+++ TAMMITENAVIEN to-su +++

Heips!



Hieman kiirettä töissä ja sen vuoksi iltaisin kova väsy...

Muistankohan edes kaikkea mitä piti kirjuutella? No, yritetään...



On ollut ainakin kyselyä vaunuista ja synnytyksistä.

Meillä on n.10v vanhat Emmaljungat ja olen tykännyt siitä, kun niissä on kova ja tilava koppa. Ainoastaan renkaat ovat aika kuluneet.

Olin esikoista odottaessa hyvin kiitollinen, kun vältyin vaunujen vertailulta. Saatiin siis nuo tutulta. En siis pysty vieläkään vertailemaan erilaisia vaunuja, mutta jos pitäisi jonkunlaiset valita, niin ottaisin vanunut, jossa on kunnon tavaransäilytysteline, kova koppa ja kääntyvä aisa. Niin ja sadetta hylkivä kangas.



Synnytys taas on ollut tosi paljon mielessä. Ekassa tapahtui kaikenlaista, mitkä ovat jääneet painamaan mieltä. Ennen ekaa synnytystä olin ehdottomasti sitä mieltä, että mullehan ei laiteta epiduraalia (piikkikammo). Mutta synnytystilanteessa en jaksanut sellaisesta välittää. Epiduraalin laitto epäonnistui, enkä sitä sen vuoksi halua enää toista kertaa. Mutta enää en pelkää tuota epiduraalin laittotapaa, joten spinaali voisi tulla kyseeseen.

Ekassa toivoin myös, että välilihaa ei leikattaisi ja tietysti se piti leikata (repesin siltikin). Nyt en edelleenkään halua leikkausta. En siis myöskään toivo sektiota, koska siitä toipuminen vie pidemmän aikaa.



Sain tällä viikolla Kelan paperit. En ole vielä ehtinyt täyttään niitä, mutta kohta on " ihan pakko" , jotta pääsen myös hypistelemään niitä ihanuuksia!



Painostakin piti puhua. Olen ylipainoinen, mutta neuvolan terveydenhoitajat ovat olleet ihania, eivätkä ole puuttuneet siihen yhtään enempää kuin on tarvis. Ekassa raskaudessa neuvolalääkäri taas oli ihan erilainen ja sain kamalan stressin sen luona käymisistä. Kävin hänen luonaan tosi usein ennenaikaisten kivuilaiden supistusten vuoksi ja sain saikkua 2vk jaksoissa (saikkuaika oli n.20vk). Ekan raskauden loppupaino jäi miinukselle, joten kaikki (muut paitsi tuo lääkäri) olivat tyytyväisiä.

Nyt mulla oli tullut viimeisen 5vk aikana painoa 350g/vk ja se on kyllä ihan liikaa. Siitäkään en saanut huutia, ainoastaan sokerinrasitusta varhaistettiin. Käsiteltiin kuitenkin asiallisesti syyt painonnousuun. Kova huoli tuosta on itsellä, mutta sen kanssa on vain elettävä.



Piti sitä äitiyslomajuttuakin vielä kommentoida omalta osalta. Itse jään itsenäisyyspäivän jälkeen äippälomalle. Mutta en kuitenkaan aio tehdä enää töitä kuin max 4vk. Lomia pitämättä ja saikulle jään pitkien työmatkojen vuoksi.

Odotankin innolla tulevia vapaita, jos olis taas enemmän aikaa roikkua tälläkin palstalla :)



Mulle on muuten jo kolme alan ammattilaista (terv.hoitaja, kätilö ja lääkäri) sanonut, jotta voimme saada ensi vuoden ensimmäisen vauvan. En ole kysellyt asiasta sen tarkemmin, mutta tarkoittivat ilmeisesti meidän paikkakunnan ekaa vauvaa. Asia onkin aika jännä, koska menkkojen mukaan la on 3.1. ja ultran mukaan 15.1. Itse menen tietty tuon ultratiedon mukaan, mutta eihän sitä koskaan voi tietää! Pidän kuitenkin kovasti peukkuja, jossa ei vielä tämän vuoden puolella syntyisi. Etten vaan saa syitä niskoilleni, kun lapsi kiukuttelisi synttäripäivänsä ajankohdasta sitten joskus. Meidän vanhempien vikahan se lapsen mielestä olis, että hän olisi syntynyt " viimeisenä" tietty :).

