Vesirokko helpompi mitä pienempi lapsi????????
Miten on, ihan kokemuksen pohjalta voiko joku todella väittää että tuo esihistoriallinen väite siitä että :" mitä pienempi lapsi sitä helpommalla pääsee vesirokon suhteen" todella pitäisi paikkaansa??? Meillä ystävä/tuttavapiirissä on kyllä tultu aivan toisenlaiseen johtopäätökseen ja neuvoloiden/terveysneuvontojen tätien " vinkit" siitä että kannattaa ottaa vesirokko tartunta lapselle siihen ja siihen ikään mennessä ottavat päähän.
Voisiko joku joka oikeasti tietää, kertoa että eikö asia mahdollisesti voisi olla niin että jokainen ihminen sairastaa vesirokon juuri sellaisena kun juuri se ihminen nyt sen sattuu sairastamaan eli ei ole väliä onko 1v. vai 11v. ?
Esim. yhdessä kaveriperheessämme 5v. lapsi sairasti " tavanomaisesti" noin muutamalla sadalla rakkulalla ja lievällä kuumeella kun taas hänen 1v. sisaruksensa joutui sairaalahoitoon tuhansien rakkuloiden yms. vuoksi.
Sitten taas toisessa perheessä sekä 5v. että 2v. lapset saivat rakkuloita paljon mutta siinä se.
Meidän perheessämme 5v. sairasti noin 400rakkulalla, muutaman päivän kestäneellä 39,0c kuumeella, täysin ilman kutinaa ja muutenkin aika iisisti mutta nyt pikkusiskonsa sairastaa jo viidettä päivää 39,0-39,5ckuumeella noin 800-1000rakkulalla, kamalalla kutinalla ja on siis todella sairas.
Läheisessä ystäväperheessämme sairastetaan myös juuri nyt ja heillä samoin kuin meillä, että 5v. ensiksi sairasti tosin hän vain alle 100rakkulalla ja nyt sitten 2,5v. sairastaa ja rakkuloita suunnattomasti ja joutui viime yönä käymään jopa lastenklinikalla..!
Onko tässä mitään järkeä ja logiikkaa?
Itse muistan kun sairastin vesirokon vasta ala-asteella ja se ei ollut ollenkaan kamalaa kun asian ymmärsi jo niin hyvin, kutinaan laitettiin mentolitalkkia ja se auttoi.
Nyt tunnen olevani niin voimaton pienen kanssa kun ei ataraxikaan auta.. ja siis ennenkaikkea nyt monen viikon vesirokkoilun jälkeen ihmetyttää juuri tämä asia että mistä on peräisin legenda, että mitä pienempänä vesirokon saa, sitä iisimpi se olisi??
Aivan varmasti on niitäkin lapsia jotka ovat sairastaneet vesirokon vuoden-kahden ikäisenä ja ovat saaneet 5-10rakkulaa ja that' s it, mutta tiedän myös aikuisena sairastaneita jotka ovat saaneet 10rakkulaa vaikka niin pelotellaan että aikuisena se on paljon vaikeampi ja rankempi. Envoi kuvitella että tätä rankempana sitä enää voisi sairastaa kuin mitä meidän pieni prinsessa sitä nyt sairastaa.
No huh..olen nyt aika tunnekuohujen vallassa. Mutta kirjoitelkaa omia mielipiteitänne asiasta te keitä asia mahdollisesti myös mietityttää.
Rauhaisaa ja rakkulatonta kevään alkua teille kaikille:)
Kommentit (20)
piti vielä sanoa että esikoisella se vesirokko meni
helposti ohi mutta
3,5 vuotiaana sairasti VYÖRUUSUN ja lääkäri ihmetteli kun
noin pienelle tuli ja totesi että taitaa olla vesirokon jälkitauti.
kannattaa varautua perheen toisten lapsien pahempaan vesirokkoon. Syynä on kuulema se, että perimä on samanlainen ja rokko iskee siten pahemmin toiseen/toisiin perheessä oleviin (virus muuntautuu tai jotain...) ja toinen syy oli, että perheen pienet lapset ovat kokoajan toistensa lähellä ja saavat siten kokoajan tartuntaa. Se joka yleensä saa sen ekana niin saa sen jostain esim. joku kerho ja siellä se kosketus ei ole kokoaikaista sen tartuttajan kanssa. Ihan järkeenkäypä selitys. Meillä meni juuri niin, esikoinen sairasti lievänä ja toinen sai kamalan pahan vesirokon. Kuopus ei ollut vielä syntynyt sillon, että saapa nähdä millon pikkuisemme sen sairastaa...
