Voiko maidon riittävyyttä jotenkin parantaa jo odotusaikana?

ihan alkuun kysyisin että mistä päättelit että maidontulo lakkasi? Minkälaisia merkkejä siitä oli?



Raskauden aikana ei ole mitään keinoa vaikuttaa tähän. Maidontulo alkaa tiettyjen hormonien aikaansaamana prosessina jo raskauden aikana ja täydentyy kun vauva on syntynyt ja istukka poistunut elimistöstä. Sen jälkeen tarvitaankin sitä vauvan apua. Vauvaa voi avittaa itsekin, ihan muutaman kikkakkolmosen mainitakseni.



Kun imetät, vaihda rintaa usein ts, sen sijaan että syöttäisit yhdestä rinnasta kerralla syötä myös toisesta, ehkä myös " kolmannesta" . Heti alusta saakka synnärillä, ole vauvan kanssa lähekkäin mahdollisimman paljon. Pesi iho ihoa vasten, pidä vauvaa lähellä. Alussa on hyvä varmistaa, että vauvan imemisote on oikea. Ensimmäinen kuukausi on tärkeä. Kyllähän yöimetyksistä sanotaan että ne kiihdyttävät maidontuotantoa enemmän kuin päiväimetykset. Toisaalta on niiiiin luksusta jos on täydet yöt nukkuva vauva... Mutta ehkä sitten voisi ajatella että kerran yössä herättäisit vauvan imemään. Jos maidon tulon kanssa ei ole ongelmia, niin ei ole kyllä mitään syytä vauvaa herätellä syömään.

En tiedä kuinka paljon raskaana ollessa voi siihen vaikuttaa, mutta sen tiedän ainakin että kun odotusaikana syö hyvin, ja painoa tulee reippaasti, niin imetys onnistuu paremmin =) Edellisessä viestissä olikin hyviä neuvoja, mutta korostaisin vielä sitä, että kun imetät lapsentahtisesti, maitoa tulee paremmin. Eli annat vauvan imeä aina kun hän haluaa. Valitettavasti sinun kohdallasi tämä tarkoittaa myös jonkin verran ainakin alussa sitä huvituttina olemista. Mutta se takaa kyllä maidonnousun. Tuttia ei kannata vauvalle antaa ennekuin imemisote on varmasti hyvä, suositus on kai joku kahden viikon ikä.. Ensimmäisinä viikkoina kun vietät mahdollisimman paljon aikaa ihokkain vauvasi kanssa, ja imetät aina kun hän haluaa, vaikka sitä välillä kestäisi monta tuntiakin!!! niin voit luottaa siihen että imetys tällä kertaa onnistuu =) Ja muista juoda paljon vettä.



Onnellista odotusaikaa , Yazmin rv 34

Huomasin maidon loppumisen siitä, että vauvan joutui heruttamaan maitoa tosi kauan ja kun viimein kuulin että alkoi nielemään, sitä ei kestänytkään kauaa. Sitten alkoi raivoamaan rinnalla ja kun vaihdoin rintaa, sama juttu.



Alussa (tai sinä aikana kun maitoa riitti), vauva ei juurikaan joutunut heruttamaan vaan heti alkoi nieleminen, samoin maitoa riitti hyvin ja syötin molemmat rinnat. Mutta nyt jälkeenpäin ajateltuna mun ei koskaan tarvinnut antaa " kolmatta rintaa" koska vauvat olivat kahden rinnan jälkeen jo täynnä eivätkä enää imeneet. Olisi ehkä voinut kokeilla rinnan vaihtamista useammin, mutta jotenkaan en raaskinut koko ajan pompotella rinnasta toiseen, varsinkin esikoisen kanssa, joka ei usein syönyt kuin toisen rinnan eikä enää huolinut toista, joten olisi ehkä vain häiriintynyt koko syöminen.



Vauvoillani oli tosiaan hirmu säännölliset rytmit alusta asti. Aina se tietty syömäväli, joten en halunnut siihen puuttua tyrkyttämällä maitoa joka välissä. Lisäksi kasvoivat hyvin käyrillään, eli siitäkin tiesin, että se maitomäärä riittää jonka joivat.



