Kivunlievitys synnytyksessä.
Heippa!
Tällaista olen pähkäillyt pienessä päässäni:
Uskaltaisiko toisen lapsen synnytyksen kohdalla yrittää ilman mömmöjä jos synnytys onnistuisi normaalisti alakautta?
Eka oli yllätysperätila jota yritettiin alakautta, mutta avautumisvaihe pysähtyi voimakkaista supistuksista huolimatta vaivaiseen 2cm:n joten sektioon päädyttiin. Sain koko päivän ainoastaan Petidiiniä (ja tietenkin epiduraalin), ja se oli melkoista mömmöä, tuntuu näin jälkeenpäin että siitä pöhnästä kesti selvitä monta päivää. No tuli ahdistus ja masennus myös, mutta jotenkin jäi huono fiilis siitä pöhnäisestä olosta. Olenkin nyt miettinyt, että olisiko olo jälkeenpäin parempi jos kestäisi sen kivun ilman lääkkeitä? Haluaisin tavata vauvan eka kertaa selvinpäin :) kun en muutenkaan nykyään tykkää olla humalassa...
Mitä kivunlievitystä on nykyään tarjolla, ja onko petidiinistä jo luovuttu? Tuleeko ilokaasusta myös krapula?
Laitan tämän odotus- ja synnytyspalstoille, jos jollakin olisi jotain mielipidettä asiaan.
Saaramaaria + Aatu rv 25+1
Kommentit (9)
Ensimmäisessä synnytyksessä sain epiduraalin ja se vei kyllä kivut, mutta muuten se ei tuntunut ollenkaan mukavalta. Jalat tärisivät holtittomasti ja muutenkin siitä toipuminen kesti kauan.
Kakkosen synnytykseen ei ehditty antaa mitään kipulääkettä. Olin silloin isossa ammeessa (mikä oli todella miellyttävä kokemus), sieltä noustuani lapsi syntyi muutaman minuutin päästä, kun kalvot puhkaistiin. Tarkoitus oli laittaa kalvojen puhkaisun jälkeen spinaali (olin auki 5 cm), mutta loput 5 cm aukesivat parissa minuutissa eikä spinaalia todellakaan ehditty laittaa.
Kolmannen kanssa sain spinaalipuudutuksen ja se oli aivan loistava. Vei kivut eikä tuonut mitään sivuvaikutuksia. Ponnistuksen tarve heikkeni hieman, mutta pystyin silti ponnistamaan. Vaikutuskin haihtui nopeasti ja pääsin itse kävelemään osastolle synnytyksen jälkeen.
Jos vain ehtii, niin neljännen kanssa spinaali ilman muuta. Minulla on käynnistetty kaikki synnytykset Zytotecilla ja sitten kun alkaa tapahtua, niin mennäänkin vauhdilla.
On aika lievä, sitä voi lisätäkkin ja on hyvä jos onnistuu eikä takuulla tee olosta humalaista.
Tärinä tuli mulla " luomusynnytyksessä" , monet luulevat sen tärinän johtuvan esim. epiduraalista mutta voi se tulla muutenkin, aika yleistä.
Ilokaasu teki pahanolon mutta se pahaolo loppui heti, ilokaasu ei jää vaikuttamaan vaan haihtuu heti, ei tee krapulaa tms. jälkitilaa. Mutta tosi pahaolo tuli sen vaikuttaessa (vaikuttaa tosin vain ihan sen hetken kun sitä hengittää).
kummallakin kerralla käynnistetty ja ottanut epiduraalin jotka ovat onnistuneet. Ovat kivut hävinneet!
Esikoisen kohdalla vaan päädyttiin hätäsektioon..
Kuopuksen kohdalla pitkittelin lievityksen kanssa, kunnes olikin niin kipee että rukoilin niitä jo laittamaan..
Epiduraalista huolimatta kävelin itse pois salista 5 tunnin salissa olon jälkeen! taitaa olla aikalailla laittajasta kiinni!
Yleensä sairaaloissa on tietty " keittokirjaohje" jonka mukaan puudutteet ja mahdolliset muut aineet annostellaan epiduraalipuudutuksessa (ja spinaalipuudutuksessa), ohjeet tosin vaihtelee sairaalasta toiseen. Puudutusaineiden ja muiden lääkkeiden vaikutus on kuitenkin yksilöllinen, joten enemmän se on synnyttäjästä kiinni miten siihen reagoi, kuin laittajasta. Puudutuksen laiton kesto ja sen toimivuus onkin sitten sekä laittajasta että synnyttäjästä kiinni (normaalipainoiselle normaaliselkäiselle inhmiselle puudutuksen laitto on yleensä hyvin paljon helpompaa kuin vaikkapa ylipainoiselle jolla sattuu vielä olemaan skolioosi ja toisaalta 20 vuotta puudutuksia laittanut todennäköisesti suorituu hommasta nopeammin kuin vasta muutaman kuukauden alalla ollut, luonnollisesti). Useimmat synnyttäjän tärisevät jo ennen puudutusta, mutta molemmat puudutukset kyllä myös monilla lisää tärinää.
