdin kyllä välttyä va mies ehti just kehua miten hyvä vastustuskyky mulla on niin enköhän saanut sitten tämän taudin suunnilleen seuraavana päivänä.Kesti 3-4 päivää mutta nyt oon terve. Annika ei tätä uutta flunssaa ole saanut.Ensimmäisen sairasti molemmat lapset ja mies. Saa nähdä vieläkö Annika tämän taudin saa.Mulla on nyt tänään eka terve päivä.

Annikakaan ei oo aina niin helposti sairastunut. On välillä pysynyt terveenä vaikka Aleksi olisi ollut sairaana.



Molemmat lapset on päikkäreillä.Oon nyt jo aika kauan nukuttanut Annikaa kaikki unet parvekkeella. Sairaanakin nukutin,kun ei ollut kuumetta. Paremmin siellä nukkuu,kun sisällä. Sairaana nukutin turvakaukalossa,kun piti pystyasennossa olla. Muutoin on nukkunut siellä kopassa. Nyt tuotiin matkasänky parvekkeelle. Oon siinä parit unet jo nukuttanut va ei siinä vielä osaa oikein hyvin nukkua vaan lyhyempiä unia nukkuu va eiköhän tuo opi.



Käytiin aamulla 1.5h ulkoilemassa. Yleensä Annika nukkuu ekat unet siinä,kun me Aleksin kans ulkoillaan.Käytiin sorsia ja muita lintuja kato tuolla lähi lammella ja tuotiin koivun oksia maljakkoon,kun lehdet niin ihanasti aukeaa.Aivan ihana tuoksu tuolla ulkona. Mitä nyt siellä lammen luona on vähän mädäntynyt haju va sekin kuuluu kevääseen :)

Ihana katsoa miten Aleksi tykkää juoksennella ja muutenkin liikkua tuolla ulkona.



Mennään ens keskiviikkona mummolaan ja viivytään loppuviikko tai seuraavalle viikolle alkuviikkoon.Pääsee Aleksi haravoimaan.Mummu oli ostanut pikku haravan,kun puhuin,että sellasen haluan.



Aleksi tykkää tosi paljon kuunnella äänikirjoja. Meillä on neljä erilaista(Punahilkka,Ruma ankan poikanen,Lumikki ja seitsemän kääpiöta ja Kolme pientä porsasta) joissa on myös dvd mukana,että voi myös katsoa.Joulupukki toi.Miehen sisko oli ostanut.

Oon vasta kaks noista ottanut käyttöön niitä on jotain pari kolme viikkoa kuunneltu ja katottu välillä monestikin päivässä.

Toisinaan Aleksi jaksaa ihan yksinkin keskittyä noihin ja mä saan puuhata omiani. Musta se on ihan luksusta :)



Aleksi tykkää myös kovasti muovailla..

Myös vesivärit ollaan ostettu ja maalaaminenkin on Aleksista tosi kivaa :)



Annika menee kovaa kyytiä ryömimällä ja keikkuu konttausasennossa.. Hassua,kun Aleksi oli tuossa iässä kontannut jo pari kolme viikkoa va niin ne nuo lapset kehittyy erilailla. Seuraava neuvola on 10kk iässä kesäkuun lopulla.

Annika on oikeastaan täysin samassa rytmissä kuin Aleksi. Herää miltein aina samaan aikaan ja menee yöunille samaan aikaan. Nukkuu vaan kolmet päikkärit kun Aleksi nukkuu yhdet.Molemmat on aina syömässä yhtäaikaa. Annika ei monestikaan syö heti herättyään vaan sitten aina Aleksin kans yhtä aikaa. On ihan itsestään muokkautunut samaan rytmiin kuin Aleksi...

Hyvä juttu niin jää meille miehenkanssa kahdenkeskistä aikaa illalla. Jos lapset nukkuu hyvin.



Tissiä Annika syö jonkun kerran yössä ja päivälläkin välillä välipalaksi tai ruuan päälle. Tosi hyvin kyllä kiinteitä menee. Painoi 8kk neuvolassa 9020g ja oli 71.5cm pitkä.Va siitähän on pian jo melkein kuukausi aikaa,kun 17 päivä käytiin viimekuussa.



Annika tykkää ihan hirveästi olla ammeessa ja muutenkin suihkussa. Kiljuu ihan riemusta,kun kuulee veden äänen. Pestäänkin molemmat joka päivä.Paitsi Annikaa ei pestä keskiviikkona,ku silloin on sauna ja sinne ei oteta mukaan vielä,kun on niin työläs sitten itse peseytyä.



Annika on siitä tosi reipas,että saattaa itekseen leikkiä eri huoneessa ja samassakin kuin me vaikka kuinka pitkään. Tosi hyvin viihtyy itekseen touhuten.Aleksi kun on vasta nyt pikku hiljaa ruvennut itekseen touhuamaan. Ja Annika tykkää kun luetaan kirjaa. Aleksi innostu vasta ehkä 1.5v iässä tai jotain..en enää oikein tarkkaan muista..Mutta vauvana ei joka tapauksessa ollut kiinnostunut.