Ehkä yksi hyvä keinoa alkaisi olemaan sitten se yöllinen pumppaus. Koska ihan selkeästi maitomäärä on vähentynyt jo samalla viikolla kun vauvat alkoivat nukkumaan yli 6h kerrallaan. En halua alkaa herättämään vauvaa, joten ainoa keino taitaa olla tuo pumppaus. Ja terveitä tyttöjähän nuo ovat olleet vaikka niin vähän aikaa rintsimaitoa saivat. Terveempiä kuin vuoden ikään imetetyt, joten eipä sekään aina ole itsestäänselvää että jotenkin vastustuskykyisempiä olisivat.

Kiitos myös sinulle vastauksestasi. Täytyy kokeilla tuotakin, että toimii sitten enempi huvituttina ;) Mulla ei ole sitä vastaan mitään, niin kauan kun se ei tarkoita sitä että istun tissi suussa kaiket päivät ja muut hommat ja lapset jää sivuun. Lisäksi kun esikoisella tätä kokeilin, hän pulautti AINA sen jälkeen. Eli söi liikaa, sitä maitoa kun alussa kuitenkin riitti. Hän kun söi aina toisen rinnan 10 minuutissa, harvoin otti toista rintaa. Sitten seuraavalla syöntikerralla taas toisen rinnan 10 minuutissa. Ja kun tarjosin jossain välissä rintaa, hän kyllä otti sitä, mutta söi itsensä yli ja pulautti kaaressa kaiken. Eli hänen kohdallaan en edes olisi onnistunut olemaan elävä huvitutti!



Mutta kaikki lapsethan ovat erilaisia, joten kokeilempa tuota sitten tämän vauvan kanssa. Voihan se olla, että tämä on luonnostaakin oikea tissitakiainen ja senkin takia joudun imettämään tuntitolkulla! Sitä kun ei etukäteen voi tietää.





Kiitos siis teille arvokkaista vinkeistä ja otan vastaan kaikki muutkin kokemukset, ehdotukset ja kommentit!

ja heti alkuun sanon että älä ota noita neuvoja itseesi tai minään kritiikkinä, tai älä mieti että teitköhän jotain väärin tms. Tiedän vain, että usein juuri tuossa 2-3 kk tienoilla joillakin äideillä yhtäkkiä loppuu usko siihen saakka hyvin menneeseen imetykseen. " Maito vain loppui" on todella yleinen lause. Jos vauvasi kuitenkin oli siihen saakka kasvanut hyvin. niin itse asiassa on mahdotonta että maito yhtäkkiä olisi loppunut kuin seinään.



Ehkä on voinut olla kyse siitä, että siinä vaiheessa maidon heruminen on jostain syystä itselläsi ollut tiukemmassa kuin ennen. Eli se herumisrefleksin käynnistyminen on jostain syystä ollut hitaampi kuin siihen asti. Mistä vauva sitten hermostumaan. Mistä sinä sitten stressaantumaan, ja silloin heruminen vaikeutuu entisestään.



Kirjoitit että vauvat kasvoivat hyvin, ja olitkin tehnyt ihan oikein kun syötit heitä heidän tahtiinsa. Joillakin se on puolen tunnin välein ja joillakin harvemmin. Itse olen ollut imetystukitoiminnassa ja tuo 2-3 kk:n ongelmakohta on todella yleinen, siinä tyssää todella moni imetys. Kun vauva huutaa nuppi punaisena ja imetystukea ei ole saatavilla, on todella todennäköistä että ongelmia tulee. Varsinkin kun menneet ja nykyiset äitipolvet usein kertovat tuota tarinaa että maito vain loppui. Tietenkin siihen sitten uskoo itsekin kun vastaavan tuntuinen tilanne tulee eteen. Oikeasti maidon loppuminen on prosessi. Vai jokin lääkeaine voisi lopettaa maidontulon yhtäkkiä, jos sitä siihen asti on tullut tarpeeksi.



Älä stressaa asialla liikaa etukäteen! Hanki asiallista tietoa ogelmista ja niiden ratkaisuista, mutta älä keskity liikaa ongelmakeskeisyyteen. Sitäpaitsi, voihan olla että tämä uusi vauvasi ei olekaan pitkiä öitä nukkuvaa sorttia! Mistäs sen tietää!