Mielenkiintoinen keskustelu! Olen kuullut monista perheistä samaa, että sisarus, joka tartunnan tuo, sairastaa rokon lievempänä ja muut sisarukset sitten kovempana. Olikin mielenkiintoista kuulla, että siihen on ihan " virallinenkin" selitys!
Kokemus tuosta sairastamisesta:
meidän 2.5-vuotiaamme sairasti rokon juuri viime viikolla. Tauti oli mielestäni kohtuullisen lievä: 30-40 rakkulaa ja ennen taudin puhkeamista pientä lämpöilyä, " veto pois" ja flunssan oireita: nuhaa ja yskää. Ensimmäiset rakkulat olivat isoja ja mitä pidemmälle tauti eteni, sitä pienemmäksi ne muuttuivat, kaikissa oli kuitenkin ihan selkeät kellot ja ne puhkesivat. Eniten vaivaa rokosta oli, kun näppylöitä tuli suuhun, muuten tauti meni todella lievällä sairastamisella. Näppylät olivat kuitenkin ihan selkeät vesirokkonäppylät. Hoidoksi riitti apteekin vesirokkovoide. Huvittaa, että aluksi luulin niitä allergianäpyiksi-siihen saakka kun vesikellot tulivat. Meillä on siis erittäin allerginen (käytössä viisi ruoka-ainetta) lapsi, joka reagoi myös ihollaan, on siis myös atoopikko. Joten kaksi rokkopäivää ehti mennä, kun tajusin että kyse on vesirokosta! Ihmettelin vaan, että ompa isoja allergiapaukamia ja niihin ei kortisoni auta...
Tauti oli siis kokonaisuudessaan lievä, meillä ei muita lapsia ole, mutta luulin, että lievyys johtui juuri tästä pienestä iästä. Jännitin myös, tuleeko lapselle jälkitaudiksi korvatulehdus, lapsella on putket ja meillä on ollut jatkuvasti tulehduksia. Mutta ei tullut (ainakaan vielä) ja tauti on jo ohi menossa, muutama rupi enää paikallaan, muut ovat jo parantumassa tosi hyvin.
Uskon kyllä että vesirokko on parempi sairastaa nuorena kuin aikuisena mutta edelleenkään en voi uskoa (etenkään nyt tässä tilanteessa) että vesirokko olisi sitä helpompi mitä pienempi ihminen on kyseessä.. pieni lapsi kun ei voi ymmärtää miksi on niin kamala olo ja katselee kauhuissaan käsissään ja jaloissaan olevia " paiseita" joihin ei sitten kuitenkaan saa edes koskea eikä niitä saa eikä voi " ottaa pois" .
Viisivuotiaamme sitävastoin ymmärsi jo tosi hyvin että on " tosi kipeänä" ja osasi olla rauhallisesti ja pystyi olemaan koskematta rakkuloihin kun selitimme tulehtumisvaaran ja jopa mahdollisuuden ikuisten arpien jäämisestä (vaikka sanoimme asiasta ihan kauniisti, oli se poikamme mielestä niin kamala ajatus ettei kyllä hipaissutkaan tiedostaen rakkuloitaan:). Tosin koska hänellä ei ollut kutinaa oli sinäänsä helppoa olla koskematta.
Mutta näin se vaan nyt sitten alkaa olla selätetty meidän perheessämme tuo vesirokko..jess:)
ps. Ainiin, juuri eilen sitten kuulin perheestä jossa esikoinen sairastaa vesirokkoa uudestaan; yksi vuotiaana sairasti oikein kunnolla: siis PALJON rakkuloita ja kuumetta ja nyt sitten kuusi vuotiaana sama homma!!! Oivoi, ota näistä nyt sitten selvää:)
Iloista kevättä kaikille!!!!!! :)
.. aiheesta on se, että pienille lapsille tulee harvemmin vakavia jälkitauteja vesirokosta kun aikuisilla esim. on aivokuumeen ja keuhkokuumeen vaara suuri.
Ilmeisesti tuo " mitä pienempi lapsi" juttu perustuu siihen, että ihan pienet lapset eivät saa niinkään raavittua itseään kuin isommat saavat. Eivät saa tumppuja käsistä jne.. Iho paranee paremmin mitä pienemmästä on kyse jne..
