pikku-G synnyttäneille:

ESIKOISEN KOHDALLA

1. Lasta yrittäessänne?

Eipä mitän erityisiä tuntemuksia.. toivoin vaan että onnistaa ja niinhän kävikin.



2. Positiivisen saatuasi?

Olin onnesta soikeana. Mutta mietin pysyykö matkassa mukana.



3. Raskaudesta kertoessanne?

Soitin lapsen " isälle" ja omalle äidilleni ja molemilta tuli vastaus...aijaa...nyt sitten aborttiin. Todella kamala olo koska niin kovasti oli lasta toivottu.



4. Raskausaikanasi?

Alku huimaus oli kamalaa kun i sängystä voinut nousta. pettynyt olin myös pieneen mahaani. Kaikki muu oli ihanaa. odotin vain että koska syntyisi ja olin onnellinen kaikesta.



5. Neuvolakäynneilläsi?

Eka käynti oli kamala kun terveydenhoitaja vain kyseli kuinka tämä vahinko oli käynyt ja olenko suunnitellut aborttia yms. onneksi terkkari vaihtui ja sitten jo odotinkin käyntejä. Mukavia olivat.



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?

Päivät kului hitaasti ja lopulta otettiin sairaalaan sisään 14 päivää yli kun oli mennyt. 16 päivää yli sitten syntyi



7. Synnytyksestäsi?

kamala kokemus kun oksitosiini teki suppareista tosi kovia. kun kalvot puhkastiin niin menas mennä jo taju kun kipu niin kamalaa, positiiista en löydä.



8. Sairaalassaoloajastasi?

Oma kätilöni oli todella töykeä ja en halunut asioida hänen kanssa, hän haukkui valintojani ja elämääni. Lapseni joutui teho-osastolle ja sielläkin oli tosi omituisia asioita joihin pakotettiin. Ihanaa oli kun pääsin imettämään parin päivän päästä ja kun sai vauvan syliinsä.



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

Olin ylpeä pienestä tytöstäni ja voin jo paljon paremmin. Siitä meidän ihana elämämme alkoi. Väsymystä ei ollut.



TOISEN KOHDALLA

1. Lasta yrittäessänne?

Hirveästi jännitti onnistuminen, mutta taas ekalla onnisti.



2. Positiivisen saatuasi?

Olin ihan ihmeissäni kun tein testin jo niin ajoissa kun minulla oli kovat kivut ja positiivista näytti.



3. Raskaudesta kertoessanne?

Eipä se oikein tuntunut miltään. Onnitteluja toki sateli.



4. Raskausaikanasi?

Puolet raskaudesta, lopussa siis, kaiken maailman särkyjä oli jotenka epämukava olo, mutta odotimme innolla uuden tulokkaan saapumista. Kunnes sairastuin masennukseen ja odotuskaan ei tuntunut miltään.



5. Neuvolakäynneilläsi?

En kokenut saavani oikein mitään. odotin kyllä käyntejä että kuulee vauvan sydänäänet.



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?

Toivoinkin että menisi pari päivää yli ettei synny jouluna ja niin meni 5 päivää yli mutta aika kului tosiaan nopeasti illoin joulun korvilla.



7. Synnytyksestäsi?

Olin todella tyytyväinen synnytykseeni. Voin tosi hyvin sen jälkeen ja olin mukana enkä kokenut läheskään sellaisia kipuja kun esikoisen kanssa. Mitään huonoa ei ole sanottavana. ponnistusvaihe tosin oli kipeä mutta nopea.



8. Sairaalassaoloajastasi?

Oli todella mukava olla perhehuoneessa ja saimme rauhassa tutustua tulokkaaseemme. Vieraitakin kävi sopivasti. Olimme vain 2 päivää sairaalassa ja se oli jo ihan tarpeeksi minulle.



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

Olimme todella väsyneitä kun vauva oli jo huutanut viikon putkeen. varsinkin yöt ja neuvolassa meitä ei uskottu että huutaisi normaalia enemmän. Lapsemme joutuikin kärsimään liian kauan kivuistaan.. vuoden ikäisenä vasta uuteen neuvolaan siirryttäessä saimme lähetteen tutkimuksiin ja maitoja soija allergia löytyi.