Tästä tuleekin mieleen, että tosi monella meistä on mahdollisuus saada tämä " vuoden ensimmäinen vauva" . Muistetaankohan tällaisia vauvoja/äitejä/perheitä jotenkin?



Nyt on valmistauduttava tulevaan tavoitekeskusteluun pomon kanssa. Olo on kamala, kun eilen olin töissä 11h (norm. 6,5h) ja yöllä piti kelailla menneen päivän tapahtumia. Mutta eiköhän se tästä :).



On muuten ihanaa ja hieman myös käsittämätöntä, että ollaan kaikki näin pitkällä!!! Aika menee tosi vauhdilla.

Täällä pirkanmaalla tulee vettä ainakin niin että taitaa mennä koko päivä sisätiloissa! Päivällä mennään tytön kanssa onneks kerhoon niin on jotain ohjelmaa.



Hemille piti kommentoida linea negrasta. Mulla oli ekassa raskaudessa tumma linea negra ihan tuolta alhaalta ylös asti ja tyttö tuli, nyt ei viivasta tietoakaan. Mut en minäkään kyllä usko sen kertovan sukupuolesta mitään. On näköjään täälläkin tullut tyttöjä ja poikia vaikka viiva on ollut.



Pipali: juu kyllä näitä liitoskipuja kestää jos tämä vaikka enteilis helppoa synnytystä! Heh! :)



Mitäs muuta. Eilen olin pitkästä aikaa uimassa ja kyllä se vaan hyvää teki! Tarvii vaan muistaa seuraavalla lääkärikäynnillä pyytää tarkistaan kohdunsuun tilanteen, että tietää saako uimista jatkaa turvallisesti vielä.



Äitiyspakkaus ei ole vielä tullut, eikä kyllä päätöskään siitä. Hakemukset jätin kaksi viikkoa sitten... Kauankohan vielä menee?



No mut nyt siirryn viihdyttään neitoa.



satsuma rv 25+3 (tai jotain sellaista)

Eli äitiysloman aloitan varhennettuna eli 50 päivää ennen laskettua aikaa. Eli se taisi olla siinä marraskuun lopussa.



nyt jatkan muita hommia...



satsuma

Torstai päivää täältäkin!!! todella epävakainen sää, välillä paistaa ja välillä sataa... mälsää.



Pipali: ollaan turussa... harmi. olisi ollut kiva jos oltais satuttu oleen samalla paikkakunnalla kun ollaan samoilla viivoilla menossa!!!

En tiijä, mutta minulla on ihan sellainen tunne että tämä kaveri tulee etuajassa... mut toivottavasti malttaa olla tuonne ens vuoden puolelle kuitenkin!!



Linea negrasta ei siis ole mitään " takeita" . se tulee jos on tullakseen. Ehkä minulla on mennyt senkin viivan pigmentit nännipihoihin... Heh..



Saatiin maanantaina kelan paperit ja äsken vein ne kelalle. sanoivat että n. 4vkoa menee niiden käsittelyyn.. huh huh ja sit siihen viel joku aika päälle kun pakkaus tulee. vai sisältyiköhän se siihen aikaan.. en tiijä. ei vaan malttaisi odottaa....



eipä ole neuvolastakaan kuulunut vielä hemppa tuloksia.



Kyllä odottavan aika on pitkä... kaikin puolin! varsinkin kun on malttamaton ihminen. Masukki myllertää niin vimmatusti ja nyt on herättänyt muutamana aamuna 8jälkeen kauhealla potkuttelulla ja tietenkin suoraan virtsarakkoon!! muutenkin on pari päivää potkinut ilkeästi alaspäin/suolistoon. ei tunnu kauhean miellyttävältä.

meillä on seuraava neuvola kuukauden päästä ja lääkäri( joka on vasta 2kerta) puolentoista kuukauden päästä.



ei kummempia tällä haavaa! hyvää päivänjatkoa kaikille!!



Hemi ja rv24+1

Tosiaan pitkällä kait sitä jo ollaan kun minäkin peränpitäjä olen ylittänyt puolen välin. Nyt tuntuu että viikot alkaa vähenemään eikä kasvamaan.



Reilu viikon päästä on taas neuvola ja minäkin kauhulla odottelen puntariin menoa. On tullut herkuteltua kun on ollut lasten synttäreitä. Ja niitä tulee olemaan vielä lokakuussa kahdet. Ja onhan se joulukin tulossa että eiköhän tässä pysytä kaikki hyvin takamuksen kasvatuksessa mukana!