Jos päädyt öisin pumppaamaan maitoa, niin muista että pumppu on todella paljon vauvaa huonompi heruttaja. Älä siis päättele pumpatuista määristä liian paljon.

Itsekin imetystuessa työskentelevänä vahvistan Maarmeladin kirjoitukset ja tuon, että juuri kyseisessä iässä tosiaan tulee usein ongelmakohta. Silloin voi olla kyseessä ns. rintaraivarit. Vauva alkaa muutenkin olla siinä iässä, että huomioi ympäristöä enemmän ja eri tavalla ja pienetkin asiat voivat vaikuttaa. Kasvaessaan vauva oppii tehokkaammaksi syöjäksi, eivätkä imetyshetken välttämättä ole enää yhtä pitkiä kuin aiemmin.



Raskausaikana ei tosiaan voi tehdä mitään tulevan imetyksen eteen, mutta ehkä sinua lohduttaa tieto, että rinnat uudistuvat jokaiseen imetykseen. Eli samat ongelmat eivät välttämättä toistu, jos ne ovat olleet kiinni rintojen fysiikasta.



Herumista ei välttämättä aina huomaa. Vaikka sen olisi aiemmin huomannutkin. Rinnasta tulee maitoa silti, vaikkei sitä tulisi kovalla voimalla :) Tosiaan, maito ei lopu kuin seinään, jos vauva on ennen sitä maidolla kasvanut ja ollut tyytyväinen.



Halauksin,

Porenn

Minulla iankin sitten lapsen synnyttyä tuo tee auttio lisäämään maidin tuloa.

Hyväksi todettu käytännössä ainakin meikäläisellä, niin etten mokomaa yritä tällä kertaa... meinasin nimittäin hukkua maidontuloonnja synnytyskin oli nopea.



Eli vanhan kansan mukaan vadelmalehtitee raskausaikaina juotuna auttaa maidontulon käynnistymiseen ja imetyksen aikana lisää maiidon tuloa. Vahvistaa samalla myös kohtulihasta ja nopeuttaa synnytystä ja siitä palautumista.



Vatunlehtiteetä pitäs juoda ensimmäisen kolmanneksen aikana yksi kuppi, toisen kolmanneksen aikana kaksikuppia ja komannella kolmanneksella kolme kuppia päivässä.



Niin ja niinkuin tuossa muutkin jo sanoivat... maito ei minnekään lopu. KAikilla vauvoilla ja äideillä tulee aikoja jolloin maitomäärää pitää lisätä lähestulkoon jatkuvalla imettämisellä. Näitä tiheän imun kausia tulee n kuukauden välein ja jos silloin jaksaa olla antamatta lisämaitoa niin maitomäärä kyllä nousee parissa-kolmessa päivässä.

En toki ota itseeni tai pahastu, sillä itsehän apua kaipasin.

Ja en toki sano, että maito loppui päivässä, mutta se vain väheni niin nopeasti, ettei sieltä vaan tullut enää yhtään mitään! Mun äitini on myös pystynyt imettämään vain 3kk, että en tiedä voiko olla jollain osin perinnöllistäkin?



Olen myös kuullut, että juuri tuossa 3+4kk iässä tapahtuu muutos imetyksessä, mutta vaikka olen sen tiedostanut ja kaikkeni tehnyt, en ole pystynyt imettämään enempää. Täytyy tällä kertaa sitten vain yrittää entistä enemmän. Minä en vain ole mitään huudattajatyyppiä, eli jos vauva turhautuu rinnalla heruttaessaan useita minuutteja nälkäisenä, mä en pysty vain pitämään häntä siinä huutamassa. Huudon kanssa maito ei varmasti heru eikä vauva suostu rintaa edes näkemään. Olen myös heruttanut itse rintaa puristellen ennen imetyksen alkua, mutta sekään ei ole auttanut. Ehkä mä olen joku luonnonoikku tai sitten en vain osaa sitä hommaa :( Lisäksi vauva tottuu niin nopeasti pulloon ja sen helppouteen, että kun rinnasta ei tule, hän hoksaa aika nopeasti että haluaakin vain pulloa, sieltä kun sitä maitoa tulee takuuvarmasti.



