Lapsivesipunktiossa olleita?

Hei,



Minulla oli np-turvotusta 1.6 ja yhdessä seerumiseulan kanssa riskiluvuksi tuli 1:210. Ikääkin on jo 39 v.



Passitettiin siis lapsivesipunktioon. Itse punktio ei tuntunut pahalta. Sen sijaan pelkäsin kovasti keskenmenoa mutta kaikki meni tosi hyvin ja tuloksen sain kotiin reilun 2 viikon päästä.

Tervettä tyttöä odotellaan.



Onnea punktioon!



-moo rv. 19-

Minä kävin lapsivesipunktiossa esikoista odottaessani. Niskapussiturvotus oli ihan rajoissa ei mitään häikkää mutta se seerumuseula minullakin sitten heitti, joten soittivat sairaalasta ja antoivat ajan tulla punktioon.



Pelko sinne menosta oli AIVAN kauhea. Punktio tuntui pahalta, ei niinkään sattunut mutta tuntui minusta pahalle. Vatsalihakset oli sen toimenpiteen jälkeen tosi kipeät monta päivää.



Minulle sanottiin että toimenpiteen jälkeen kannattaa levätä ja välttää nostelemista, tuo toimenpidehän saattaa aiheuttaa keskenmenon, mutta niiden osuus on tosi vähäinen.



Tulosta jouduttiin sairaalasta odottamaan TOSI pitkään ja tuo odottavan aika on tunnetusti tosi pitkä. Huomasin että tuona odottamisen aikana unohdin koko raskauden ja olin kuin en olisikaan , se oli varmaan valmistautumista siihen jos tulos olisikin huono. Saimme kuitenkin kolmen viikon piinan päästä tulokset ja meille oli syntyvä terve poika ja tuolla se vetelee nyt päikkäreitä, ikää 1vee5kk. Pikkusisarus on masussa tulossa, joten peukkuja sinulle. Elä turhaan pelkää!



Iso halaus sinulle! Kaikki menee hyvin!

enkä mene tästä toisestakaan. Tuon lapsivesipunktion keskenmenoriski on enemmän kuin riski saada down sen ansiosta. Vaikka saisitkin vastauksen että voi olla down, sekään ei ole varmaa. Lapsi voi olla ihan terve. Miksi siis yleensä mennä moiseen ja suotta saada huolenaihetta loppuraskaudellesi tai loppuelämällesi jos teet abortin tulosten vuoksi?

mutta tähän ajattelin vastata.



Np-ultrassa meillä löydettiin turvotusta 2,5mm. Ja kyllä,minä sanoin jo ennekuin kätilö ehti ehdottaa, että haluan lapsivesipunktion. Lääkäri ultrasi kyllä vielä ja sanoi että jos haluat lisätutkimuksia ne saat.



Lapsivesipunktio tehtiin viikolla 16. Eli pääsyä odoteltiin kolme viikkoa... Aika annettiin aamulle ja pääsimme kyllä heti ajallamme sisään. Lääkäri ultrasi ensin ja kertoi hyvin tarkkaan mitä näki. Samalla hän sanoi moneen kertaan että vielä voi perua jos haluaa! Näytteenotto ei sattunut mutta jälkeenpäin tuli pientä paineen tunnetta mahalle. Sain kaksi päivää sairaslomaa koska työni luetaan ns.raskaaksi. Tulokset saimme puhelimitse, täälläpäin kirjettä ei tule kotiin on tulos mikä vaan, kromosomit olivat normaalit.



Poika syntyi terveenä kaksi viikkoa etuajassa. Niinkuin kaksi edellistäkin!