Annika ruömii sitten meidän luo,kun tulee ikävä...



Ihan kivasti noiden kahden kanssa menee va on päivät aika kiireisiä.Kun on kotityöt ja lasten hoito.Vaikka niimpä ne on kaikilla muillakin. Ihmettelen miten työssä käyvat saa oikein hommat hoidettua niin,että huusholli pyörii.



Tuossa aamulla tein marjapuuroa raparperista ja keitin mustikkasoppaa. Potut kuorin valmiiiks ruokaa varten ja paprikat,sipulit,luumut yms pilkoin kastiketta varten.



Ihana,kun pian on kesä!



Pitää alkaa suunnittelemaan tuota ruuan laittoa tarkemmin nyt kun teen ruuan neljäksi.



-Mirjami,Annika 9kk 1vko+ (mitä Annikako on jo 9kk..äkkiä kyllä aika menee... :)ja Aleksi 2v 3kk+ -

Ihanan aurinkoinen ilma tuolla pihalla! :)



Meille ei kuulu mitään ihmeempiä. Oltiin vapun jälkeen kylpylässä ja Onnin kanssa meni tosi hienosti! Oli itsestäkin ihanaa kellua siellä vedessä vaikka rantautuminen tämän mahan kanssa olikin välillä aika koomista...Oli ihan kirjaimellisesti valasolo!!! ;)



Onkos teillä hurjia äitienpäiväkekkereitä tiedossa? :)

Me käydään Onnin kaa tänään mun äidin luona kyläilemässä ja huomenna miehen äidin luona syömässä. Tänne meille kotiin ostin ihan vaan semmoisen valmiin pakaste Daimkakun. Se lienee ihan riittävä! :)



Täytyis mennä laittamaan pyykit kuivumaan. Naapurit näkyy lämmittävän ulkosaunaansa joten saa nähdä tohtiiko niitä viedä pihalle savustumaan...



kumppari

Ei näköjään muista lastensa ikiä...Tai sitten ei vaan osaa laskea. Ei tuo meidän Annika vielä 9kk oo..vaan loppukuusta tulee vasta se 9kk täyteen. Nyt on ehkä n.8kk2vkoa.Va jatkampa kohta..-Mirjami-

Pitää kohta alkaa syömään,kun lähdetään mummolaan,kun mies tulee töistä.Viimeset tavarat tuossa pakkailin ja ruuan tein. Eipä oo tänään muuta vielä ehtinyt. Annika on ollut tosi kiukkunen,kun ylhäällä on molemmat etuhampaat rakkulalla.Yleensä tuo meidän tyttö on vaan yhtä auringon paistetta. On ollut ihan ihmeissään tämä mamma,kun niin kovasti on raivonnut.Aleksi valvoi yöllä tai sellasessa puoli horroksessa oli ja ynisi. Varmaan valvoi tai valvotti meitä jotain klo24-04 ja heräsi sitten kuitenkin jo ennen klo7 Niin,että ei meillä kyllä oo oikein viime yönä nukuttu va sellastapa se välillä on.Äitienpäivästä. Mies oli ostanut kakun.Sitä syötiin ja herkuteltiin.Mies laittoi sitten ruuan. Eikä antanut tehdä mitään kotitöitä vaan rupesi mäkättämään jos yritin jotain tehdä :) Ruoka oli mun herkkua lohta :) Sain lahjaksi jalkojen hoitoon liittyviä tuotteita ja mies tekikin mulle jalkahoidon,kun lapset oli päikkäreillä. Oli kyllä tosi luksusta! Jalat on ihanan pehmeät vieläkin :) Anopille vietiin äitienpäiväkukka,kun asuu samassa kaupungissa ja sielläkin kahviteltiin.Omalle äitille vietätin kukkakaupasta ruusun ja edellisellä kerralla,kun käytiin ätin sinne lahjan ja kortin.Nyt syömään! Kun Aleksi vielä nukkuu ja Annika tuossa leikkii.-Mirjami ja mukelot-