Mutta tällä kertaa yritän sitten vielä eri lähestymistapoja. Mun haaveena on aina ollut äidinmaidonluovutus, mutta siitä haaveesta piti luopua jo aika varhaisessa vaiheessa. Tuota edellisen mainitsemaa vadelmanlehtiteetä täytyykin kokeilla! Mistäs sitä saa? Mä olen valmis kokeilemaan vaikka päällä seisoen imettämistä jos se vain auttaa, eli KAIKKI vinkit ja neuvot ovat minulle tosiaan tärkeitä ja tervetulleita!



Ihania ihmisiä täällä, kun haluatte noin kovasti auttaa! :)

että mitä siinä vaiheessa kannattaa tehdä kun vauva hermostuu heruttamiseen ja huutaa rinnalla eikä enää halua rintaa? Pitäisikö antaa vaikka vähän maitoa pullosta ja sitten vaivihkaa laittaa rinta suuhun? Mä haluaisin niin kovasti imettää, mutta alkaa olla aika toivoton olo :`(

Ehdollistin itseni yhdistämällä kylmän veden juomisen ja maidon herumisen. Join aina ison tuopillisen jääkylmää vettä samalla kun aloitin imettää, siis kun otin vauvan rinnalle. Kroppani ehdollistui siihen, että kylmä vesi jotenkin auttoi myös maidon herumiseen. Jos maito tuntui olevan tiukassa, otin ylimääräisen tuopillisen kylmää vettä ja join sen rauhallisesti silmät kiinni. Ja kappas, maitoa tuntui taas heruvan paremmin. En tiedä voiko tuo oikeasti toimia, mutta niin se vain oli!

Tuli vaan mieleen tällainen perusasia. Aivan pieni vauva juo maitoa vain vähän, mutta isompi jo " litratolkulla" . Eli voisiko olla kyse siitä että elimistössäsi ei ole ollut tarpeeksi nestettä ja maitoa ei ole siksi herunut tarpeeksi. Itse muistelen juoneeni imettäessäni noin 4litraa pelkkää vettä päivässä, kun täysimetin 6-kuista vauvaani. Eli siis ruuoan ja ruokajuomien lisäksi se 4litraa. Eli aina imettäessä join samalla vettä. Ja imetyksien välissä myös. Mieheni kuskasi mulle aina vesilasia imetystuokion aikana. Mulla oli kova janon tunne imettäessä ja enkä mielestäni edes joutunut juoksemaan tavallista tiheämmin vessassa. Nyt kun en imetä, juon varmmaan noin litran päivässä nestettä. Vaikka aikuisen pitäisi suositusten mukaan juoda 2litraa/vrk. Ja puhdas vesi olisi kuulemma paras imettäjän juoma, eikä mehut, maidot jne... Eli kokeile juoda litroittain vettä. Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole.



Ja maidon tulosta vielä sen verran, että itse kans olen sitä mieltä että maidon tulo ei voi kovin helposti loppua, jos vaan tiheästi antaa rintaa. Eli älä anna pulloa kovin herkästi ja nopeasti, jos vauva meinaa hylkiä rinnan juomista, tai ei saa sieltä heti herumaan. Eihän se lapsi 2tunnissa nälkään kuole, tai vielä neljässäkään. Eli älä opeta vauvalle että jos ei kauaa yritä heruttaa, niin saa helposti pullosta. Sitten se helposti ainakin alkaa huutaa, kun ei saa heti pulloa, ja maidon tulo sen kuin vähenee, kun rinnan stimulaatiota on entistä vähemmän.