Mitkä olivat parhaimmat ja kamalimmat tuntemuksesi kussakin vaiheessa



1. Lasta yrittäessänne?

Ei oikeastaa tarvinnut odotella. kävi nopeasti ;)



2. Positiivisen saatuasi?

Apua ja jessssss. Ajatukset risteilivät, pitääks mun synnyttää ja oma perhe ihanaa välillä.



3. Raskaudesta kertoessanne?

Omituiset kommentit, kuten viittaus vahinkoon saivat pahalle mielelle. Muuten tuli mukavia kommentteja ja hyvä mieli.



4. Raskausaikanasi?

Pahoinvointi 5 kk ihan hirveetä. Ihaninta kun se loppu ja unet lapsesta sylissä.



5. Neuvolakäynneilläsi?

Rakenneultrassa käynti ihan parasta, tuntui käännekohdalta! Kamalinta ei ollut.



7. Synnytyksestäsi?

Kamalinta oli kun supistukset eivät tulleetkaan ja infektioriski kasvoi. Jännitys käynnistyksestä. Ihaninta yllätysnopeus ja epiduraalin mahtava teho sekä aivan huippuihana kätilö ja kun vauva söi heti!! Onnen tunteet olivat räjähtävät.





8. Sairaalassaoloajastasi?

Jouduin jäämään joksikin aikaa...ihan kamalaa kun vauvani siirrettiin lastenosatolle, mutta ihanat hoitajat, uusi vieläkin hyvä ystävä ja kotiinpääsy kun kaikki oli hyvin. Sairaalahenkilökunnalle täys kymppi!



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

Lämpöinen ja pohjaton onnen tunne. Ei huonoja tuntemuksia.



~ KIITOS kaikille jotka vaivautuvat tähän vastailemaan. Itse tulen tässä aamupäivän aikana vielä laittamaan omani.



~ ONNEA kaikille lapsosen saaneille!

[/quote]

1. Lasta yrittäessänne?

- Jokainen negatiivinen testi oli pettymys, pelkäsin etten voi saada omaa lasta kun isänikään ei pitänyt saada yhtään. Hoitajalle puhuessani tästä hän oli hyvin ymmärtäväinen pelostani vaikka olinkin nuori (silloin 17v.)



2. Positiivisen saatuasi?

- Alkuun olin aivan epäuskoinen, en voinut uskoa.. Mutta olin kuitenkin todella onnellinen. Kaveri oli tuolloin kylässä ja hänen piti tulla tarkistamaan testi että uskoin sen. Seuraavaksi hermostuin, kun ajattelin että nyt se on vihdoinkin totta.



3. Raskaudesta kertoessanne?

- Kavereille oli pakko ilmoittaa heti. Heiltä tuli paljon onnitteluja. Lapsen isälle kerroin seuraavana päivänä. Myös hän oli onnellinen, vaikka suhteessamme oli tuolloin kriisi. Omille sukulaisilleni kertoessani yksi totesi, että tehkää vaan lisää mukuloita isättömiks. Poikakaverin sisko ja äiti saivat vahingossa tietää rv8, mutta olivat kanssa hyvillään.



4. Raskausaikanasi?

- Kamalinta alkuraskauden pahoinvoinnit ja sen jälkeen jatkuva päänsärky ja väsymys. Olin pettynyt mahaan joka alkoi näkyä vasta 7 kuulla. Proteiinit heittelivät. Muuten aivan ihanaa.



5. Neuvolakäynneilläsi?

- Jatkuva kontrolli oli rasittavaa ja hoitajat vaihtuivat. Odotin aina sydänäänten kuulemista. Isä oli mukana molemmissa ultrissa ja se oli todella hienoa.



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?

- 10 päivää meni yli ja olin aivan kyllästynyt odottamiseen. Jatkuvasti oli joku kyselemässä etkö sä vieläkään ole lähtenyt.. Ainoat hyvät puolet oli että sain koko kämpän siivottua ja tyttö ehti painossa mennä sitten yli kolmen kilon.



7. Synnytyksestäsi?

- Yllättävän mukava kokemus. Kätilöt olivat kivoja ja kannustivat. Supistukset olivat aivan tuskaa ennen kun sain epiduraalin. Eli helppo ja nopea synnytys.