nyt nämä sivut näyttävät pelittävän ! En olekaan hetkiin ehtinyt koneelle, oon nyt käynyt "silloin tällöin" töissä. Ja nyt alkaa olemaan jo kiire sinne työmaalle, menen iltavuoroon.Mut nopsat kuulumiset: Eino oppi päiväkuivaksi kuukausi sitten, ihan yhtäkkiä, käy pytyllä supistajalla pissalla, mutta rupesi sitten panttaamaan kakkaa.... Eikä suostu kuin vaippaan sen tekemään. No onneksi nyt vatsan toiminta normalisoitunut, kun oli jo ihan tukossa alku vaiheessa, eikä raasu uskaltanut kakata kun sattui... Sitten hänellä on "aivan ihana" uhma, kaikki on EI, kaikkea vastustellaan ja huutoa riittääääää... huoh. ja osa kiukuista on selkeästi osoitettu vain minulle -> että missäs oot ollut, siitä sitten saat kun käyt töissä ja mä oon iskän kans... Nyt ei isä kelpaa muutakuin leikkimiseen ja riehumiseen... Mamman poika tällä hetkellä....Remppa alkoi reilu viikko sitten, kun viime kesältä jäi yksi ulkoseinä laitto. Nyt se onkin sit jo tosi hyvällä mallilla!Mutta nyt mentävä tekemään jotain eväitä jne, mutta palailen ja toivon että sivut nyt toimisivat!Hupulinäiti :)

Meidän isä kuoli vapunpäivänä ja hautajaiset ovat perjantaina. Siskojen kanssa ollaan järjestelty kuolinpesän asioita ja voi vitsi että niitä on miljoona... Äärettömän raskasta, mutta toisaalta eräänlaista terapiaa. Onneksi meillä on systerien kanssa läheiset välit ja voidaan soitella ja puhua toistemme kanssa milloin vain jos siltä tuntuu. Kyllä niin paha paikka oli isän kuolema ettei tosikaan... Kunhan tuosta perjantaista selvitään niin paistaa kai se aurinko tähänkin risukasaan.Terkkuja teille mammat ja kirjoittelen myöhemmin paremmilla fiiliksillä.KL.

Enpä ole mäkään paljon ehtinyt koneella käymään tai ainakaan kuulumisia kirjoittamaan. Lapset riehuvat tossa vieressä, mutta mies saa nyt hoitaa ne. Helmi haluaisi mennä ulos, mutta tuolla on NIIN ankea ilma, ettei paljon huvittaisi mennä. Mutta kun toinen itkee vieressä, että "uloooooos", niin kai sinne on kohta mentävä. KAALILAATIKOLLE ensin osanotto isäsi kuoleman johdosta! Tuliko kuolema ihan yllätyksenä? Onneksi sinulla on siskot, joiden kanssa pystyt jakamaan asian. Todella raskasta olisi tuollaisessa tilanteessa, jos olisi ainoa lapsi. Voimia ja halauksia!Meillä on edelleen hoitolapsi ma-pe klo 8-16.30 ja ihan hyvin menee. Helmi alkaa jo hyväksyä asian, eikä tappele enää juurikaan hoitolapsen kanssa, vaan leikkivät aika nätisti keskenään. Esikoinen on sen sijaan nyt alkanut protestoimaan, kun ei saa leikkiä rauhassa. Vaikka saakin leikkiä lastenhuoneessa ovi kiinni, niin häntä häiritsee, kun hoitolapsi hakkaa toisella puolella ovea. Mutta tänäänkin ennen hoitolapsen päiväunia, esikoinen meni antamaan hänelle pusun. Ja ihanasti jaksaa hassutella yms. hoitolapsen kanssa, kun sille päälle sattuu. Helmin kanssa on ollut viime aikoina kyllä tosi helppoa tiettyjä kiukutteluja lukuunottamatta. Jaksan koko ajan ihmetellä sitä, miten noin voimakastahtoinen ja tempperamenttinen tyttö voi kuitenkin olla niin helppo. Johtuu varmaan siitä, että Helmi on samaa mieltä asioista kuin me. Eli jos pitää lähteä ulos, haluaa itsekin lähteä. Kun pitää tulla syömään, tulee juoksun kanssa. Kaikki menee hyvin niin kauan, kun neiti saa tehdä kaiken itse. Mutta auta armias, jos yrittää auttaa