Alussa vastasyntyneen imetys on erilaista kuin myöhemmin. Eli mulla maidon tasaantuminen lapsen tarvetta vastaavaksi kesti noin 2kuukautta. Eli sitä ennen mulla oli imetysten välissä rinnat aivan kivikovat maidosta. Eli aivan täydet maidosta jo alle 2tunnissa. Rinnat olivat täynnä kipeitä kovia " Dublo-palikoita" . Välillä se oli niin kivuliasta että piti pumpata 50mll/rinta pois, että pystyin odottamaan että vauva herää syömään seuraavan kerran. Ja sitten n.2kk kuluttua rinnat alkoivatkin yhtäkkiä olemaan kaiken aikaa mukavan pehmeät, vaikka aikaa olisi kulunut useampikin tunti esim yöaikaan. Eli maidon tulo alkoi olla vähäisempää. Rinnat alkoivat tuottaa vain sen verran kuin oli tarpeen. Ilmeisesti vauva joutui tekemään enemmän työtä aluksi että maito alkoi herua. Kun maito ei enää pursunnut pihalle pienestäkin kosketuksesta, niinkuin aluksi. En tarvinnut enää liivinsuojiakaan se ekan 2kk jälkeen, kun maito ei valunut jokaisen rintoihin kosketuksen takia. Mutta maidon väheneminen ei häirinnyt imetystä, eikä vauvaa. Sillä pulloa en ikinä kokeillut antanut. Imetin vaan tiheämmin jos vauva itkeskeli aikaisemmin. Ja maito riitti ja vauva kasvoi käyrien mukaan ihan hyvin. Minä imetin 10kk ajan vain yhden rinnan kerrallaan. Eli en koskaan kumpaakin peräkkäin, tai " kolmatta" . Meillä vauva lopetti tyytyväisenä yhden rinnan syötyään, eikä huolinut toista enää. Ja en kokenut sitä tarpeelliseksi tyrkyttää. Hän ei sietänyt häiriötekijöitä. Ei mitään kovia ääniä, liikettä tms hälinää ympärillä tai lopetti imemisen siltä kerralta, eikä huolinut enää maitoa sillä imetystuokiolla. Aluksi vauva imi aina 30min ajan, ja joskus parin kuukauden iän jälkeen imu nopeus lihasvoiman kasvamisen vuoksi(?) nousi niin että imetys kesti vain 15min ja myöhemmin vain 10minuuttia. Eli imetyksen kesto ei ole kiinni maidon määrästä. Vaan siitä kuinka tehokkaasti vauva oppii imemään. Koska meidän vauva kasvoi hienosti vaikka imeminen ei kestänytkään niin kauaa enää.



Neuvolassahan voi käydä punnituttamassa vauvansa kuinka usein haluaa, jos epäilee maidon riittävyyttä. Voi myös punnita ennen imetystä ja imetyksen jälkeen, jotta tietää montako desiä vauva joi. Ei pienehkö laihtuminenkaan jossain vaiheessa varmasti kuolemaksi olisi vauvalle, jos ei halua siirtyä pulloon.



Olen monesta paikasta lukenut että nainen pystyy imettämään vaikka olisi ollut välillä kokonaan imettämättäkin. Eli maidon tulon saisi palaamaan myöhemmin takaisin. Lue vinkkejä netistä esim naisista kiinassa yms maailmassa joiden ammatti on imettäjä. Eli lapsi ei ole edes itse synnytetty ja silti he pystyvät saamaan maidon rintoihinsa...



Toivotan sinulle paljon tsemppiä imetykseen! Kyllä se onnistuu kun kovasti yritätä.

Rintaraivareihin on erilaisia konsteja, mutta itse on löydettävä ne, jotka omalle vauvalle parhaiten sopivat :)



Vauvaa voi hämätä antamalla hänen syödä ensin sormea ja sitten vaihtaa nopeasti rintaan. Voi koittaa eri asentoja, eri huonetta, vaihtaa valaistusta, laittaa musiikkia, kävellä syöttäessään, taputtaa pepulle jne.



Vauva syö yleensä parhaiten ollessaan vielä hieman uninen eli heti heräämisen jälkeen. Samoin yleensä öisin vauva syö rauhallisemmin, vaikka päivällä raivoaisikin.



Toivottavasti näistä on jotain apua!



Porenn

Noista rintaraivareista vielä, että meidän vauvoja en onnistunut huijaamaan lainkaan rinnalle, koska hyvinkin nopeasti hokasivat ettei sieltä tule mitään. Mutta tällä kertaa kyllä yritän vielä enemmän kikkailla että saisin pidettyä vain rintaruokinnassa. Mulla on tosiaan tullut maitoa niin hyvin, että loppuun asti jouduin pitämään rintasuojia, muuten oli paidat märkinä. Musta on vain ollut omituista, että maito on loppunut samalla kuin yöunet ovat pidentyneet. En millään jaksaisi tosiaan uskoa, että yöimetys olisi niin tärkeää.



