Tuleva pelottaa...

Tylsä otsikko, kun en muutakaan keksinyt.



Minulle on siis tehty sektio 11/02. Vauva oli perätilassa lähes koko raskauden ajan. Käväisi aina välillä poikittain ja palasi taas takaisin. Ulkokäännöstä yritettiin, mutta se ei tuottanut tuolosta. Itse en olisi halunnut leikkaukseen millään hinnalla:-) Joten sovimme perätilasynnytyksestä ja kävin lantion mittakuvissa. Tuloksena oli, että lanteet on leveet kun ladon ovet, heh heh. Eli sieltä vaan tervetuloa. No lopulta, kuitenkin kävi niin, että viikolla 40+1 typy olikin poikittain ja se on yksinään sellainen riski, että ei sieltä alakautta sitten ollut tulemista vaan mentiin sektioon suorilta käsin ns. puolisuunnitellusti.



Itse sektio oli hyvä kokemus, mutta nyt toista odottaessa toivon saavani synnyttää alakautta. Tietysti kaikki riskit pyörivät mielessä ja jokaikinen asia mietityttää. Omat perusteluni alatiesynnytykselle on se, että haluaisin useamman lapsen kuin kaksi. No toiveita nämä ovat.



Tiedän kyllä, että on ihmisiä, joille on tehty useampikin sektio, mutta peräänkuulutan siitä kasvavien vakavien riskien määrää. Eli kohdun seinämä heikkenee jokaisen sektion jälkeen yksilöllisesti ja kohdun repeäminen on hengenvaarallista niin lapselle, kun äidille. Tosin kukas näistä tietää, onhan se mahdollista ihan muutenkin. Niin kun on kohdun ulosluiskahduskin alatiesynnytyksessä. Joo eli ne pahimmat vaihtoehdot, joista harvoin puhutaan.



Kaikkea voi pelätä ja kaiken voi uskoa menevän hyvin. Itse olen ns. kauhustakankeana, kun mielikuvitus lähtee lentoon. Mieheni sanoin: Haluan teidät molemmat mieluummin elävänä ja jätetään se lapsiluku sitten kahteen, jos tarve vaatii. Suunniteltu sektio on aina parempi vaihtoehto, kun hätäsektio. No siitäkin huolimatta kuvittelen vielä alakauttasynnyttäväni. Niistä hyvin menneistä synnytyksistä kerrotaan vielä harvemmin ja niitä on kuitenkin yli 90 %



Sinulle rohkeutta omaan ratkaisuun. Varaa vaikka paperille kysymyksiä lääkärille mennessä ja pidä huolta, että saat niihin vastauksen.



Lytte ja Masukki 14+0

Itselläni oli ensimmäinen suunnittelematon sektio, 23 tunnin synnytyksen jälkeen. Vauva " tarttui" kiinni, ei tullut vaikka kuinka ponnistettiin... Oli virhetarjonnassa. Halusin yrittää kuitenkin kakkosen synnytystä alakautta taas, vaikka muistot ei olleet kovin hyvät ensimmäisestä yrityksestä. Olin kuitenkin niin pettynyt kun en saanut kokea alatiesynnytystä, että halusin kakkosta yrittää normaalisti. En kylläkään tiennyt, eikä kukaan sanonut, että jo ensimmäinen leikkaus aiheutta repeämisriskin, joka ei kylläkään ole ilmeisesti kovin suuri, mutta kuitenkin. Yksi kaveri nimittäin repesi kakkosen alatiesynnytyksessä, siis kohtu repesi, eka oli leikattu. Mä en kuitenkaan revennyt, mutta eipä onnistunut alatiesynnytys taaskaan, eli leikkaukseen samasta syystä kuin ekakin.



Eli enpä osaa niin kovin hyvin auttaa, mikä olisi sun tilanteessas parasta, mutta sen voin kokemuksesta sanoa, että ammattilaisia ne on siellä synnärillä, eli hyvin se menee joka tapauksessa. Eli ei munkaan turha alatiesynnytysyritys katastrofiin päätynyt, vaan sektiolla syntyi reipas tyttönen loppujen lopuksi:)



Mutta tottakai joka tavassa synnyttää on puolensa. Ja aina löytyy jotain pelättävää/jännitettävää. Odottelen itse viitosta ja siis viidettä leikkausta, kaikki leikkauskokemukset ovat ollet hyviä, lukuunottamatta päänsärkyä kahden jälkeen, mutta siihenkin kipuun auttaa veripaikka (pistoskohta jää vuotamaan selässä).

Onnea matkaan.