Helmiä tai tehdä hänen puolestaan jotain. Silloin tulee kamala raivari, joka kestää ja kestää ja kestää... Eli kiireessäkin pääsee helpommalla ja nopeammin, kun antaa Helmin tehdä itse. Esikoinen ei todellakaan ollut tässä iässä niin omatoiminen ja itsenäinen kuin Helmi on. Mutta yksi asia on ylitse muiden, jossa Helmi ei ole omatoiminen ja se on portaiden kiipeäminen kotiin. Asutaan hissittömän talon 4. kerroksessa ja tossa on kolme kerrosta portaita kiivettävänä. Hoitolapsen tuloon asti kannoin yleensä Helmin, koska en jaksanut sitä sen huutoa ja kiukuttelua. Pari ekaa viikkoa hoitolapsen tulon jälkeen Helmi käveli portaat tosi hyvin, mutta sen jälkeen on joka ikinen päivä saanut itkuraivarin, kun pitäisi kävellä portaat ylös. HUOH! Ja joka päivä Helmi saa tietenkin muistakin asioista raivareita, mutta niitä tulee silti niin harvoin verrattuna esikoiseen, joka edelleen kohta 5-vuotiaana saa useammin raivareita kuin Helmi... Mutta eräs rasittava piirre Helmissä on, mitä ei pojassa koskaan ollut. Helmi on aina ollut hirveä kitisijä, marisija ja itkupilli. Ei auta yhtään, vaikka sanon, ettei kitinällä saa mitään, vaan pitää puhua nätisti. Voin niin kuvitella, millainen Helmi on joskus 5-vuotiaana, jos ei pääse tosta tavasta sitä ennen eroon... Millaisia luonne-eroja muiden lapsilla on (siis niillä joilla on sisaruksia)? Mitenkäs muiden Helmisten puhe? Helmi puhuu edelleen aika epäselvästi, koska varmaan 50 % sanoista sanoo väärin eli kirjaimet on ihan sekaisin. Me tietenkin miehen kanssa ymmärretään varmaan 99 % Helmin jutuista, mutta ihan vieraat ihmiset ei kyllä Helmin puheesta saa juurikaan selvää. Suurin osa puheesta on lauseita, mutta monet täytesanat (tai mitä ne viralliselta nimeltä ovatkaan) puuttuvat eli esim. ja-sana. Lähinnä Helmi pistää sanoja perusmuodossa peräkkäin. Joskus vähän taivuttaa, esim. "Kiitos ruokasta", mutta silloinkin yleensä väärin. Äitienpäivänä tehtiin ekan kerran niin, että oltiinkin meillä ja mun äiti miehensä kanssa ja mun sisko tulivat meille ja me tehtiin siskon kanssa meille ruoka. Äitini oli ihan onnessaan, kun sai kerrankin tulla äitienpäivänä valmiiseen pöytään. Ennen ollaan melkein aina oltu mun äidin luona. Lapset olivat askarrelleet miehen kanssa kortin ja ostaneet ruusuja. Mitään lahjaa en halunnut, kun olin lauantaina koko päivän kaupungilla shoppailemassa ja se oli mun lahja itseni mielestä. Vappua ennen taisin viimeksi kirjoittaa, joten pitää vielä mainita siitäkin. Me oltiin silloin vappupäivänä siis perinteisellä vappupiknikillä Kaivarissa ja meni tosi hyvin. Ainoa ongelma oli lasten pissatus, kun bajamajoihin oli miljoonan ihmisen jonot (no, ei ehkä ihan, mutta varmaan tunnin ois niissä jonoissa joutunut jonottamaan). Käytettiin lapset sitten puskapissalla, mutta ensin oli vaikeuksia löytää sopiva puska, kun joka puskan vieressä oli piknikseurue... No, mentiin sitten ihan toiseen reunaan ja siellä olikin sitten sellainen yleinen puskapissameininki. Toisella puolella oli miehet pissalla ja toisella puolella kyykki naisia housut kintuissa. Todella epämielyttävä kokemus, vaikka olen itsekin samaa nuorena harrastanut. Ensi vuonna täytyy keksiä joku muu vessaratkaisu.Okei, nyt täytyy lähteä Helmin kanssa ulos...T:Fassiloora ja Helmi