Minulla painoa on tullut onneksi vasta 3-4 kg vaikka tuntuu että tuokin on liikaa minulle. Minä käyn onneksi " väärällä" terkalla, en halunnut vaihtaa muuton yhteydessä meidän alueen terkkaan joka on juuri ilkeä esim. noista painonnousu asioista. Meinasin hänelle kerran suuttua kun jälkitarkastuksessa painoni oli jo hyväsesti laskenut ja hän alkoi kyselemään että montako perunaa syön ruualla, syönkö tarpeeksi. Tuntui vähän niinku olisi paasannut jollekin anorektiselle teinille.



Olipa mukava lukea että on muitakin täällä tammikuisissa jotka pelkäävät sektiota. Ja sitten taas niitä jotka pelkäävät synnytystä ja toivovat sektiota. Minua ei synnytys sinällään pelota, edellisestä taas hyvät muistot, mutta se pelottaa että mietin, et en voi kokea mitenkään kahta " hyvää" synnytystä peräkkäin. Huvitti kun joku jopa toivoi että vauva olisi taas perätilassa niin olisi hyvä syy leikata. Viime raskaudessani vauva kääntyi perätilaan viikolla 37 ja todennäköisesti olisin synnyttänyt alakautta kun pelkäsin sektiota niin kovasti! Lääkäri oli myös alatiesynnytyksen kannalla. No, onneksi vauva päätti vielä itse tehdä yhden kuperkeikan ja kääntyi raivotarjontaan.



Tuosta piikkikammosta tuli kans ajatuksia. Olen itsekin piikkikammoinen enkä ole voinut ajatellakaan noita selkärankaan pistettäviä piikkejä. Aina olen sinnitellyt kohdunkaulanpuudutteella paremmalla ja huonommalla menestyksellä. Mutta viime synnytyksessä jotenkin kummasti päätin että nyt tämä saa riittää, olen jo tarpeeksi monta synnytystä joutunut kärsimään ja edellisestä synnytyksestä jäi niin huonot muistot että tarvitsin jotain parempaa kokemusta. Niinpä sanoin jo sairaalamatkalla miehelle että minä otan sitten spinaalin, varaudu jo siihen. Ja jos minä sen uskalsin ottaa niin silloin ei sellaista piikkikammoista löydykään joka ei sitä uskaltaisi ottaa!! Uskokaa vaan minua, teitä oli ainakin pari jotka niitä pelkäsitte. Ei se oikeasti tuntunut kuin sen mitä neula lävisti ihon eikä sekään kipuna tuntunut. Eikä synnytyskipua voi verrata siihen pieneen piikkiin. Ja mikä taivaallinen olo siitä tuli.



No, sen verran inhoan vielä etten ikinä halua epiduraalia, siinä kun jätetään se neula selkään. HYI OLkoonkin!! Ei sitä kyllä ole minulla koskaan tarjottukaan.



Minulla on taas toive että saisin synnyttää veteen. Saa nähdä saanko ammehuonetta ja ehdinkö ammeeseen. No, todennäköisesti ehdin mutta saa nyt nähdä mitkä ovat tuntemiset silloin. Tai toinen toive on että ehtisin jakkaralle eikä vauva tippuisi taas lattialle matkalla jakkaralle!

Vaikka hyvä on kyllä ponnistaa konttausasennossakin. Onpahan tullut sekin siinä sivussa kokeiltua, vahingossa.



MInä kans odottelen innolla että saan kelan paperit ja pääsen odotteleen äitiyspakkausta. Siitä on niin kauan kun sen olen viimeksi ottanut että on ihan kiva se taas ottaa.



Mutta nyt siivouksen kimppuun että tulee loma ansaittua. Lähden siskojeni kans mökille viikonlopuksi ja mies saa pärjätä muksujen kans kotona. Ihanaa päästä rentoutuun ilman lapsia.



Hyviä vointeja loppuviikkoon!



Iuiu ja masukki 20+

Etelä-Pohjanmaalla paistaa aurinko ja lämpöä on +11 astetta. Hyvä pyykinkuivatuspäivä siis!