Ilmeisesti on kuitenkin kauhean yksilöllistä miten voimakkaana vesirokko kehenkin tarttuu. Siksi eroja on samassa perheessä. Harvoinhan kaiketi flunssakaan samanlaisena tulee koko perheessä.
Itse sairastin teini-iässä ja olin kauhean kipeä ja arvet jäivät, vaikka en todellakaan raapinut. Sitä teini-iässä kyllä varoo eittei naamaan tuu mitään ylimääräistä, no toisin kävi.
Eli ennemmin lapsena kuin isompana. Ja tietysti ennemmin ei ollenkaan! [b]Eli siksi olenkin ehdottomasti rokotuksen kannalla!![/b]
Lapsena sairastetusta vesirokosta saattaa aikuisiällä tulla vyöruusu. Virus siis pesiytyy elimistöön ja saattaa aktivoitua esim. stressin tai muun seurauksena vuosienkin jälkeen ikävänä tautina.
Mutta ihan hyvin myös pieni lapsi voi saada sen vakavana. Siksi itse otinkin pojalleni vesirokkorokotteen kun minun mielestäni on turhaa kidutusta sairastuttaa lapsella tauti, johon on olemassa ennalta ehkäisykin.
Meillä lapset sairastivat vesirokon tänä keväänä. Olin jostain kuullut/lukenut aiemmin, että atoopikoilla vesirokko on rajumpi kuin terveihoisilla ja koska vanhin lapsistamme on atoopikko, oli aikomus, että käyn otattamassa koko lapsikolmikollemme rokotteet lähiaikoina. Enpä sitten ehtinyt, kun tämä esikoisemme sitten sairastui vesirokkoon ekana. Yllätys olikin suuri, kun hänellä vesirokko olikin todellakin lievemmästä päästä. Näppylöitä oli maksimissaan 50 kpl, ei kuumetta eikä muitakaan oireita. Silloin tällöin jotakin näppylää vähän kutitti, mutta mentolisprii auttoi. Pari viikkoa myöhemmin 3 v. ja 1 v. sisarukset sairastuivat ja heillä ei sitten enää lievä ollutkaan. Rakkuloita oli satoja, oli kuumetta ja kovaa kutinaa. Nuoremmalla rakkulat paisuivat melko isoiksi. Kävimme lääkärissä ja saimme Ataraxin lisäksi Zovirax -kuurin, joka estää viruksen lisääntymisen ja nopeuttaa rakkuloiden kuivumista. Lääkärin mukaan sisartartunnat ovat yleensä rajumpia. Syynä tähän on se, että sisaret saavat enemmän virusta osakseen.
Isompi 3v sairasti vesirokon ja näppyjä oli lähemmäksi 200 ja parina iltana kuumetta. Parin viikon päästä 1,5v sai sen ja näppyjä oli yli 200 ja kuume huiteli 40 kolme päivää. Meillä ainakin pienemmän vesirokon hoito oli vaikeampaa, kun raapi näppyjä tosi paljon. Isompi osasi ja ymmärsi jo, että ei saa raapia.
Vesirokkorokotetta ei edes mietitty. Loppujen lopuksi rokotusta ei ole paljoa tutkittu, eikä sen sairastamatta jäämisen vaikutuksia tulevaisuudessa ole paljon tietoa. Kuitenkaan kyse ei ole mistään kovin hengenvaarallisesta taudista ja jota on ollut ja jota on sairastettu iät ja ajat. Mutta tämä meidän mielipide..
(Onnellinen,että vesirokot jo sairastettu) Tainu ja pojat kohta 4v ja kohta 2v
eli meidän kolmella lapsella vesirokko oli suht samanlainen. kaikilla suunnilleen yhtä paljon rakkuloita ja kipeissä paikoissa kaikilla. Ehkä tuntui siltä että nuorimmainen sai sen muka pahempana koska hän oli silloin vuoden ikäisenä vielä vaipoissa eikä osannut pahaa oloaan muuten ilmaista kuin itkemällä. Ehkä se sen takia tuntui että hänellä se oli pahin.
Serkkutyttö (17v) sai meiltä taudin. Oli kuulemma sairastanut sen pienenä pahana, ei siis uskottu että se tulee häneen uudestaan mutta kuinkas kävikään. Hän selvisi kuitenkin pienellä kuumella ja isolla määrällä rakkuloita eikä jälkitauteja tullut.