Enpä ole mäkään paljon ehtinyt koneella käymään tai ainakaan kuulumisia kirjoittamaan. Lapset riehuvat tossa vieressä, mutta mies saa nyt hoitaa ne. Helmi haluaisi mennä ulos, mutta tuolla on NIIN ankea ilma, ettei paljon huvittaisi mennä. Mutta kun toinen itkee vieressä, että "ulooooos", niin kai sinne on kohta mentävä. KAALILAATIKOLLE ensin osanotto isäsi kuoleman johdosta! Tuliko kuolema ihan yllätyksenä? Onneksi sinulla on siskot, joiden kanssa pystyt jakamaan asian. Todella raskasta olisi tuollaisessa tilanteessa, jos olisi ainoa lapsi. Voimia ja halauksia!Meillä on edelleen hoitolapsi ma-pe klo 8-16.30 ja ihan hyvin menee. Helmi alkaa jo hyväksyä asian, eikä tappele enää juurikaan hoitolapsen kanssa, vaan leikkivät aika nätisti keskenään. Esikoinen on sen sijaan nyt alkanut protestoimaan, kun ei saa leikkiä rauhassa. Vaikka saakin leikkiä lastenhuoneessa ovi kiinni, niin häntä häiritsee, kun hoitolapsi hakkaa toisella puolella ovea. Mutta tänäänkin ennen hoitolapsen päiväunia, esikoinen meni antamaan hänelle pusun. Ja ihanasti jaksaa hassutella yms. hoitolapsen kanssa, kun sille päälle sattuu. Helmin kanssa on ollut viime aikoina kyllä tosi helppoa tiettyjä kiukutteluja lukuunottamatta. Jaksan koko ajan ihmetellä sitä, miten noin voimakastahtoinen ja tempperamenttinen tyttö voi kuitenkin olla niin helppo. Johtuu varmaan siitä, että Helmi on samaa mieltä asioista kuin me. Eli jos pitää lähteä ulos, haluaa itsekin lähteä. Kun pitää tulla syömään, tulee juoksun kanssa. Kaikki menee hyvin niin kauan, kun neiti saa tehdä kaiken itse. Mutta auta armias, jos yrittää auttaa Helmiä tai tehdä hänen puolestaan jotain. Silloin tulee kamala raivari, joka kestää ja kestää ja kestää... Eli kiireessäkin pääsee helpommalla ja nopeammin, kun antaa Helmin tehdä itse. Esikoinen ei todellakaan ollut tässä iässä niin omatoiminen ja itsenäinen kuin Helmi on. Mutta yksi asia on ylitse muiden, jossa Helmi ei ole omatoiminen ja se on portaiden kiipeäminen kotiin. Asutaan hissittömän talon 4. kerroksessa ja tossa on kolme kerrosta portaita kiivettävänä. Hoitolapsen tuloon asti kannoin yleensä Helmin, koska en jaksanut sitä sen huutoa ja kiukuttelua. Pari ekaa viikkoa hoitolapsen tulon jälkeen Helmi käveli portaat tosi hyvin, mutta sen jälkeen on joka ikinen päivä saanut itkuraivarin, kun pitäisi kävellä portaat ylös. HUOH! Ja joka päivä Helmi saa tietenkin muistakin asioista raivareita, mutta niitä tulee silti niin harvoin verrattuna esikoiseen, joka edelleen kohta 5-vuotiaana saa useammin raivareita kuin Helmi... Mutta eräs rasittava piirre Helmissä on, mitä ei pojassa koskaan ollut. Helmi on aina ollut hirveä kitisijä, marisija ja itkupilli. Ei auta yhtään, vaikka sanon, ettei kitinällä saa mitään, vaan pitää puhua nätisti. Voin niin kuvitella, millainen Helmi on joskus 5-vuotiaana, jos ei pääse tosta tavasta sitä ennen eroon... Millaisia luonne-eroja muiden lapsilla on (siis niillä joilla on sisaruksia)? Mitenkäs muiden Helmisten puhe? Helmi puhuu edelleen aika epäselvästi, koska varmaan 50 % sanoista sanoo väärin eli kirjaimet on ihan sekaisin. Me tietenkin miehen kanssa ymmärretään varmaan 99 % Helmin jutuista, mutta ihan vieraat ihmiset ei kyllä Helmin puheesta saa juurikaan selvää. Suurin osa puheesta on lauseita, mutta monet täytesanat (tai mitä ne viralliselta nimeltä ovatkaan) puuttuvat eli esim. ja-sana. Lähinnä Helmi pistää sanoja perusmuodossa peräkkäin. Joskus vähän taivuttaa, esim. "Kiitos ruokasta", mutta silloinkin yleensä väärin. Äitienpäivänä tehtiin ekan kerran niin, että oltiinkin meillä ja mun äiti miehensä kanssa ja mun sisko tulivat meille ja me tehtiin siskon kanssa meille ruoka. Äitini oli ihan onnessaan, kun sai kerrankin tulla äitienpäivänä valmiiseen pöytään. Ennen ollaan melkein aina oltu mun äidin luona. Lapset olivat askarrelleet miehen kanssa kortin ja ostaneet ruusuja. Mitään lahjaa en halunnut, kun olin lauantaina koko päivän kaupungilla shoppailemassa ja se oli mun lahja itseni mielestä. Vappua ennen taisin viimeksi kirjoittaa, joten pitää vielä mainita siitäkin. Me oltiin silloin vappupäivänä siis perinteisellä vappupiknikillä Kaivarissa ja meni tosi hyvin. Ainoa ongelma oli lasten pissatus, kun bajamajoihin oli miljoonan ihmisen jonot (no, ei ehkä ihan, mutta varmaan tunnin ois niissä jonoissa joutunut jonottamaan). Käytettiin lapset sitten puskapissalla, mutta ensin oli vaikeuksia löytää sopiva puska, kun joka puskan vieressä oli piknikseurue... No, mentiin sitten ihan toiseen reunaan ja siellä olikin sitten sellainen yleinen puskapissameininki. Toisella puolella oli miehet pissalla ja toisella puolella kyykki naisia housut kintuissa. Todella epämielyttävä kokemus, vaikka olen itsekin samaa nuorena harrastanut. Ensi vuonna täytyy keksiä joku muu vessaratkaisu.Okei, nyt täytyy lähteä Helmin kanssa ulos...T:Fassiloora ja Helmi