Linea Negrasta oli keskustelua. Mulla ei ollut edellisessä, eikä ole tässäkään raskaudessa viivaa. Olen pigmentiltä aika vaalea, joten voi johtua siitäkin. Eikös tuo viiva ole yleisempää tummapigmenttisillä?



Mua ihmetyttää synnytyskeskusteluissa sellainen yleistäminen, että sektiosta toipuminen kestää kauemmin kuin alatiesynnytyksestä. Itse ainakin toivuin sektiosta niin nopeasti, että monilla alateitse synnyttäneillä on kestänyt varmasti kauemmin. Leikkausta seuraavana päivänä olin jo jalkeilla eikä sängystä nouseminen tuottanut mitään ongelmia. Useita leikkauksia läpikäyneet vanhempanikin ihmettelivät, miten ketterästi pääsin liikkumaan. Tähän auttoi varmasti hyvä kipulääkitys. Leikkaushaava ei missään vaiheessa ollut kipeä, jonkun verran punoitusta oli ennen tikkien poistoa.



Uskon, että jokainen synnytys, oli se sitten alatie tai sektio, on oma erillinen kokemuksensa eikä verrattavissa muihin. Leikkaus on tietysti aina riski, muttei se automaattisesti tarkoita pitkää toipumisaikaa. Alatiesynnytyksessä on repeämisen vaara ja myös vauvan tila voi muuttua dramaattisesti, jolloin joka tapauksessa voidaan päätyä leikkaukseen. Sektiossa vauva voi säikähtää nopeaa maailmaantuloa, mutta vauvan kannalta leikkaus voi monestikin olla parempi vaihtoehto. En kuitenkaan puolusta kumpaakaan tapaa, pääasia, että vauva ja äiti selviävät suht ehjin nahoin synnytyksestä!



Kaikenlainen syyllistäminen on synnytystavoissa puhuttaessa tuomittavaa. Asiat eivät aina mene kuten on suunniteltu. Minäkin toivoin kohdalleni sektiota, koska pelkäsin alatiesynnytystä, mutten voinut millään aavistaa, että oikeasti joutuisin siihen tilanteeseen. Oli minua leikkauksellakin peloteltu ja olin leikkauspöydällä aivan paniikissa! Kuitenkin turhaan... Nyt ajattelen, että panikoin alatiesynnytystä etukäteen, mutta jos kohtaan pelkoni, voi lopputulos olla myönteinen kokemus. Koskaan ei voi tietää!



En kuitenkaan ymmärrä sellaisia äitejä, jotka haluavat sektion esimerkiksi sen vuoksi, ettei alapää repsahda. Tällaisia äitejä on varmasti esim. Amerikassa monia. Siellähän sektioiden määrä synnytyksistä taitaa olla jotakin 40% luokkaa. Suomessa ei tietysti tällaisten kauneusihanteiden perässä juosta...



Tulipas tekstiä! Nyt lähden viemään lakanoita syystuuleen hulmuamaan. Hyvää viikonloppua ja voikaahan paksusti!



plumeria 25+1

En ole sit pitkään aikaan kirjotellut tänne " omaan" ryhmään. Välillä vastailen noihin erilaisiin kysymyksiin, mut harvoin niihinkään. Joudun kuitenkin täältä töistä kirjottelemaan ja se on hiukan hankalaa, ku täällä pitää kiirettä jo muutenkin.

Nyt kuitenkin ajattelin raapustaa jotain, ku oli niin kiinnostavia juttuja.



Nii, mä henk.koht. olen aina halunnut synnyttää ns. normaalisti, mut nyt sit rakenneultrassa minut pudotettiin maan pinnalle ja sanottiin, että et välttämättä voi synnyttää normaalisti vaan sinulle voidaan joutua tekemään sektio. Sehän mua sit alkoi harmittamaan kovasti. En mä sitä sektiota pelkää, mutta jotenkin tuntuisi paljon luonnollisemmalta synnyttää alateitse. Onhan sektiossa tietty pelko, että jos tulee jotain pöpöjä tms. Ei ois sit kivaa maata sairaalassa kovin kauaa..vaan haluaisi mahdollisimman pian kotiin sen oman pienen nyytin kanssa. Syy tähän sektiioon on istukka, joka on jäänyt etuseinämään ja liian alas. Nyt mulla ei ole sit kuin pieni toivon kipinä, että se lähtis vielä nousemaan sieltä. On kuulemma viel mahdollista. Viikoilla 30-32 mulle tehdään ylimääräinen ultra ja siel sit katsotaan istukan paikka. Jos se edelleen on samassa paikassa, niin silloin päätetään heti leikkausaika, mut muuten sit aletaan odotteleen, että milloin se pikkuinen haluaa tulla mamman hellään syleilyyn.