Hei Rianna80! Ajattelin vastata pinoosi, vaikkakin en ole ollut lapsivesitutkimuksessa....sillä....Sain tänään soiton, että mulle annetaan (?) mahdollisuus siihen mennä, koska verikoe viime perjantailta antoi tuloksen 1/183, joten hyvin paljon suurempi, kuin tuolla aiemmin kirjoittanut. Toisaalta hoitaja ilmoitti, että kun hedelmöitys on tapahtunut hormooneilla on yksi hyvin suuri syy tämä tulokseen. Mutta...en todella tiedä mennäkkö vai eikö. Keskenmenon riski on 0,5%. Pieni, mutta osuu kuitenkin jonkun kohdalle. Mutta entä jos lapsi onkin dawn? Ja miten loppu raskaus, mietinkö ja stressaanko nyt ensi keväälle tätä asiaa, ellen mene?? Huh, huh....Niskapoimu meillä kuitenkin tehtiin rv 12 ja siinä tulos normaali 1,5mm.



Että näin täällä. Samassa veneessä pähkäillään...



H-R rv 15+1

valkyria:

enkä mene tästä toisestakaan. Tuon lapsivesipunktion keskenmenoriski on enemmän kuin riski saada down sen ansiosta. Vaikka saisitkin vastauksen että voi olla down, sekään ei ole varmaa. Lapsi voi olla ihan terve. Miksi siis yleensä mennä moiseen ja suotta saada huolenaihetta loppuraskaudellesi tai loppuelämällesi jos teet abortin tulosten vuoksi?

Ensinnäkin, kaikki eivät tee aborttia vaikka tulokset olisivatkin sellaiset että down tms " poikkeavuus" löytyisi. Mielestäni olisi moisesta hienoa tietää etukäteen jotta se ei tulisi yllätyksenä sitten.

Mutta se siitä aiheesta

Minä olin punktiossa kun vauvalla todettiin rakenneultrassa halkio. Tulokset olivat terveet tytön kromosomit ja terve tyttö, halkiolla koristettuna syntyi vkolla 41+4.

Halusimme varmistaa ettei vauvassa olisi pahempaa poikkeavuutta, joskus halkiohin sellaiset saattavat liittyä.

Nopea operaatio oli, ja kivuton. piikki oli KAUHEA (pelkään piikkejä) ja sen nähdessäni meinasin pyörtyä mutta ei itse piunktio sattunut, ilkeältä tuntui, muttei sattunut.

T:Neiti21 kera halkioprinsessan 2kk+ ja Nea 1v8kk

Mulle lääkäri sanoi että KOKO RASKAUDEN AJAN ON SE 1% KESKENMENORISKI. Sitä voi kaatua niin että raskauskeskeytyy, joutua onnettomuuteen tms.

Eli on Todella harvinaista että punktio keskenmenon aiheuttaisi, mutta se on se 0,5% riski..

Meillä oli esikoista odottaessa NP-ultrassa turvotusta 3,2. Saatiin siis mahdollisuus mennä jatkotutkimuksiin.

Me päätimme olla menemättä, koska olimme kuitenkin sitä mieltä, että lapsen haluamme pitää olisi tulos ollut mikä tahansa ja siksi tutkimus tuntui turhalta.

Loppuraskaudesta en kovasti asiaa miettinyt, ennenkuin ihan viimeisillä viikoilla. Raskaus meni 2 viikkoa yli ja olo alkoi olla muutoinkin hieman tuskainen odotuksesta ja silloin myös tuo tuli uudelleen mieleen.

Täysin terve poika syntyi meille kuitenkin :)



Omena

valkyria:

enkä mene tästä toisestakaan. Tuon lapsivesipunktion keskenmenoriski on enemmän kuin riski saada down sen ansiosta. Vaikka saisitkin vastauksen että voi olla down, sekään ei ole varmaa. Lapsi voi olla ihan terve. Miksi siis yleensä mennä moiseen ja suotta saada huolenaihetta loppuraskaudellesi tai loppuelämällesi jos teet abortin tulosten vuoksi?