8. Sairaalassaoloajastasi?

- Perhehuoneessa saimme totutella kaikessa rauhassa perhe-elämään ja tutustua lapseemme. Tosin 5 päivää makaillessa oli jo tuskaa.



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

- Kotona on ollut ihanaa. Tyttömme on todella rauhallinen ja kiltti, yössä herätään 2-4 kertaa syömään. Äiti ja isä jaksavat, tyttö voi hyvin. Kyllä me nuoretkin perheenä osataan. :)

1. Lasta yrittäessänne?

Jätin pillerit pois elokuussa ja menkat oli melkein joka viikonloppu, oli tosi turhauttavaa yrittää laskee päiviä kun aina ne menkat vaan tuli ja ihan kuinka sattuu!



2. Positiivisen saatuasi?

Positiivinen raskaustesti tammikuussa, yrittämistä takana siis n. 4-5 kk. mä olin ihan mielettömän onnelinen, itkin hetken pää pyörällä ja sen jälkeen netti kuumana etsin kaikkea mahdollista tietoa raskaudesta.



3. Raskaudesta kertoessanne?

En tainnu itte kertoo kun muutamalle kaverille, äitille lähetin viestin. Äiti kerto sitte muille sukulaisille, enon naisystävä oli kysyny heti että oliko vahinko!!



4. Raskausaikanasi?

Oksensin 3 kuukautta mutta kun siitä pääsi niin kaikki oli ihanaa paitsi kesän mielettömät helteet, aika tuskasta se oli! Loppuaikana raskausajan diabetes riesana.



5. Neuvolakäynneilläsi?

Muuten ok mutta täti vähän " höpsö" ...



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?

Käynnistettiin rv 40+2 koska painoarvio 4 kg.



7. Synnytyksestäsi?

Kipua en kestänyt ollenkaa, vesien mentyä alkoi täys helvetti. En osannu hengittää enkä keskittyä muuhun kuin kipuun. Synnytys päätyi hätäsektioon vauvan sydänäänten laskettua.



8. Sairaalassaoloajastasi?

Oli mahtavat hoitajat mutta itte olin leikkauksen jälkeen olin niin kipee että kaikki tuntu suoraan sanottuna paskalta kun ei edes käveleen pystyny. Vauvan sain syliin 2 päivää leikkauksen jälkeen.



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

Olin täysin kunnossa, haavaa ei särkenyt ollenkaan. Väsymystä ei oo ollu oikeestaan misää vaihees.



Miisa ja tyttö 5 kk.

1. Lasta yrittäessänne?

Oli turhauttavaa aikaa kun joka kuukausi laskettiin, mittailtiin ja aina tuli negatiivinen. Positiivistä oli jännitys.



2. Positiivisen saatuasi?

Voi sitä riemua ja onnen tunnetta, meni viikkoja ennenkui uskoi todeksi.



3. Raskaudesta kertoessanne?

Pelotti kertoa töissä ja ylpeänä kerrottiin sukulaisille.



4. Raskausaikanasi?

Ekan kanssa raskaus oli helppo ja nautin joka hetkestä, toinen oli helvettiä alusta asti ja toivoin vaan, että loppuisi jo.



5. Neuvolakäynneilläsi?

Ihana neuvolantäti, inhosin painon mittailua...



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?

Muutamalla päivällä ovat vaan ylittyneet, olin tyytyväinen, että kasvoivat loppuun asti ja olivat valmiita maailmaan. Päivät tuntuivat vuosilta.



7. Synnytyksestäsi?

Nopeat ja tuskaisat, mutta helposti ja hienosti menivät. Lopputulos kruunan kaiken.



8. Sairaalassaoloajastasi?

Ihan jees, söin koko ajan kuin hevonen ja ramppasin jääkaapilla. TAYSissa oli ihan mukavaa.



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

Sitten alkoi itkettää ja kaikki oli yhtä maailmanloppua. Onneksi se menee pian ohi:)



Lumituuli kolmatta viedään viikolla 18+0

Mitkä olivat parhaimmat ja kamalimmat tuntemuksesi kussakin vaiheessa



1. Lasta yrittäessänne?

Parasta tietenki se tapa millä ne lapset aikaansaadaan. =)

Kamalinta se aika kun tuntui ettei ikinä tuu raskaaksi. Se kun ei meille tapahtunut ihan tosta noin vaan...