Kun tuntuu että kaikille on laitettu vaan se yksi, mutta mulle sitä meni varmaan ainakin 4 piikkiä päivän aikana ellei enemmän, ei kyllä tarkaan pysty sanomaan koska oli niin " poissaoleva" olo. Vauvakin oli syntymän jälkeen pitkään niin uninen että sitä ei saatu hereille syömään... Ehkä mun pöhnä johtui just tästä suuresta määrästä, eli eikö epiduraalista sitten tule krapulaa & mömmöinen olo? Kun ei mulla kuitenkaan ole mikään sankarillinen kivunsietokyky tai edes mitään luomuvimmaa. En vaan haluaisi olla kännissä :)
SM
Mulla ei siis vielä ole minkäännäköistä omakohtaista kokemusta koko synnyttämisestä, mutta tietoa toisesta näkökulmasta. Aika harvoin petidiiniä noin paljon annetaan mun käsityksen mukaan, just sen takia että se alkaa vaikuttaa jo vauvaankin. Epiduraalipuudutteen joukkoon ainakin meillä laitetaan myös fentanyyliä (petidiinin tapainen aine), mutta varsin pieni määrä, eikä se juurikaan vaikuta äitiin tai vauvan pökerryttävästi, koska se menee epiduraalitilaan ja imeytyy sieltä vain pikkuhiljaa verenkiertoon. Eli harvoin epiduraalista/spinaalista menee sekaisin, yleensä tuntuu että synnyttäjät ovat selväpäisempiä sen jälkeen kun eivät ole enää niin kipeitä :-) Itse pääsen kyseisiä juttuja kokeilemaan toivon mukaan syyskuussa...
Inhoan kaikkia lääkkeitä kun mulla sekoaa pää buranastakin:)
Kaksi synnytystä on vedetty ilokaasun voimalla. Toisessa olisin voinut kokeilla kohdunkaulanpuudutetta, mutta ei ehtinyt. Kivuissani juoksin pitkin sairaalaa ja niin kipua sietää ihmeen hyvin, sitten ponnistuksessa kun pakottavat sänkyyn makaamaan niin se ei ole herkkua. Seuraavalla kerralla aion pyytää penkillä ponnistamista jos mahdollista. En ole tärissyt kertaakaan ja kontrolli oli täysin omassa käsissä, mistä nautin suunnattomasti ja koin, että synnytys oli minun juttuni. Mutta nämähän omat henkimaailman juttuja ja aina ei kaikki mene miten haluaa. Suuri haave on synnyttää tämä kolmas taas alakautta ilman mömmöjä.
Ja haihtuu toisaalta tosi nopeasti. Kyllä joskus on aika huonokin olo tullut, jos on liian monta henkäystä vetänyt. Kaksi ekaa synnytystä niin nopeita, ettei epiduraalia olisi ehtinytkään. Kolmannessa olisin varmaan epiduraalin ehtinyt saada, mutta halusin kokeilla kuinka pitkään pärjää ilman ja loppuun asti pärjäsin.
Muutenkin, paikallaan olo on pahinta synnytyksessä enkä sitä ole harrastanut kuin sisätutkimusten ajan. Muuten pystyasennossa ja ponnistaminen jakkaralla. Suosittelen !
Mulle annettii kanssa ekassa synnytyksessä petidiiniä tai vastaava kipupiikki ja siitä tuli jotenki tosi sekava tai " humalainen" olo. Siitä johtuen en sitten voinut ilokaasua ottaa yhtään, kun meinasi oksennus tulla. Lopulta sain epiduraalin, mikä oli ihana, mutta kieltämättä, koko synnytys meni vähän sumussa. Seuraavalla kerralla aion kieltäytyä kaikista kipupiikeistä ja ilokaasusta.
Mielessä on käynyt kyllä mullakin, jos kokeilis synnyttää ihan luomuna.
Kannattaa, jos vain mahdollista, jutella kätilön kanssa noista toiveista synnyttää ilman kivunlievitystä jo etukäteen, jotta kätilö osaa oikealla tavalla kannustaa mukana. Eräs tuttu synnytti kolmannen lapsensa joitain vuosia takaperin täysin ilman kivunlievitystä ja on sanonut, että ilman kätilön loistavaa tukea se ei varmaan olisi onnistunut. Mutta kuulema siitä siis selviää ja se on ihan mahdollista synnyttää luomunaki! :)
sapa, taapero 2v ja papu rv vasta 7+6