Eli tuon lapsivesipunktion keskenmenoriski on 0,5-1%, mikä tarkoittanee 1:200 - 1:100. Ap:n tapauksessa riski kromosomihäiriöön on 1:40, eli enemmän kuin kaksinkertainen tuohon keskenmenoriskiin verrattuna. Ja sen perusteella hänelle on suositeltu lapsivesipunktiota. Lisäksi lapsivesipunktion antama vastaus on käsittääkseni 100% varma, eli jos se näyttää lapsen olevan down (tai muu kromosomihäiriöinen), lapsi todella on sitä. Ultrissa on näitä tulkinnanmahdollisuuksia ja virhelaskelmia, mutta punktioissa ei.

Itse ollaan jollain lailla samassa veneessä, eli meillä jo ennen np-ultraa on laskettu olevan 1:50 mahdollisuudet saada kromosomistoltaan poikeava lapsi. Siksi meillä lääkäri suositteli tuota punktiota jo suoralta kädeltä. Itse emme siihen halua " turhaan" mennä, koska pitäisimme lapsen joka tapauksessa mikäli tämä olisi vaan elinkelpoinen. Siksi olemme nyt sopineet että mennään katsomaan tilannetta np-ultran kautta ja tehdään jatkosuunnitelmat vasta tuon tuloksen perusteella. Itse toivomme ettei ultrassa löytyisi mitään hälyttävää ja voisimme jatkaa raskautta turvallisemmin mielin. Parin viikon sisällä tiedämme sitten paremmin :)

tummetott:

Eli tuon lapsivesipunktion keskenmenoriski on 0,5-1%, mikä tarkoittanee 1:200 - 1:100. Ap:n tapauksessa riski kromosomihäiriöön on 1:40, eli enemmän kuin kaksinkertainen tuohon keskenmenoriskiin verrattuna. Ja sen perusteella hänelle on suositeltu lapsivesipunktiota. Lisäksi lapsivesipunktion antama vastaus on käsittääkseni 100% varma, eli jos se näyttää lapsen olevan down (tai muu kromosomihäiriöinen), lapsi todella on sitä. Ultrissa on näitä tulkinnanmahdollisuuksia ja virhelaskelmia, mutta punktioissa ei.

Joo, näinhän tuo on. Ja sanottakoon että en pelkää keskenmenoa enkä punktiota, ainoastaan tulosta.

Mitä jos jotain löytyy? Pidänkö lapsen? Pystynkö aborttiin? Kunpa tästä aiheesta syntyisi tuomitsematon keskustelu... Rehellisesti en ole päättänyt mitä tekisin, en ole uskaltanut ajatella asiaa. Saisko kommentteja muilta?

Teidän muiden riskit tuntui aika pieniltä kun taas mulla oli jopa 1/40.

Rianna

" " " Mitä jos jotain löytyy? Pidänkö lapsen? Pystynkö aborttiin? Kunpa tästä aiheesta syntyisi tuomitsematon keskustelu... Rehellisesti en ole päättänyt mitä tekisin, en ole uskaltanut ajatella asiaa. Saisko kommentteja muilta? " " "



Itse halusin tietää, että vauvalla ei olisi noita kuolemaan syntymää seuraavien kuukausien sisällä johtavia 13 tai 18 trisomiaa (en haluaisi lapseni syntyvän pelkkään kärsimykseen). Todellinen iso kysymys olisi sitten ollut down-havainto, koska kukaan ei voi etukäteen kertoa onko kyseessä lievä down (tuntemamme herttaiset lapset) vaiko vakavamman version, sydänvian ja muiden oheissairauksien runtelema laitoshoitoa tarvitseva lapsi. Tähän on todella vaikea vastata, koska onneksi emme sen tilanteen eteen joutuneet. Terv. Ikäriski 1:37

Rianna80:

Mitä jos jotain löytyy? Pidänkö lapsen? Pystynkö aborttiin? Kunpa tästä aiheesta syntyisi tuomitsematon keskustelu... Rehellisesti en ole päättänyt mitä tekisin, en ole uskaltanut ajatella asiaa. Saisko kommentteja muilta?