2. Positiivisen saatuasi?

+ Vihdoinkin...

- Oli tosi erikoinen apteekin testi. Siinä oli 3 " ikkunaa" . Yhdessä piti olla heti pissauksen jälkeen täplä, joka kertoi että pissaus tikkuun oli tapahtunut oikein (???) ja sen piti hävitä minuutin jälkeen. Sitten oli kontrolli-ikkuna josta näki että tulos pitäisi olla luotettava. Siinä piti olla täplä noin viiden minuutin kohdalla. Sit tietenki oli se ikkuna joka kertoo että oletko raskaana vai ei. Kahdessa ikkunassa oli täplä 5 minuutin kohdalla ja mä sitä tikkua pyörittelin että tarkoittaako tää että olen raskaana vai onko koko testaus menny päin honkia. Ohjeet miehen kans luettiin noin sata kertaa ennenku uskottiin että plussaa näytää (ja ois kyllä pitäny tajuta siitäki että päivällä olin meinannu oksentaa kaupassa juustohyllyn kohdalla, kun haisivat niin pahalle).



3. Raskaudesta kertoessanne?

+ onnitteluja sateli. työkaverin kans oltiin yhdessä onnesta soikeena ku molemmat oltiin yritetty lasta pitkään ja sit se tapahtui molemmilla kuukauden sisään.

- Äidille kertoessani totesi heti ettei kerro kenellekään kun niitä keskenmenoja sattuu jatkuvasti (siis naisille yleensä). Sanoi vielä ettei kannata ajatella eikä haaveilla vauvasta vielä kun jotain voi sattua. Olipa " ihana ja kannustava" suhtautuminen.



4. Raskausaikanasi?

+ mahan kasvu. ensimmäiset liikkeet

- ennenaikaiset supistukset, joiden vuoksi 2 kertaa kuukauden sairasloma.



5. Neuvolakäynneilläsi?

+ kertakaikkisen ihana terveydenhoitaja

- se hetki ennen sydänäänien kuuntelua kun mietti että entä jos niitä ei kuulukaan vaikka oli potkaissut kunnolla vain 2 minuuttia aiemmin.





6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?

+ saa vielä nukkua ja levätä pari päivää

- tää ei tuu ikinä, entä jos se kasvaa hirveän isoksi



7. Synnytyksestäsi?

+ miehen tuki, vauvan saaminen ensi kertaa rinnalle, epiduraali vei kaiken kivun pois ja pystyin nukkumaan 2tuntia

- avautumisvaiheessa tosi p***a kätilö (onneksi vaihtui ennen ponnistusvaihetta), vauvan sydänäänien lasku tosi alas, hirveä ponnistuksen tarve yli tunnin ajan ennenku kohdunsuu oli täysin auki



8. Sairaalassaoloajastasi?

+ miten kaunis oma lapsi voi olla (vaikka oikeasti oli tosi " ruma" ), iloinen että on hengissä

- kilpirauhasen vajaatoiminnan epäily, verensokerin lasku



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

+ ikionnellinen ettei ollutkaan kilpirauhasen vajaatoimintaa, paino noussut hienosti (alkuun ylimääräisiä seurantoja kun oli niin pieni)

- heräsi tosi huonosti syömään itse, ekat 3vk piti herätellä syömään joka kerta (3h välein)

1. Lasta yrittäessänne?

PARASTA: Jännitys.

KAMALINTA: Jännitys. Ekaa kerettiin " tehdä" 6kk, jotka olivat tosi pitkiä kuukausia. Toinen ja kolmas lähtivät ekasta kierrosta, joten päästiin henkisesti helpommalla.



2. Positiivisen saatuasi?

PARASTA: Kummallinen hymy korvissa -olo.

KAMALINTA: Apua, oltiinko me ihan järjissämme! Apua, la:han tulee ihan siihen ja siihen aikaan...



3. Raskaudesta kertoessanne?

PARASTA: Positiiviset kiljahdukset!

