Monimutkainen ongelma...

Oletteko asuneet yhdessä koko ajan,tuota yksinhuoltajakorotustahan saa vaan jos asuu yksin lapsen kanssa.Esim.Muutin itse uuden miehen kanssa asumaan,ja yksinhuoltajakorotus loppui siihen.Mutta jos nyt vasta asutte yhdessä,niin niitä ei tarvii maksaa takaisin.

Miksi mies ei tunnustanut lasta heti omakseen?Luulen,että elatusapujen kanssa voi tulla ongelmia,ja joudut maksamaan ne takaisin,mutta sosiaalitoimisto tietää varmasti parhaiten=)

Jaksamista tilanteeseesi=)

Mitään tietoa asiasta mulla ei ole mutta MUTU TUNTEMUKSELLA voisin kuvitella,että elatusmaksut pitää maksaa takaisin/peritään isältä.

Yksinhuoltaja korotusta tuskin joudut maksamaan takasin jos ette ole asuneet yhdessä.

Sehän loppuu jos muutat jonku kanssa yhteen.



Mitä jos miehesi adoptoisi tyttäresi?Ja täten olisitte yhdessä perhe ja hän lapsen isä?



toivottavasti joku viisaampi asiasta tietävä tulee neuvomaan.Mulle tuli vaan mieleen toi adoptio kun olen muutamasta sellaisesta kuullut lähipiirissä.

Terve,

Sain alkuni lyhyestä suhteesta ja biologinen isäni ei ole ollut läsnä elämässäni. Kun olin pieni, äitini tapasi miehen, jota kutsun isäkseni. He menivät naimisiin ja kasvatusisäni otti minut nimiinsä. Hän siis määrättiin toiseksi huoltajakseni ja sain hänen nimensä, jota edelleen kannan. Olen samanarvoinen lain edessä kuin veriperillisetkin, vaikka adoptiota ei ole tehty. En tiedä, millä lakitermillä asemaani kutsutaan mutta sen tiedän, että adoptio tai tunnustaminen ei ole välttämätöntä.



Käsittääkseni jos tuleva miehesi tunnustaa lapsen, häneltä peritään elatusmaksuja takaantuvasti.



Onnea avioitumisenne johdosta!

Jansku

Emme asu edelleenkään miehen kanssa samassa osoitteessa, tässä asiassa omat mutkansa... Siksi siis yh-lisät.



Aikanaan kun tyttö syntyi, olimme seurustelleet vasta reilu puoli vuotta ja vaikka tulevaisuuden suunnitelmat olivat ruusuiset, ei siihen kohtaan uskallettu ottaa " riskiä" isyyden tunnustamisesta. En myöskään itse halunnut, koska en halunnut sitoa miestä " väkisin" meihin jos kuitenkaan homma ei olisi toiminut.



Tuntuisi hölmöltä että elatusmaksut perittäisiin takaisin koska mies ei ole biologinen isä... Toisaalta sosiaalitoimisto voi tehdä ihan mitä vaan.



En tiedä onnistuuko edes tuo isyyden tunnustus näin pitkän ajan jälkeen, joten tuo adoptiovaihtoehto voi olla yksi varteenotettava asia.



Tietääkö kukaan miten adoptiot tällaisessa tilanteessa toimivat?



~Murmutti

täällä miten joku voi tunnustaa omakseen lapsen, jonka biologinen isä ei ole? Ja miten joltakin voidaan periä takaisin mitään elatusmaksuja, kun ei kerran biologinen isä ole. Mielestäni tulevalta mieheltäsi ei siis voida periä takaisin jonkun toisen ' aiheuttamia' maksuja. Adoptointi ja nimiinsä ottaminen ovat eri asia kuin tunnustaminen, siinähän mies tunnustaa lapsen omakseen mm. verikokein, jos on tarpeen...



Tosin en asiasta juuri mitään tiedä, joten en ole ollenkaan oikea henkilö puuttumaan asiaan. Ihmettelen kumminkin suuresti, jos lain mukaan tuollainenkin on mahdollista...

Meillä kävi niin, että isä ei ilmestynyt isyyden tunnustukseen. Tuolloin minua neuvottiin hakemaan elatustukea. Myöhemmin isä tunnusti isyyden ja elatustuki loppui siihen. Sitä sai vielä siltä kuulta jolloin isyys tunnustettiin. Kysyin vielä erikseen takaisinmaksusta niin sanottiin, että ei tarvitse maksaa takaisin, koska tukea on maksettu ajalta jolloin lapsella " ei ollut isää" .