Rianna

Vaikeita kysymyksiä todellakin. Oikeita vastauksia ei varmaan ole olemassakaan vaan jokainen jotutuu itse löytämään ratkaisunsa. Vaikeammaksi tämän tekee vielä se, että vaikka punktiossa saa lapselle diagnoosin, ei se vielä kerro mitä tuo vamma kyseisellä lapsella merkitsee. Eli juuri mitä Chamrousse tuossa yläpuolella kirjoitti.

Itse olemme tulleet siihen tulokseen että pitäisimme down-lapsen. Syy tähän on esikoisessamme, 8kk down-pojassa :) Hänen kanssaan olemme saaneet nähdä tämän positiivisen puolen vammaisuudesta. Hän on juuri tuollainen iloinen ja hymyilevä vauhtiveikko, joka ei vielä ole millään lailla kärsinyt vammastaan. Sulattaa hymyllään jokaisen sydämen :) Tietysti hänen mukanaan meidänkin arkeemme on tullut paljon lisätyötä - tai miksi sitä nyt halutaan sanoa- asioita joista ei olisi tarvinut huolehtia lainkaan terveen lapsen kanssa. Ja toki toisinaan miettii pojan tulevaisuutta, miten vamma tulee näkymään hänen elämässään, miten hän löytää paikkansa tästä maailmasta, kuinka terveenä hän pysyy jne. Nyt meillä on kuitenkin ihanat tukijoukot apunamme ja pojun ennuste hyvä, joten suhtaudumme tulevaisuuteen positiivisin mielin :)

Mutta kuten sanottu, kaikki eivät suinkaan ole näin onnekkaita :( Down-lapsissakin löytyy vakavasti sairaita joiden elin-ikä saattaa jäädä lyhyeksi. Onneksi lääketiede on kehittynyt hurjasti ja sydänvikoja pystytään jo useimmiten korjaamaan, samoin apua löytyy muihin epämuodostumiin ja vaivoihin. Kuitenkin näillä " sairailla" down-lapsilla on huomattavasti kovempi tie kuljettavanaan.

Tuo esikoinen on juuri se syy, joka meillä nostaa kromosomihäiriö-riskiä. Epätodennäköiseltähän se tuntuu, että toinen down-lapsi samaan perheeseen syntyisi. Lääkärimme ottaa kuitenkin tuon riskin tosissaan ja on tämän takia neuvonut meitä harkitsemaan tarkkaan jatkoa. Tiedä häntä, täytyy myöntää että kyllä minuakin pelottaa :( Vaikka olemme valmiit sen down-lapsen ottamaan (ja häntä yli kaiken rakastamaan <3), en häpeä myötää toivovani ensisijaisesti tervettä lasta. Terveen kuopuksen kanssa arki olisi varmasti paljon helpompaa kuin kahden vammaisen lapsen kanssa. (Niin, ja downhan on vielä lievä vamma noihin trisomia 13 ja 18 verrattuna. Niissä tapauksissa mekin joutuisimme pitkään miettimään jatkoa.)

Tuosta todennäköisyydestä vielä. Esikoisen kanssa meille ei mitään laskelmia tehty, mutta koska np-ultra oli puhdas ja ikäni ei nostanut riskiä kaiken piti olla hyvin. Ilmeisesti seuraava lapsemme on terve, vaikka tällä kertaa riskit näyttävät lukujen valossa huomattavasti suuremmilta.

Tällä hetkellä emme kuitenkaan kumpikaan vielä tiedä tulevasta. Tietysti on hyvä pohtia mahdollisia ratkaisuja etukäteen, mutta turhasta stressaamisestahan ei ole mitään hyötyä (helppohan se on sanoa!). Suurimmalla todennäköisyydellä teilläkin on odotettavissa terve lapsi ja voit huokaista helpotuksesta! Ainakin toivomme näin :)