KAMALINTA: " Voihan tämän vielä perua?" " Taisi olla vahinko." jne kommentit



4. Raskausaikanasi?

PARASTA: Tunne, että tekee jotain ainutlaatuista. Tunneside vauvan kanssa.

KAMALINTA: Pahoinvointi, alun totaalinen väsymys ja mielialanlasku.



5. Neuvolakäynneilläsi?

PARASTA: Ensimmäiset sydänäänet. Tieto, että kaikki on hyvin.

KAMALINTA: En ole kokenut mitään aivan kamalaa.



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?

En ole kokenut.



7. Synnytyksestäsi?

PARASTA: Tilanteen ainutlaatuisuuden tajuaminen. Se sekunti, kun kivut loppuvat ja lapsen saa rinnalle.

KAMALINTA: Toisen kohdalla koin, että välillä menetin totaalisesti asian hallinnan ja kuolen siihen paikkaan.



8. Sairaalassaoloajastasi?

PARASTA: valmis ruoka ja aina puhdasta vaatetta! Ja tietty vauvaan tutustuminen.

KAMALINTA: Osaston rauhattomuus.



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

PARASTA: Vauvan tyytyväinen tuhina sängyllä pötkötellessä koko perheellä.

KAMALINTA: Maidon tulo ennen tasaantumisvaihetta.

1. Lasta yrittäessänne? epätoivo kun 1,5v saatiin yrittää ennen tärppiä. seksi oli silti hyvää, eikä pakonomaista :)



2. Positiivisen saatuasi? ' miten me pärjätään?' ' osataanko me?' ja silti onnesta soikeena :)



3. Raskaudesta kertoessanne? hankalinta oli kertoa miehen siskolle. suretti, kun heille ei ole 6v yrityksestä huolimatta lasta tullut. oli ihanaa saada jakaa asia muiden kanssa



4. Raskausaikanasi? tyksin ä-polin porukka oli perseestä. kohtelivat lihavaa odottajaa kuin idioottia/eläintä. MUR! parasta odotuksessa oli ajatus uudesta elämästä, potkut, riemu ja helppo odotusaika.



5. Neuvolakäynneilläsi? jouduin miehen työssäolon takia käymään nla yksin. käynnit olivat kuitenkin mukavia. kiitokset terveyskeskuksen hlökunnalle siellä :)



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä? huonoin raskausmyrkytys (testien mukaan, mun olossa ei olut mitään vikaa) parasta se eetä kypsyttivät kohdun suuta ja olin jo valmiiksi sairaalassa kun synn alkoi



7. Synnytyksestäsi? huonointa se ettei epiduraali auttanut lainkaan. hyvää se että synn kesti 4h ja muutenkin kaikki meni hyvin



8. Sairaalassaoloajastasi? sairaalassa oli yksinäistä. olisin halunnut heti kotiin. synnyttäneidenosastolla ruoka oli hyvää (=paljon parempaa kuin sairaalan peruspöperöt)



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen? olisin toivonut miehen pitävän isyyslomaa heti vauvan synnyttyä :( muuten kaikki oli helppoa ja jotenkin automaattista/itsestään selvää. helppo lapsi joka nukkui yönsä läpi alusta asti.

1. Lasta yrittäessänne?



- Ei yritetty kello kädessä vaan oltiin tulee jos on tullakseen - asenteella, iloinen ylläri oli että tärppäsi heti ekasta kierrosta ilman ehkäisyä :)



2. Positiivisen saatuasi?



- Tuntui uskomattomalta, olin koko ajan odottanut menkkoja alkavaksi ja ostanut lisää tamponeitakin, kun oli menkkakipuja!



3. Raskaudesta kertoessanne?



- Ihanaa oli kertoa, moni yllättyi koska olimme vielä opiskelijoita ja minä olen yhä



4. Raskausaikanasi?



- Alun pahoinvointi ja syömään pystymättömyys oli ikävää. Myös hirveä väsymys vaivasi alkuraskaudessa. Ne kun jäivät, niin olin elämäni kunnossa koko loppuraskauden.



5. Neuvolakäynneilläsi?



- Kaikki meni hyvin, terkka oli ihana.



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?