Itsellä vesirokko oli 10 vuotiaana ja eläessäni en ole niin kipeä ollut. Ei niinkään ne näppylät mutta se kuume! Monta päivää yli 40 asteen kuume. Hourailin ja vaikka mitä. Olin ihan muissa maailmoissa. Silti sairaalahoidolta vältyttiin eikä jälkitauteja tullut. Siis olen ollut pienenä lukuisissa korvatulehduskierteissä enkä silloinkaan ole näin kipeäksi itseäni kokenut. Tosin kipu on erilaista ja aika kuultaa muistoja ; )
jos lapsena on sairastanut vesirokon lievänä niin onko suurempi riski saada se vanhempana uudelleen kuin jos olisi lapsena sairastanut " kunnon" vesirokon eli suojaisiko se paremmin?
Mutta ystäväni kertoi (on päiväkodissa töissä ja sieltä kuuli), että jos vesirokko on samassa perheessä jokaisella peräjälkeen, se on aina vaikein sillä viimeisellä sairastajalla. Ei tiennyt mistä johtui, enkä tiedä minäkään.
Toisella ystävälläni on 3 lasta, ja heille kävi juuri noin. Ensimmäinen selvisi ehkä muutamalla kymmenellä kellolla, toiselle tuli enemmän, ja kolmannella oli suussa, pimpissä, korvakäytävissä, siis KAIKKIALLA rakkuloita ja varmasti vähintään yksi per neliösentti.
Eli en tiedä pitääkö aina paikkansa vai mistä johtuu. Meillä ei vesirokkoa ole vielä ollut.
Mikaela ja tytöt 4v, 2v ja 1½kk.
vesirokko ; ) Meillä kyseinen tauti vieraili noin vuosi sitten. Lapsemme oli silloin 6v, 4v ja 1v. Vuosikkaamme sai sen ensin ja oli todella täynnä rakkuloita. Kipeimmät paikat missä rakkuloita oli oli pippeli, pallit, nivuset yleensä, pyllyvako, kainalot, suu, silmäluomet. Voitte kuvitella sitä itkua kun pestiin pyllyä ja kun piti syödä tai juoda. Tuon ikäiselle kun ei mene järkipuhe perille että muutaman päivän päästä helpottaa. Kuumetta oli myös 39. 4 yötä valvottiin. Sitten vasta hoksasin pyytää lääkäriltä atarax lääkettä jota käytetään allergisen kutinan hoitoon ja tämä helpotti yöksi pikkumiehen oloa. Todella kipeä hän oli.
Helpommalla pääsi isommat kun saivat sen parin viikon päästä yhtäaikaa ensimmäisestä. Rakkuloita oli heilläkin mutta kun meillä oli se lääke niin saivat heti apua kutinaan ja yöt nukkuivat suht rauhallisesti. Heille sentään jo pysyti selostamaan ja he ymmärsivät että tauti menee muutamissa päivissä ohi ja he eivät näin ollen itkeneet koko aikaa.
Ja kyllä olemme myös huomanneet saman, että perheessä useasti viimeisenä vesirokkoputkessa sairastava saa taudin voimakkaimpana, mutta tämäkään " sääntö" ei täysin päde aina ja kaikissa perheissä.
Serkkuni neljä lasta sairastivat vesirokon viime syksynä ja heillä meni juuri päinvastoin. Kaksi vanhinta lasta saivat taudin ensiksi ja todellakin tuhansilla rakkuloilla ja kovalla kuumeella kun sitten taas kaikkein nuorin (3v), joka sai taudin seuraavaksi, ei saanut kuin noin 50rakkulaa ja sitten viimeisenä sairastanut 5,5v lapsi sai joitakin satoja rakkuloita ja kovan kuumeen mutta ei läheskään ollut niin sairas kuin vanhimmat.
On vaan kummallinen tauti, yritän edelleen saada tähän jotain logiikkaa.. :)
Kiitos teille kommenteistanne, samassa veneessähän tässä ollaan:)
Meidän lapsilla rokko oli viime syksynä. Ensin sairasti isosisko, silloin 2 v 3 kk, ja hänelläkin oli aika helppo. Ehkä 50-100 rakkulaa, ja vain yksi yö oli vaikea, eikä ollut kuumetta. Puolivuotiaalle pikkuveljelle tuli tauti sitten, ja sitä tuskin huomasi. Alle 10 näppylää eikä muuta. Siis ainakin näin pienellä meni helposti.
Nyt ollaan tosi tyytyväisiä, että tauti on takana ja aika kevyesti meni. Ehkäpä siksi, kun olivat vielä pieniä???