En tiiä miten mulle on tullut jo kova kaipuu, että mun pitää saada vauva syliin ja mahdollisimman pian. Tätä ei ole kestänyt kovin kauaa, mut nyt on vaan voimakkaasti sellainen tunne. Oletteko te muut tunteneet sellaista? Vaikka tykkään ihan hirmu paljon tästä odotusajastakin (pahoinvoinneista huolimatta, onneksi ne kesti vain vähän aikaa). On tosi kiva tuntea ne vauvan potkut ja muutkin liikkeet, vaikka ne välillä tulee niin voimakkaina, et huh huh.



Oletteko muuten ottaneet selvää kumpi teille on tulossa? Me kysyttiin rakenneultrassa, mut jotenkin mulla on kuitenkin sellainen varauksellinen olo. En oikeen tiiä uskaltaako niihin luottaa?! Aion kysyä viel siel ylimääräisessä ultrassa, että näkeekö ne kumpi siel on. Sit jos ne sanoo samaa mitä rakenneultrassa, niin sitten kyllä uskon. Olen kyl itse aavistellut samaa mitä rakenneultrassa meille kerrottiin...joten...en tiiä.



No, nyt on kuitenkin jatkettava töitä. Odotellaan viel. Mulla rv 23+0

Oliko se Pipali, joka oli Oulusta päin? Me asutaan Oulun alapuolella, n.40km. Mulla la.1.1., mitenkä olikaan sulla?



Eilen sain vietyä Kelan paperit. Nyt vaan pakettia oottaan, meneehän siihen jokunen viikko.. Huomenna vapaa päivä, lähtään tyttären kans kahdestaan ostoksille. JOs vain jaksais, viime yönäkin nukuin melkein kellon ympäri :) ja jo vain taas väsyttää. Pienet päikkärit ehkä otan, kun pääsen kotiin..



*Anhi 25+2*

Viikolla 24+4 mennään täällä ja vatsaa supistelee jo päivittäin. Ei kivuliaasti kuitenkaan. Olen käyttänyt tukiliiviä jo melkein pari kuukautta kun tuntuu olevan arka supistelemaan tuo meikäläisen pötsi ja liivi auttaa siihen vähän. Eilen olin päivän töissä (päätetyö) ilman liiviä ja illalla olin tosi kipeä -> eli enpä koita toista kertaa.



Synnytystavoista on täällä ollut puhetta. Minulla on takana yksi sektio. Esikoinen oli viimeiset pari kuukautta sitkeästi perätilassa eikä suostunut kääntymään vaikka sitä pari kertaa yritettiin. Vaikka lapsi oli pieni (vajaa 3 kg syntyessään), niin lääkäri suositteli leikkausta loppumetreillä. Siinä vaiheessa minulla oli supistuksia jo 3 min välein ja halusin vaan että homma etenee ja sekä äiti että lapsi selviävät ongelmitta. Leikkaus meni hyvin ja toivuinkin ihan ok. Minulla aiemmin ollut sektiopelko liittyi lähinnä siihen, että pelkäsin haavan aukeavan (siis suorastaan repsahtavan auki) heti kun lääkäri selkänsä kääntää. Ehkä tällä kertaa on tulossa vähemmän jääräpäinen lapsi :)



Esikoiselta on Emmaljungan yhdistelmät, turvakaukalot, sänky ja paljon muuta sälää kuten amme ja vaatteita. Eli ostoslistalla on lähinnä sitteri, itkuhälytin ja sateenvarjorattaat. Jos jollain on suositella hyvää itkuhälytintä niin otan mainoksia vastaan. Olen kuullut että niiden kanssa on jonkin verran ongelmia.



Vatsa on jo tiellä ja hidastaa menoa. Ja töissä ei huvittaisi yhtään enää käydä. No, mun tuuraaja tulee itse äitiyslomalta 3.10. ja kun saan hänet hommiin kiinni niin vaihdan itse rennommalle vaihteelle. Äitiysloma alkaa Kelan laskurin mukaan 30.11. LA siis 8.1.2007. Esikoinen syntyi muuten 8 pv etuajassa...jännittää vähän päästäänkö tämän kanssa ensi vuoden puolelle.