vaikka kovin yritin entteriä painaa!KL:lle Paljon ajatuksia ! ! !Nyt nukkumaan !

Nämä sivut on kyllä ihan syvältä. Pitänee hankkia oikea elämä ;`)))Katotaan tuleeko mun teksti putkeen, laitan enteriä ihan urakalla väliin.Meillä kyllä tytöllä tulee puhetta ihan selvästi, just tossa lauloi paljon onnea äiti... ainut ettei sano r ja l kirjaimia. Mutta sanavarasto on todella laaja, kyselykausi on alkamassa, joka kohtaa tulee kysymys " Mikäs toi nyt on?" tai "Mitäs teet?"Kova on tyttö komentamaan muita, mutta häntä ei missään nimessä saa komentaa, huutohan siitä tulee. Eilen tyttö veti hellan napit kaakkoon ja muovinen pastakulho syttyi palamaan ja kulho suli hellaan kiinni...... sai pikku huudot ja nyt vielä muistaa ettei hellaan kosketa. Teki kyllä mieli viskata tyttö seinille....No mä nyt lähden ruuanlaittoon, nälkä pukkaa päälle.kuumetta

Ihania ilmoja ollut, ehdin jo auringossa polttaa niskani ja käsivartenikin. Ei paljon olla päivisin sisällä viime aikoina oltu, muuten kuin syömässä käyty ja päiväunilla, silloin kun Jonttu nyt sattuu olemaan sillä tuulella. Usein nykyään " ei ole yhtään väsyä vielä" .



Ei mennyt ainakaan ihan hukkaan sen työhakemuksen väsääminen, jonka kimpussa viimeksi kirjoitellessani tuskailin. Viime viikolla pääsin työhaastatteluun, johon pääsi seitsemän hakijaa yli viidestäkymmenestä ja tiistaina pääsen jatkohaastatteluun, johon valittiin kolme hakijaa. Mä niin haluaisin sen paikan! Siinä pääsisi osittain tekemään opetustyötäkin yläasteikäisille, vaikka mulla ei ole minkäänlaista opettajan-/kasvatusalan koulutusta. Jännittää...



Toimme mökiltä Joonalle vanhan lastenpyörän, kun meinasi aina tulla tappelu, kun Veeti haki oman pyöränsä varastosta. Nyt Joona pyöräilisi koko ajan(siis istuu pyörän satulassa kun joku työntää eteenpäin), kävimme ostamassa sellaisen työntökahvan, ettei tarvitse selkä krampissa sitä jopoa työnnellä. Välillä Jonttu ihan polkeekin, mutta aika ajoin painaa vaan jarrua ja vispaa ohjaustankoa sinne-tänne ja suuttuu, kun ei ole tarpeeksi vauhtia...



nonnu78 & mukelot

ihanaa kun kesä tulee!! Vaikka sen myös meidän kesävauvan syntymä lähenee, mutta eiköhän mekin pärjätä kahden pienen kanssa niin kuin monet muutkin.



Ja onnea Nonnulle työnhakuun!



Meillä on myös Vilmalle pyörä, mutta se on vielä niin iso ettei ihan ylety polkemaan, ehkä loppukesästä kuitenkin jo. Vilmasta on tullut melko omatoiminen. Annoin eilen pakastimesta jäätelön ja sen syötyään lähti viemään roskia roskikseen. Kuinka ollakaan, satuin juuri katsomaan makuuhuoneen suuntaan, kun neiti pyyhälsi sinne vauhdilla jäätelöpaketti kainalossa ja laittoi ovea kiinni. Huono tuuri, että jäi kiinni ;-). Kiukkukohtaukset ovat onneksi jo laantumassa, vieläkin niitä esiintyy muttei enää niin usein eivätkä kestä niin kauaa. Ja ton jäätelöepisodin jälkimaininkeina tietty tuli itkua, muttei se kovin kauaa kestänyt (taitanee jo erottaa oikean ja väärän, ainakin tavallaan, koska niin kiireellä sinne makkariin koitti hiippailla). Vaikea vaan olla tiukkana, kun oikeasti nauratti koko tilanne...



Tossa taannoin pohdin minkä sohvan ostaisi. No, voitimme sisustussuunnittelijan käyttöön päiväksi, ja nytpä hän saakin ideoida koko olkkarin uusiksi :) Ja keittiöitäkin ollaan kilpailutettu, taitaa pesänrakennusvietti iskeä!



Fannylle onnea pääsykokeiden lukemiseen! Mulle kävi niin ihmeellisesti, että pääsin kuin pääsinkin valtsikkaan sisälle monen vuoden yrityksen jälkeen! Hain sinne avoimen yliopiston opintojen kautta, ja viimeisin tentin korotus toi haluamani lopputuloksen. Tosin nyt en tiedä mitä tehdä kun vaavikin syntyy, mutta voi olla että haen lykkäystä vuodella, paikan otan joka tapauksessa vastaan.



Iloista viikkoa kaikille!



baby ja vimpula

No niin, saapa nähdä minne tämä mun viesti joutuu...on hiukka sivut muuttuneet! Lukemassa olen edelleen pinoja käynyt, mutta en ole uskaltanut vastata. No, jospa nyt...