- Olin varautunut siihen, että menee yli la joten meinas tulla vähän hoppu kun synnytys käynnistyikin viikkoa ennen ;D



7. Synnytyksestäsi?



- Supistusten aikana välillä; " en enää ikinä synnytä" , ponnistusvaiheessa; " en VARMASTI enää ikinä synnytä" Heti synnytyksen jälkeen; " tässäkö se sitten olikin, ei se ollutkaan niin kamalaa" :D Supistuksia melkein 24h, sairaalassa olo aikaa 3,5h



8. Sairaalassaoloajastasi?



- Jäi paha maku suuhun päivistä, joitten olisi pitänyt olla elämäni onnellisinta aikaa, kun joittenkin hoitajien käytös oli ihmisarvoa alentavaa ja muutoinkin halveksuvaa. Ikäni vaikutti varmasti, kun minusta siellä puhuttiinkin nuorena äitinä - olenhan vain 22-vuotias........ Ehkä pitivät yhnakin, kun olin ilman sormusta turvotuksen vuoksi....



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?



- Vau, kilot ovat jo poissa! Onpas leppoisaa tämä elo.

Mitkä olivat parhaimmat ja kamalimmat tuntemuksesi kussakin vaiheessa



1. Lasta yrittäessänne?

[color=red]Parhaimmat oli silloin kun aloitettiin vauvan yrittäminen. Oli jännää odottaa, milloin tärppää. Kauhein kokemus oli, kun meni vähän pidempään ennen kuin tärppäsi ja seksistä tuli suorittamista. Kumpikaan ei enää nauttinut siitä.[/color]



2. Positiivisen saatuasi?

[color=red]Se tunne, kun huomasin, että testiinhän piirtyykin kaksi viivaa. Olin tehnyt niiiin monta negatiivista testiä. Mitään huonoa ei tästä ajasta tule mieleen.[/color]



3. Raskaudesta kertoessanne?

[color=red]Ihanaa oli kertoa kaikille olevansa raskaana. Ainoastaan äitini reaktiot olivat laimeat. Hän kyllä tiesi, että yritimme lasta ja yritti viimeiseen asti estää sen. Toki lapsen syntymän jälkeen hän on ollut ihan innoissaan. [/color]



4. Raskausaikanasi?

[color=red]Parasta oli vauvan liikkeet. Meidän neiti oli kova potkimaan. Ikävintä oli pahoinvointi sekä pelko, että jotain menee pieleen. [/color]



5. Neuvolakäynneilläsi?

[color=red]Parasta oli kuunnella vauvan sydänääniä ja joskus myös joku harjoitteli ultraamista. Ikävintä oli käyrien neuroottinen seuraaminen. Jos paino oli noussut liian vähän tai liian paljon, niin heti sai noottia.[/color]



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?

[color=red]Neiti syntyi laskettuna päivänä.[/color]



7. Synnytyksestäsi?

[color=red]Parasta oli se, miten mies tuki minua koko synnytyksen ajan. Ikävintä oli pysähtynyt synnytys. Kärvistelin äärettömien tuskien kanssa 4 tuntia ja sinä aikana kohdunsuu ei ollut auennut yhtään. Myös epiduraali meni pieleen, se ei tehonnut ollenkaan.[/color]



8. Sairaalassaoloajastasi?

[color=red]Ihanaa oli huomata miten nopsaan synnytyksestä alkaa palutumaan. Oli myös ihanaa olla perhehuoneessa miehen ja vauvan kanssa. Ikävintä oli, että vauva aloitti jo synnärillä huutokonsertin.[/color]



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?

[color=red]Minulla ei oikeastaan ole hyviä muistoja tästä ajasta. Muistot koskevat vain itkua, rintatulehdusta, paahtavaa kuumuutta, väsymystä ym. En voi sanoa nauttineeni ensimmäisistä viikoista. [/color]



Tytteli-83 ja neiti 9kk

1. Lasta yrittäessänne?



A: kestääkö tämä näin kauan? Enkö ikinä tule raskaaksi? (yritystä 6 kk) Tein testejä ja varmistustestejä joka kk.

B: kauankohan tämä kestää TÄLLÄ kertaa? (yritystä 1 kk) Ehdin ostaa testin vain kerran.



2. Positiivisen saatuasi?



A: menin ihan sekaisin onnesta ja pelosta! Tärisin enkä saanut unta yöllä.