Mukavaa syksyä kaikille!



ReettaE

Pitkästä aikaa kirjoittelen. Välillä on vaan muuta tekemistä niin pajon, ja sitten kun haluaisi kirjoitella niin netti ei toimi. No nyt viimein toimii!



Paljon oli luettavaa! Itselle tuli muutama kysymys mieleen:



Ensinkin, kuinka monta täällä Tammitenavissa odotti ensimmäistään? En millään enää muista! Itselleni on tulossa eka, ja tuossa mietinkin, että kai se on hyväkin ettei osaa pelätä tuota synnytystä, eikä oikein muutakaan?



Sitten tuosta painonnoususta. Omalla kohdallani hyvin on sinänsä mennyt, että tähän mennessä on tullut parisen kiloa. Mutta kun siihen korttiin merkitään se paljonko/vko, niin mikä on sellainen " normaali" tai " kohtuu" määrä?



Uimisesta. Te, jotka käytte uimassa, onko käytössä mammauikkari vai ihan tavallinen? Mistä löytyy hyviä mammauikkareita? Siskoni neuvoi mahan kasvaessa leikkaamaan reiän masun kohdalle, niin johan passaa :) :)



Jaja... mitähän muuta. Ei taida nyt tulla mieleen... Itse kävin eilen ensimmäisessä lääkärineuvolassa, ihan ok näytti kaikki olevan mutta lekuri mainitsi pään ja vatsan ympäryksen mittojen näyttävän viikkoa pienempiä mittoja, mitä muut mitat. Lisäsi kyllä perään että ei kannata huolehtia, mitataan 4 vko päästä uudestaan. Mitenkäs teillä muilla, meneekö kaikki mitat tasan samaa viikkomäärää vastaten?

Hauska se mötkylä oli sieltä näytöltä taas nähdä, ja nyt kun tuntuu potkutkin niin sehän huvitti kun näki iskun samalla kun se tuntui :) Kovin oli liikkuva kaveri.



Olen pyöräillyt melko paljon vielä työmatkoja, pikkuisen alkaa masu painaa, pitää varmaan nostaa ohjaustankoa ylemmäs. Saa nähdä, miten kauan sitä jaksaa veivata. Uiminen kiinnostaa kyllä itseänikin kovasti, vaikkei tyylissä pistesijoille pääsisikään :)



Leppoisaa odotusta kaikille!



Tolleroinen rv 21+1

Torstai-iltaa kaikille! Paljon oli taas tullut juttua, hyvä! =)



Linea Negrasta aloitan eli se ilmeistyi mulle tooodella haaleana ensimmäistä odottaessani ja poika siis tuli. Kaksi seuraavaakin olivat poikia, mutta mitään viivaa ei kyllä enään mihinkään ilmiintynyt, eikä muutan ole nytkään vaikka tyttö siis tulossa ;)



Vielä noista synnytysjutskista tarkennuksena että keisarinleikkausta en itse ainakaan missään nimessä halua, haluaisin vain synnyttää niin luonnonmukaisesti kuin mahdollista kuitenkin ilman että tarvitsisi pelätä ja stressata sitä onko vauvalla kaikki kunnossa¿



Plumeria oli heittänyt arviota Jenkkien keisarinleikkausprosentista, no- täällä se on n.80%!!! Eli voitte vain arvailla, kuinka hyvin sairaalat on valmistautuneet normaaliin alatiesynnytykseen -> ei mitenkään! Tai no juu, saat epiduraalin jos haluat, se onkin ainoa kivunlievitys mitä on tarjolla =/ Sitä vain ihmettelen, kun Suomessa ei laiteta heti synnytyksen jälkeen isoa jääpalaa haarusväliin turvotusta vähentämään!? Täällä laitettiin ja istua rötkötin jo reilu pari tuntia synnytyksen jälkeen ilman mitään kipuja eikä paikat turvonneet lainkaan ja kivutkin jäi näinollen minimaalisen pieniksi!



Tolleroiselle kerron mitoista ja ultrista, että ainakin meillä heittelee mitat parin viikon sisällä eli esim. reisiluu mitta voi vastata viikkoja 21+4 ja lakimitta viikkoja 20+0 noin niinkuin esimerkkinä. Mutta hyvähän sitä on seurata, että huomataan mikäli jotain on ihan oikeesti vialla! Täällä lääkäri ainakin mulle sanoi, että niin kauan kuin noi mitat kehittyvät viikko viikon jälkeen eteenpäin oikeassa suhteessa, niin ei ole mitään hätää!