Mutta mä lupaan ottaa kaikista neuvoistanne vaarin ja olla VIELÄ yritteliäämpi ja luottavaisempi tällä kertaa maidon riittävyyteen. Täytyy tosiaan juoda vielä enemmän, sillä en mä tosiaan juonut kuin ehkä 3l päivässä, kun yllä oleva (anteeksi en muista nimimerkkiä) kertoi juovansa jopa 6l! Eli lisää vain vettä nassuun tällekin äidille!



Ajattelin myös yrittää olla sairaalassa kokonaan ilman lisämaitoa. Molemmat tyttöseni ovat saaneet lisämaitoa sairaalassa (tosin toisen lapsen kanssa vietimme sairaalassa vain vuorokauden), koska maitoni ei ole noussut kuin vasta kolmantena yönä ja kun nännit on verissä ja vauva vain hamuaa, niin eipä siinä ole paljon vaihtoehtoja ollut :(



Mutta lisää lisää vinkkejä vain! Olen todella kiitollinen teille kaikille!

Olit saanutkin jo paljon vastauksia, joten noihin vaikea lisätä muuta, mutta muutamia asioista kuitenkin. Hienoa että olet jo nyt alkanut miettiä tulevaa imetystä ja mahdollisia ongelmatilanteita. Kun tietoa on tarpeeksi ja myös motivaatiota, niin imetys ei ole vaarassa kaatua niin helposti. Jos ymmärrät mitä tarkoitan:)



Alkuperäiseen kysymykseesi. Eli maidon määrään tai riittävyyteen ei oikein voi raskausaikana vaikuttaa mitenkään. Muuten kuin hankkimalla tietoa. Tämä tiedonpuuten on itseasiassa suurimpia ongelmia meidän imetyskulttuurissamme ja vika on ihan neuvolassa. Raskaana olevat eivät saa tarpeeksi tietoa. Ja myös uudelleensynnyttäjät tarvitsevat sitä, varsinkin jos taustalla ei ole ns. onnistunutta tai äidin toiveiden mukaista imetystaivalta. Eli sinä olet jo pitkällä kun olet päättänyt hankkia tietoa!



Tuosta perinnöllisyydestä. Monet 60- ja 70-luvun äidit ovat imettäneet hyvin lyhyen aikaa, vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Sen aikaiset ohjeet imetyksestä ovat olleet surkeita ja jos niitä on noudatettu niin imetys on aika varmasti ollut tuhoon tuomittu. Huonoimpia ohjeita meidän äideille on ollut 4 tunnin imetysvälit ja vierihoitokielto jne. Lisämaitoja (ja kaiken maailman kauravellejä ja appelsiinimehuja ym.)on aloitettu tosi herkästi koska ei ole ymmärretty niiden vaikutusta imetykseen. Mutta meidän omien äitien imetys tai sen epäonnistuminen ei ole mitenkään perinnöllistä. Eli oman äidin imetyshistorian perusteella ei kannata tehdä päätelmiä omasta tulevasta imetyksestä. Ylipäänsä se että " maito ei riitä" on tosi harvoin mikään äidin rakenteellinen ja fyysinen vika. Useimmiten imetysongelmat johtuvat tiedon puutteesta eli ei tiedetä miten toimia kun ongelmia tulee esim. kun lapsi saa rintaraivareita, on itkuinen, ei huoli rintaa, tihentää syömistään tai harventaakin tahtia ja jopa lakkoilee. Joskus toki ongelmat on sellaisia että asiantunteva apukaan ei auta eikä äiti mahda asialle mitään.