B: menin ihan sekaisin pelosta - näinkö helposti tämä sitten menikään? Enhän ehtinyt edes haaveilla!



3. Raskaudesta kertoessanne?



A: kaikki iloitsivat, mutta pelkäsin mitä ajattelevat kun kaksi nuorta opiskelijaa hankkivat lapsen.

B: riemu ei ollut yhtä suuri toisen ollessa kohdalla, muut olivat toki iloisia. Pelkäsin mitä ajattelevat kun jo esikoisen 1-vuotispäivänä ilmoitettiin toisen tulosta.



4. Raskausaikanasi?



A: olin raskaana 24/7, luin raskaus- ja vauvanhoito-oppaita jatkuvasti. Parasta oli vauvan liikkeiden tunteminen (oli aikamoista riehumista), pahinta alun pahoinvointi sekä kehon venyminen raskauden takia. Olin kipeämpi kuin toisella kertaa. Ihmettelin jos joku EI kommentoinut mahaani, halusin puhua siitä jatkuvasti ja pidin ihailevista katseista.

B: tuskin muistin ensin olevani raskaana. Liitos- ja venymiskipuja ei juuri ollut, mutta iskiaskipu oli järkyttävä. Taaperon hoitaminen raskaana oli rankkaa fyysisesti. En olisi jaksanut muiden katseita - joo, tässä vaapun ja olen maha pystyssä vaikka esikoinen on vasta näin pieni.



5. Neuvolakäynneilläsi?



A: ihana neuvolatäti! Hengailin aina neuvolassa tunnin, koska oli niin paljon kyseltävää. Ainoa huono puoli oli painosta vouhottaminen loppuraskaudesta (turvotusta).

B: melkein yhtä kiva neuvolatäti tällä kertaa, ihaili jaksamistani vaivoista huolimatta. Vouhotti painosta tämäkin.



6. Jos näin: Lasketun ajan ylittyessä?



A. mentiin yli melkein pari viikkoa. En ole ikinä kävellyt niin paljon kuin silloin! Erittäin pitkiä päiviä. Olin odottanut lapsen syntymää jo useita viikkoja, kunnes totesin että tämä on eka lapsi maailmassa joka jää vatsaan asumaan.

B. En toivonut synnytystä ennen laskettua aikaa, vaikka oli oireita etukäteen. Tiesin raskauden käynnistämisestä jo kolmisen viikkoa etukäteen. Ei mennyt yli.



7. Synnytyksestäsi?



A. hätäsectio nukutuksessa, josta jäi ikävä maku suuhun. Pelko helpotti vasta kun sain tytön viereeni teholta seuraavana päivänä. Myönteistä oli synnytyksen luonnollinen käynnistyminen, sain olla kotona ensin.

B. Käynnistys harmitti, kliinistä ja tylsää. Lopulta kiireellinen sectio, mutta ihanan myönteinen kokemus. Sain olla hereillä, kaikki oli rauhallista ja poika voi hyvin. Lääkehuuruissa oli ilmeisen leppoisaa... Pieni harmitus että käynnistämisen jälkeen päädyttiinkin sectioon. Poika olikin hyväkuntoinen sykkeen laskemisesta huolimatta - hosuiko lääkäri päätöksessään?



8. Sairaalassaoloajastasi?



A. toipuminen nukutuksesta ja sectiosta oli hidasta, olin kipeä ja huonokuntoinen. Babyblues heitteli mielialoja masennuksesta ilon kyyneliin.

B. toipuminen erittäin paljon nopeampaa, olisin voinut lähteä kotiin seuraavana päivänä mutta poika tarvitsi sinivalohoitoa. Taisi olla hormonit taas... Suuri huoli pojan voinnista, helpotti vasta parin viikon päästä.



9. Viikko kotiutumisenne jälkeen?



A. Sectiosta toipuminen oli hidasta, mutta hormonipöllyissä sitä jaksoi. Mielialavaihtelut olivat suuria!

B. sectiosta toipui huomaamattaan, kun hoidettavana oli vauva ja 1½-vuotias. Arki lähti nopeammin sujumaan. Yllätyin myönteisesti vauvan unilahjoista, sillä odotin valvovani koko yön.