Mammauikkareiden ostopaikkaa en osaa neuvoa, itse ostin ihan normaalit bikinit. Musta on aika hoopon näköistä jos bikinipöksyt nousee navan yläpuolelle, tulee mieleen ihan Lilleri Lalleri, siis se muna joka lastenlorussa keikkuu siellä aidan päällä (toivottavasti en nyt loukannut ketään)! Koko uimapuku on sitten asia erikseen, mutta en siis tiedä mistä niitä löytyisi¿ :/



Äippäloman ajattelin itsekin aloittaa niin varhain kuin mahdollista, eipä sillä sinällään kyllä ole vaikutusta mihinkään kun kerran kotimammana olen, mutta kuitenkin¿Tänään on muuten tasan 4 kuukautta oletettuun Pupusen laskeutumishetkeen! =) Veikkaan kyllä, että neitokainen ottaa varaslähdön niinkuin kaksi vanhempaa veljeäänkin, Nöttönen syntyi rv38+0 ja Rasmus rv37+0 eli hyvä jos nippanappa ens vuoden puolelle ehditään ;)



Huomenna on apen hautajaiset ja mun 35-vuotis synttärit¿ hmm¿ eipä me lasten kanssa kyllä kummoisia kekkereitä pidetä, lupasin että käyn ostamassa paikallisia kompiaisia ja se siitä.



Jopas tässä tulikin taas höpinää, nyt lähden vielä laittamaan keittiön valmiiksi aamua varten ja sitten kirja kainalossa kohti sänkyä!



Mukavaa viikonloppua kaikille,



-Allu ja Pupu rv22+

Siitä mahaviivasta on ollut puhetta. Mulla ei ollut sitä ekassa raskaudessa (poika), eikä näytä olevan nytkään. Mutta esikoiselta se löytyy, huomasin sen vasta kun tulin itse raskaaksi :).



ReettaE pyysi itkuhälytinsuosituksia. Itse olen ollut sillä kannalla, että tavallista itkuhälytintä ei kannata ostaa, vaan kaksisuuntaisesti toimivat radiopuhelimet. Ne voi antaa vauva-ajan jälkeen vaikka lapsille leikkeihin! Joku kaveri sanoi, että kyllähän itkuhälyttimetkin voi antaa lapsille leikkiin, mutta mun mielestä radiopuhelin on ihan eri asia :). Meille on ainakin ihan selkeetä tarvetta jo nyt radiopuhelimille, eli hankitaan ne, kun muutetaan isompaan taloon. Nykyisessä kerrostalokaksiossa ei olla niitä tarvittu. Pari kertaa mummilassa oltais tarvittu, mutta heillä oli sellainen langaton kotipuhelin, minkä sai toimimaan hälyttimenä (tosi kätevä).



Tolleroinen pohti tuota esikoista odottavien ¿pelottomuutta¿. Kannattaa tosiaan olla ja mennä synnytykseen avoimin mielin. Sitä ehtii surra ja panikoida sittenkin, jos jotain sattuu. Koskaan ei voi tietää mitä tuleman pitää. Oman mielenrauhan kannalta on hyvin tärkeää koittaa pitää kaikki kummitukset poissa tai edes aisoissa. Jos on liikaa odotuksia, niin yleensä joutuu pettymään.



Tolleroinen kyseli myös uikkareista. Mulla ei ole kokemusta äitiysuikkareista. Ekassa raskaudessa käytin virttynyttä vanhaa mökkiuikkaria, joka venyi viimeiseen asti :).



Ja taas Tolleroiselle: meillä taisi kaikki vauvan mitat vastata viikkoja. Pyöräily taas ei ole nyt syyskuussa tuntunut hyvältä, joten olen jättänyt sen suosiolla väliin, vaikka esikoinen tykkäisi istua kyydissä vaikka koko päivän (jos joku vaan jaksaisi polkea).