Osanottoni Kaalilaatikolle isäsi poismenon johdosta!



Meillä mennään "mukavan" uhman saattelemana enemmän tai vähemmän taistellen päivästä toiseen. Poika on toisaalta aivan ihana ja sitten taas niin perhanan raivostuttava! Puhuu tosi paljon ja saa kyllä naureskella välillä ihan kippurassa sen jutuille. Hän kun ei osaa vielä sanoa r -kirjainta ihan kunnolla niin siitä sitten on irronnut parikin naurua. Meillä grillaaminen on lirraamista, ärrä vähän hassusti äännettynä.



:D .



Työrintamallakin alkaa kiireet helpottaa ja ensi viikolla lähdetään työporukalla vähän reissuun. Ihanaa päästä hieman lomailemaan, tosin kyllä stressaan jo että miten poika pärjää...Se kun on niin ressukka jos olen hiemankin pitempää töissä tms. No, ei se varmaan hirveästi kaipaile, viihtyy mummon ja iskän kanssa.



Josko sitä jatkaisi töitä! Lämmintä kesänalkua kaikille!!!!!!!!



toivottelee Sasuliini ja Eetu

Mitähän uutta meidän elämässä olis. No jätkä oppi kävelemään kunnolla, tai no vielähän tuo horjuu ku puliukko pitkin pihoja...



Dunsku on edelleen tempperamenttinen kovapää, välillä kuhertelee ja lirkuttaa ja sitten taas ovet paukkuu. Tänään tuli uusi kysymyssana, miksi äiti miksi? ja sitä käytetään nyt koko ajan. oi miksi?



me lähdetään nyt kenkäostoksille, siis penska jo hajotti lenkkarit. Mä pidän pihassa lenkkareita... ni eikö jo saanut kärkiin reiät. Mä en käsitä mitkä metsurin turvasaappaat pitäs tytölle keksiä. Ja monesti rattaissa istuessa ne kengät lentää jalasta....





kuumetta ja huligaanit

Johtuuko kevätkiirestä vai uusista sivuista, on nää ainakin oudot, kun ei kerkee käydä.



Osanotto Kaalilaatikolle.



Onneks meillä ei vielä ole Miksi-sana vuorossa, kun noita kysymyksiä riittää muutenkin ihan tarpeeksi ja vielä niihin on helppo vastata, ennen tuota miksi-kysymystä..



Miro keksi palovaroittimet katosta joskus pari viikkoa sitten ja sen jälkeen siitä tuli yleinen palovaroitinten tarkastaja. Käydään ihan missä vaan se muistaa katsoa onko siellä palovaroitinta. Hammashoitolassakin kun oltiin , se ihmetteli kovaan ääneen: "täällä ei oo tulivaroitinta" Ja jos sellainen löytyy Miro kertoo sen heti pikkusiskollekin (ihan kuin sitä kiinostaisi): "Kira, katso tuolla on tulivaroitin."

-aika hellyttävää tuollainen



Kira kävelee tukea pitkin ja seisoo hetken ilman tukeakin.

Miro on nyt kolmena aamuna pukenut vaatteet päälleen ilman taisteluita ihan pikavauhtia ja samaan syssyyn laittanut kengätkin jalkaan ja mennyt ovelle, että haluu ulos, pakkohan se on ollut lähteä, vaikka sinne on meinannut jäätyä. Onneks huomenna pitäis lämmetä.

Tulipa mieleen kun Miro puki eilen päälleen, sanoi laittavansa iltavaatteet päälle, sanoin vaan että kyllä ne on ihan päivävaatteet;) Mutta miksei vois olla myös iltavaatteetkin, kun on kerran yövaatteetkin.



Alko jumittaan, joten taidan kipasta makkarin puolelle..



-niisku ja miro :x

Kiitos osanotosta. Juuri väänsin Kiitos muistamisesta -ilmoituksen paikallislehteen. Viime lauantaina oli uurnanlasku ja sunnuntaina tyhjennettiin isän vaatevarastoa joko roskiin tai kierrätykseen. Näillä näkymin mun sisko ostaa isän asunnon, kiva että "pysyy suvussa", vaikka se nyt oli tuikitavallinen rivarikaksio. Isä ehti juuri ennen kuolemaansa saada hienon terassin takapihalle valmiiksi.



Mutta muihin asioihin! Täällä myös "Mikä toi on? Mikä toi on? Mikä toi on?"-kyselykausi alkanut. Kuten niisku65 sanoi tämä on vielä helppoa verrattuna siihen Miksi-uteluun :).



Kylppäriremontti valmistunee tällä viikolla, ihanaa päästä uuteen suihkuun!!! Loppujen lopuksi ei valittu suihkukaappia vaan -nurkka, mielenkiinnolla odotan kuinka nopeasti multa palaa käämit koliseviin kyynärpäihin (ai miten niin epäluuloinen asenne). Ei vais, eiköhän ole ihan toimiva ratkaisu.