Tuo kolmen neljän kuukauden ikä saattaa olla kinkkinen. Edelliset kirjoittajat kertoivatkin jo sen iän tyypillisistä ongelmista. Monella imetys saattaa loppua tuossa vaiheessa kun ei oikein tiedä miten suhtautua lapsen kenties muuttuvaan käyttökseen tai omien rintojen tilanteeseen. Lapsi saattaa imutella tosi tiheästi eli voi olla tiehämmän imun kausi joka menee aikanaan ohi. Tai hän voi harventaa syömisiään ja jopa lakkoilla, eikä äiti välttämättä oikein pysy tahdissa. Hän saattaa heräillä yöllä useammin, mikä ei sinänsä vaaranna imetystä, vaikka äitiä se tietysti saatta väsyttää. Vauva saattaa kuulua myös (harvoihin) hyvärytmisiin jotka alkavat nukkua läpi yön. Tämä tietysti jossain määrin riski imetykselle mutta toisaalta päiväimetykset yleensä korvaavat sitten vähentyneitä yösyömisiä. Vauvan imuote vahvistuu jolloin hänen ei tarvitse viihtyä rinnalla niin paljon kuin ennen ellei hän ole sen tyyppinen että viihtyy siinä joka tapauksessa. Yleensä alle vuoden ikäinen ei vieroitu aktiivisesti itsestään, varsinkaan täysimetyksen aikaan. Imut saattaa kyllä harventua mutta eivät lopu kokonaan jos vauvalle kumminkin lapsentahtisesti tarjotaan rintaa eikä hänelle tarjoilla pullosta.



Imetyksessä on tärkeää muistaa kysynnän ja tarjonnan laki kuten muutkin kirjoittivat. Alkuvaihe on aina kriittisin ja vastasyntyneen kanssa on aina oltava tarkkana että vauva saa ruokaa, tarpeen vaatiessa myös korviketta. Mutta isomman kanssa voi ottaa jo rennommin siinä mielessä että jos imetys on hyvin lähtenyt käyntiin niin maito ei lopu yllättäen, vaikka omat rinnat tuntuisivat tyhjemmiltä tai vauva muuttuisi yllättäen tyytymättömämmäksi. Vauva saa rinnasta maitoa juuri niin paljon kuin tarvitsee. Hän imuttelee sitten tiheämmin jos tarvis on suurempi. Kolmekuukautisen kanssa voi jo vähän kuulostella tilannetta. Lakkoilevakin vauva syö yleensä aikanaan. Korvikkeen antaminen saattaa helposti sotkea koko tilanteen ja lopettaa koko imetyksen. Toiset taas jatkavat osittaisimetystä onnistuneesti vaikka kuinka pitkään eli ei se pullon antaminen aina sotke imetystä, riippuu niin paljon lapsesta.



Tulipa paljon tekstiä mutta toivottavasti sait jotain ajatuksia tästä. Uskon että aivan hyvin pystyt imettämään tällä kertaa pidempään jos itse vaan haluat ja saat mahdollisissa ongelmissa apua. Imetyksen pituudesta tai onnistumisesta ei tietenkään kannata tehdä tarkkoja suunnitelmia, mutta itseluottamuksen kerääminen etukäteen auttaa paljon. Imetys ei tietenkään ole mikään hyvän äidin mittari, mutta onnistuessaan se tuo tyydytystä äidille sekä vahvistaa äidin ja lapsen vuorovaikutusta. Onnea matkaan!



Kannattaa myös tutustua näihin sivuihin, jos et ole vielä käynyt:



http://www.imetystukilista.net/

http://www.imetys.fi/itu/tietoa.php



Omalla kohdallani paras apua imetysongelmissa oli vertaistuki, jolla on myös tutkitusti iso merkitys imetyksen onnistumisessa. Vertaistuki auttaa jaksamaan vaikeidenkin hetkien yli. Itu:n sivuilta löytyy tietoa missä päin ryhmiä pidetään.

Meillä esikoisen kanssa imetys meinasi loppua ennenkuin se edes alkoi, kun en saanut ketään uskomaan että vauvan kielijänne on tosi tiukka. Vauva oli melkein 1kk kun sitä vähän leikattiin. Osittaisimetystä oli koko imetys siitä johtuen, mutta kuitenkin imetystä kesti yli 7kk. Ilman sitä leikkausta olisi varmaankin loppunut pian kokonaan.



Imetyksen pelastus oli varmastikin Aventin tuttipullot. Muita ei käytetty... Ja tutteina oli tosi pitkään vain ne vastasyntyneen tosi hitaasti virtaavat tutit. Kun pullosta ei tullut helposti, niin rintakin kelpasi. :) Lisäksi jokainen pullotippa merkittiin vihkoon (ja mies sai eräänkin kerran haukut kun oli antanut " liian paljon" korviketta esim. kaupassa käydessäni... ;)



Itseänikin (rv 33) mietityttää näin etukäteen imetys paljon ja olen lukenut ja opiskellut asiaa paljon enemmän kuin tajusin esikoista odottaessani. Toivottavasti sekä sinä että minä saamme paremman imetyskokemuksen tällä kerralla. Tosin minulla nyt " ongelmana" se, että palaan töihin heti äitiysloman loputtua, mies jää vanhempinvapaalle, joten ongelmat varmaankin vain vaihtuvat...