Meillä, kun olin itse n. 11 v, isoveli sai taudin ekana. Hän oli 16 v ja sai taudin kaikkein kovimpana. Minulla tauti oli hirveä samoin 8 v siskollani. Näppylöitä oli siis ihan joka paikassa, suussa, korvissa, päänahassa, alapäässä (kaikkialla siellä) ja iholla tuhatmäärin. Kuumetta useana päivänä n. 39. Etenkin nuo alapään näpyt oli kivuliaita, kun kävi vessassa. Voi vaan kuvitella, millaista on vielä vaipoissa olevilla lapsilla, jossa nuo näpyt joutuvat kosketuksiin ulosteiden kanssa.
Usein sanotaan, että pienenä sairastaa taudin hyvin lievänä. Itse olisin vähän sitä mieltä, että tauti tulee toisille kamalana iästä riippumatta. Toiset pääsee helpolla missä iässä vaan. Meidän pappa sai tuolloin vyöruusun vielä (oli lapsena sairastanut vesirokon). Se virus kai jotenkin aktivoitui elimistössä ja teki vyöruusun.
Viittaan tuohon toiseen vesirokkoketjuun. Älkää nyt hyvät ihmiset tahallanne hakeko pienille lapsille vesirokkoa, että pääsee " helpolla" . Koskaan ei tiedä, koska kolahtaa jälkitauti! Sitten ollaan lastenlinnan teholla. Siis täyttä legendaa, edesvastuutonta neuvolan tätien tuollaista edes neuvoa.
se menee niin, että pienikin voi saada vesirokon kovana, mutta jos se tulisi esim. aikuisena tai vasta murrosiässä se olisi vielä (huomattavasti) pahempi. Luin jostain, että vesirokko on aikuisella aina sairaalahoitoa vaativa sairaus. Eli koskaan ei voi tietää millaisena se lapselle tulee, ja tuleeko jotenkin erityisen lievänä pienellekään, mutta se olisi syytä silti sairastaa mahdollisimman nuorena, koska jos sen saa vanhempana, se on vielä pahempi.
Kovasti voimia pienelle vesirokkopotilaallenne ja toivotaan pikaista paranemista!
sullahan olikin kokemuksia myös aikuisista potilaista. Kuulostaa kyllä vähän oudolta, olisiko heillä voinut olla rokko jo lapsena ja syystä tai toisesta tullut uudestaan? Joka tapauksessa kyllähän tällaiset kokemukset horjuttavat käsityksiä siitä iän mukaan määräytyvästä taudin kovuudesta!
Vesirokko on vaarallisempi nuorena/aikuisena kuin lapsena johtuen siitä, että vakavampien jälkitautien riski kasvaa. Olen hoitanut entisessä työssäni aikuisia vesirokkopotilaita, joilla on ollut vesirokkoviruksen aiheuttama aivokalvontulehdus/aivotulehdus, joka on siis vakava tila.
Vesirokon voi sairastaa uudelleen, mutta toisella kerralla tauti tulee paljon lievempänä, kun jonkinlainen immuniteetti on jo hankittuna. Että kumpi on sitten pienempi paha; sairastaa tauti lapsena, vai käydä vasta-ainetesteissä ja ottaa rokotus. Huonoin vaihtoehto lienee olla sairastamatta vesirokkoa, olla ottamatta rokotusta ja saada sitten vesirokko teini-iässä tai sen jälkeen.
ei ole kokemusta että isommalla lapsella olis
vesirokko mut meidän perheellä on kokemusta
että esikoinen sairasti 7kk iässä vesirokon ja se kyllä
meni aika helposti vaikka näppylöitä useita olikin mut
ei ollut ees kuumetta,vesirokkovoidetta ostin.
Lasten isällä on taas armeija-aikana 18v ollut vesirokko
ja ei kuulemma koskaan ole ollut kipeämpi ja joutui
sairaalaankin.
Mulla itellä 10-vuotiaana ollut vesirokko ja se oli kuumeellinen
mut ei nyt mikään aivan kauhea,paitsi kutisi kovasti niitä
näppyjä enkä voinut olla raapimatta.
Kuopuksella 2v4kk ei oo vielä ollut vesirokkoa mut jos jossain sitä
on ,niin en mee vartavasten tartuttamaan.
kait tää on yksilöllistä mut meillä meni helposti se ohi vauvalla.
äitiliini ja tyttö nyt jo 6v8kk ja poika 2v4kk