Nonnu78, mites se sun duunipaikka?!



KL.

onpahan aikaa kun ollaan meidän kuulumisia päivitelty... No nyt sitten vois kertoilla.



Meidän helmis on nykyään yksikätinen, onneksi vain väliaikaisesti. Meidän viime viikkoinen leikkipuistopäivä vaihtui lääkärissä käyntiin kun Elsa tippui leikkitelineeltä noin puolitoista metriä alas kätensä varaan ja mursi olkavartensa... Mutta eipä tuo ole neidin menoa haitannut juurikaan, toinen käsi on sentään vapaana, kuten Elsa sanoo.

Meidän Elsa puhuu ihan valtavasti nykyisin, mutta kaksivuotisneuvolassa ei vielä tullut kuin 2 sanaisia lauseita ja niitäkin vähän. Kuivaksi opettelu on ihan vaiheessa, mutta ilokseni tänään on ollut eka päivä, kun vain unille on haluttu vaippa. Mutta kakat on tehty pottaan jo ainakin puolivuotta, pissa jos vaan istumaan ehtii, mutta ilman vaippaa tulee aina paitsi siis tänään vahinkoja.



Uhma meillä oli vään aikaa sitten pahempaa, mutta tämä puheen kehitys toi siihenkin suuren avun. Nyt kyllä uhmatana sitten jo ihan eritavalla, eli ihan tahallaan tönitään siskoa tai heitetään hiekkaa... Jäähypenkillä väitetään että niin sa atehdä,kunnes hetki suostutaan sitten myöntämään, ettei enää tehdä niin. J aihme kyllä vielä on toiminut ainakin juuri sillä hetkellä.



Pikkusisko kasvaa jakehittyy, nyt Helmi on siis jo 8kk ja Elsan iloksi tai harmiksi riippuen päivästä hänestä on jo hiukan leikkiseuraa... mikään paikka ei enää ole siskolta suojassa, niin nopsaan meillä liikutana ja kaikkialle keksitään keino päästä.



Jännä juttu Elsna puheessa on että hän puhuu itsestään muodossa MUA, eli minä sana korvataan sanalla mua. Tyyliin mua laittaa mua syö mua avaa jne. Mutta osaa kuitenkin taivuttaa sanoja tyyliin "sinä laitat" "me menemme" Olenkin tietoisesti ruvennut itseuhumana itsestäni minämuodossa, enkä enää että äiti laittaa tyyliin...



No mutta sellaista. Osasinkohan käyttää tätä uutta sivustoa oikein....



Kaalilaatikolle vielä osanotot isän poismenon vuoksi

arvatkaas kellä on viimeinen työpäivä?! Sitten alkaa parin viikon loma ja sitten mammikselle. Ei ole kyllä yhtään haikea olo lähteä täältä duunista, no saattaapa ajatukset taas muuttua (ja varmaan muuttuukin, en ole oikein koti-ihmisiä).



Meilläkin on kyselykausi; kaikkea kysellään ja koko ajan...Ja puhetta tulee niin ettei hiljaisia hetkiä ole ennen kuin typy simahtaa unille :) Iloksemme olemme myös huomanneet, että itse pukeminen - joka oli hitti joskus puoli vuotta sitten - alkaa taas olla pop, ja vaikka vaatteet välissä ovat väärin päin, niin pääsääntöisesti pukee vaatteet itse päälleen. Pois lukien takit, joita ei hihojen takia vielä osaa pukea oikein päin, aina menee väärin päin ja vetoketju taakse. Lenkkarit ovat myös haastavat pukea, mutta kyllä nyt sen verran voi jeesata toista.



Illalla rauhoittuminen on melko hankalaa, ja tyttö saattaa viivytellä iltapalalla reilut puoli tuntia, ja sen jälkeen iltapesu ja rasvaus ovat tosi hankalia, kun typy karkailee aina kaikkialle ja koittaa naurattaa koko ajan, ettei vaan tarvitsisi mennä nukkumaan.



Meidän keittiöremppa taitaa vihdoinkin edistyä, tänään joku remppamies tulee katsomaan paljonko veloittaisi jos purkaisi vanhan ja asentaisi uuden, tai sitten tehdään "avaimet käteen" tilaus. Tosin vapaa asennusaika on nyt vasta viikolla 29 - eikä tilausta siis vielä olla tehty, joten saa nähdä olenko silloin vielä vauvamasun kanssa liikkeellä vai mikä on tilanne. Uutta sohvaakin olen käynyt bongaamassa, ja pari vaihtaria on nyt: joko nahkasohva tai Vepsäläiseltä Adea-sohva. Tosin miehen tuntien ensin täytyy saada keittiöasia selväksi, ja sitten vasta pohtia sohvia.



Kaalilaatikolle osanotot!



Aurinkoista viikkoa kaikille!



baby, Vimpula ja masuvaavi rv 32+