Leitz

Leitz: toivottavasti imetyksemme onnistuvat hyvin tällä kertaa!





Tosi hyvä ketju tuli tästä, täytyy lisätä suosikkeihin, niin voin lukea vielä moneen kertaan uudestaan!

Ekaksi on pakko sanoa, että sinulla on tosi upea asenne yrittää uudelleen! Ja mielestäni kaikki vinkit ovat olleet hurjan hyviä!



Minulla on kaksi lasta ja kolmas syntyy piakkoin. Esikoisen kanssa halusin kovasti imettää mahdollisimman pitkään ja onnistua siinä, otin paljon etukäteen selvää. Minunkin äitini oli imettänyt 70-luvulla minua 3kk, ja toivoin vain, että voisin edes saman ajan imettää.



Synnytyssairaalassa tarjottiin sekä tuttia että lisämaitoa, ja kysyttiin koko ajan joko maito on noussut. Tiesin etukäteen, että maito nousee 2-4 vrk synnytyksestä, joten en ollut huolissani kun vauva oli tyytyväinen. Papereihini merkittiin erikseen, että äiti halusi pitää vauvan vierihoidossa koko 3 vrk, ja vauva oli tosiaan vieressäni kaiken aikaa.

Sain ystävältäni vihjeeksi tuolloin syödä sinkkilisää, sillä imetys vie äidin elimistöstä runsaasti sinkkiä, ja sinkki lisää myös maidontuotantoa, samoin kuin esim ykkösolut;-), ja muutenkin pitää muistaa juoda todella paljon, sekä tietenkin syödä hyvin, koska imetys kuluttaa äidin elimistöä.

Näillä ohjeilla (söin tosiaan sinkkiä päivittäin, join joskus miehen saunakaljasta vähän, ja pidin huolta että join sen 4 litraa ainakin päivässä) imetin esikoista täysimetyksellä 6kk ja siitä eteenpäin kunnes hän oli 1v 9kk.

Samoilla ohjeilla imetin pian kolmevuotiaan kakkosen täysimetyksellä 6kk (iso ja reipas poikavauva!) ja siitä eteenpäin kunnes hän täytti 1v7kk.



Kumpikaan ei saanut tuttia, tai ei oikeastaan myöhemmin edes huolinut, eikä kumpikaan saanut lisämaitoa, vaan imetys oli kokonaan vauvan ehdoilla, tissiä tarjottiin aina kun tuntui siltä, vaikka olisi juuri puoli tuntia sitten syöty. (Ja vaikka sain kuulla monia kommentteja eri ihmisiltä, että juurihan sinä annoit maitoa, eihän se nyt taas tarvitse!)



Muistan todella selvästi kummankin kanssa, että imetys sattui aluksi ihan hirveästi, ihan kuin nänneissä olisi ollut neuloja sisällä. Purin hammasta ja jatkoin.

Muistan selvästi myös tuon rintaraivarikauden molemmilla, maito suihkusi ja vauva huusi nälkäisenä, ja raivoten käänsi päänsä rinnalta pois ja jännitti koko vartalonsa.

Rintakumejakin käytin kivuliaina hetkinä.



Vaikka vauvat nukkuivat yöllä pidempiäkin kausia, he olivat molemmat ns.sivuvaunupinnasängyssä, eli pinnis mun sängyssä kiinni laita laskettuna, ja välillä nukkuivat ihan ihossa ja rinnalla kiinni vaikka eivät syöneetkään.



Nyt toivon, että kolmannen kanssa sujuisi yhtä hyvin, en pidä sitäkään ihan itsestään selvänä;-)



Ja mainitsempa vielä, että mun liivikoko on normaalisti 75A, ja hyvin tuottivat maitoa näin " pienet" ;-)



Tsemppiä sinulle!

Ja tsemppauksesta, sympatiasta ja ymmärryksestä :)





Mikaela