Miten hyvin toinen sektio paranee?

oli hidasta, tokasta toivuin tosi nopeasti. Mulle sanottiin etukäteen, että leikataan vanhan arven kohdalta, mutta eri kohdasta leikkasivat kuitenkin (mikä oli kohdallani ihan hyvä juttu).

Itselläni on myös todettu molempiin suuntiin ahdas ylälantio ;( Ei mahdu vauva edes laskeutumaan synnytyskanavaan. Molemmat lapset ovat synnytetyt sektiolla sen takia, vaikka pieniä molemmat olivatkin.(Alle 3kg)Ensimmäistä synnytystä yritettiin käynnistää 2vrk, ei käynnistynyt ollenkaan hyvistä supistuksista huolimatta, eikä vauva laskeutunut ja siksi tehtiin sektio. Arvioivat, että n.3kg mahtuu, vaan ei mahtunut edes alle 3kg.



Paranin toisesta sektiosta paremmin kuin ensimmäisestä. Samasta haavasta päältä päin leikattiin, siistittiin samalla ruma entinen arpi. Sisäpuolelta kohdusta leikataan uudesta kohti ja sektion lopuksi tarkastetaan myös entinen kohtuhaava ja arvioidaan kohdun kestävyys seuraavia sektioita ajatellen.

Toivuin toisesta sectiosta paaaljon nopeammin, mutta siihen varmaan vaikuttaa se että eka oli hätäsectio nukutuksessa, toka " vain" kiireellinen epiduraalipuudutuksella. Nukutuksen jälkimainingit olivat raskaita. Toisen section jälkeen olisin ollut valmis lähtemään kotiin seuraavana päivänä.



Haava ei ollut yhtä kipeä, voimia oli paremmin eikä muutenkaan ollut niin kovaa baby bluesia. Kotona joutui olosuhteiden pakosta nostelemaan ja rehkimään enemmän kuin olisi hyväksi, mutta sitä jaksoikin paremmin tällä kertaa.

Uusi leikkaus tehtiin vanhan arven päälle ja haava on parantunut hyvin.



Haavan (ja leikkausalueen yleensäkin) ulkonäön suhteen enemmän merkitystä on leikkaavalla lääkärillä!!!!! Ensimmäisen sektion jälkeen mulla oli siisti haava vatsassa eikä juuri muuta näkyvää (turvotusta lukuunottamatta tietysti). Nyt oli asialla melko ronskiotteinen lekuri. Koko maha on musta navan yläpuolelle asti ja itse haava näyttää lähinnä sokean näppituntumalla kokoon kursimalta. Suoraan sanoen ihan hirveän näköistä... Kätilö totesi, että " haava varmaan paranee hyvin, mutta noi mustelmat kestää viikkokausia ja on takuulla kipeämmät kuin itse haava" . Ja oikeassa oli!

Itselläni aika rajujen vaiheiden kautta 02/04 hätäsektio, jonka jälkeen toipuminen sujui nopeasti. Nopeaa pystyyn pääsyä vauhditti varmaan se, että oli kiire vauvan luo vastasntyneiden teholle. Toinen synnytyskin tapahtui sektiolla, tällä kertaa suunniteltuna 06/06. Kaikki sujui hyvin, kotiin pääsin jo keskiviikkona, kun sektio oli maanantaina, eli kaksi yötä olin sairaalassa.

Aika yksilöllisiä kait nuo toipumiset.

jälkesupistukset? Kun nehän kuulemma ovat pahempia toisessa synnytyksessä mutta entäs sektioiden jälkeen. Mulla ei ekasta sektiosta ollut yhtään jälkisuppareita ja nyt olen menossa reilun viikon päästä toiseen ja haluaisin vähän etukäteen tietää mitä odottaa..



marie 37+3

mutta kyllä toisen sektion jälkeen jälkisupistukset nappaili aika mukavasti. Onneksi niihin sai hyvin särkylääkettä. Niitä tulee vieläkin aika usein (sektiosta kaksi viikkoa) ja erityisesti imettäessä tuntuu kovastikin.

JuniperusII: mullakaan ei siis yhtään alatiesynnytystä, kysyin ehkä vähän väärin.. Eli siis tarkotin sitä että mulla ei ensimmäisen sektion jälkeen ollut ensimmäistäkään jälkisupistusta ja nyt toinen sektio sovittu vajaan kahden viikon päähän ja mietin että tuleekohan niitä jälkisupistuksia tällä kertaa. Että onko enemmän sääntö kun poikkeus..



Jos jaksat vielä vastailla olisin kiitollinen :)



marie 37+4

Juu, kyllä niitä jälkisupistuksia tuli useita viikkoja toisen section jälkeen, erityisesti imettäessä. Olivat epämiellyttäviä, muttei kestämättömiä.



Ensimmäisen section jälkeen hoitajat painelivat kohtua mahan päältä monta kertaa päivässä, mikä oli kivuliainta mitä ikinä olen kokenut! Toisen section jälkeen painelua ei tarvittu lainkaan.

Jälkisupistuksia, mutta niitä ei kuulemma ensimmäisen jälkeen juurikaan tulekaan... Eli jälkisupistukset on vasta toisen ja useamman synnytyksen jälkeinen juttu. Joten jos ekalla kerralla ei tullut ja tokalla kerralla pääsee niistä " nauttimaan" menee asiat juuri niin kuin pitääkin.