Jee, eilinen pomon kanssa käyty tavoitekeskustelu oli varsin onnistunut. Saan jo nyt alkaa keskittymään tulevaan. Meillä on työ todella hektistä ja yhtäaikaisia projekteja ¿miljoona¿. Mulle ei enää anneta uusia hommia, vaan yritän dokumentoida ja suorittaa jo annetut tehtävät niin, että joku voi siitä jatkaa. En tiedä meiltä töistä yhtään tapausta, että olisi äitiysloman ajaksi otettu sijaista. Viimeksi kun jäin tosi aikaisin pois töistä, niin ihan kaikki jäi rempalleen ja siitä jäi itsellekin huono fiilis. Onneksi nyt on toisin.



Monet ovat kertoneet mahan haittaavan normaaleja toimia. Mulla on tapahtunut mahan kanssa jotain kummaa. Vähän aika sit tuntui hieman kankeutta esim. nostaa lattialta jotain. Mutta nyt maha ei ole yhtään tiellä. Itse epäilen, että olen saanut poistettua pahimman turvotuksen kehosta, niin kankeuskin on hävinnyt.



Allulle mukavaa synttäripäivää!



Justus rv23+3

Tolleroinen...

Äitiysuikkareita voit hyvällä tuurilla löytää H&M:n liikkeistä tai Lindexiltä.



(.)

Kauhea flunssa jatkuu edelleen, esikoinen on ollut jo kaksi viikkoa pois pk:sta. Masuasujakin on normaalia hiljaisempi.



Mulla ei tuota linea negraa ei ollut esikoisen kanssa, enkä usko et tulee nytkään. Jotenkin luulen että se liittyy ihon tummuuteen. Toisella systerillä oli kummastakin lapsesta ja on tummempi kuin minä ja vanhin sisko. Ja tosiaan meillä punaverisillä ei ollut viivaa.



Pitäis jaksaa lähteä Cittariin mammuuttimarkkinoille, huomenna en sinne mene suurin surminkaan :D.



No ei auta kuin ryhdistäytyä ja mennä.



eve ja kirppu 23+4

Ensiksikin onnittelut Allulle!

Tosta synnytystavasta ja puudutuksistakin oli pakko tulla kommentoimaan. Kamala pilkunviilauspäivä mulla =)

Ite odotan vasta esikoista, mutta työni puolesta olen aika paljon tämän puolen asioita nähnyt. On monia tilanteita (kuten jollain oli etinen istukka eli istukka osin kohdunsuun päällä), joissa sektio on ainut vaihtoehto. Ei sitä sektiota kannata pelätä! Useinmiten menee oikein hyvin. Ite kuitenkin valitsisin alatiesynnytyksen, jollei sektioon ole lääketieteellistä, " pakottavaa" syytä. Sektio on kuitenkin tosi iso leikkaus. Vaikka alatiesynnytyksessäkin omat riskinsä on tietysti!

Allulle piti sanoa, et täällä Suomessa käytetään jääsiteitä alapään turvotusta vähentämään. Oikeessa olet, hyvin auttaa =)

Ja epiduraalista piti sanomani, ettei siinä neulaa selkään jätetä vaan sellainen ohut muovikatetri! Eli piikkikammoisille: saman verran joudutte siinä neulan kanssa tekemisiin kuin spinalissakin =)



Monella tuntuu olevan Emmaljungan vaunut. Itekin niitä pitkään harkitsin, mutta päädyttiin Teutonian yhdistelmiin. Nyt alkaa hiukka kaduttaa, kun tuntuvat nuo Emmaljungat olevan niin suositut, että kai niiden olis pakko olla aika hyvätkin... Nooh, eiköhän sitä vauvaa noissa meitinkin vaunuissa sa hyvin lykittyä.



Itellä paino noussut ehkä kolme-neljä kiloa, alkupainoakaan ei kyllä ylimääräistä ollut ennen raskautta. Ite en vaakaa omista, niin tarkkaan en tiedä. Mielestäni tämä nousu ei isolta tunnu vaikka maha itsessään on aika melkoisesti kasvanut. Lääkäri parin viikon päästä, joten siellä näkee silloisen nousun. se on varmaan näillä syömingeillä jo aika komea =)



Mukavaa viikonlopun odotusta kaikille !

Floora ja masuasukki 24+3

(Mullakin muuten laskettu aika 8.1 niin kuin jollain muullakin ja mulle Kelan laskuri näytti äippäloman alkupäiväks 29.11???????)

Kannattaa uskoa sitä Kelan laskuria :).



Mulla on la tasan vk sun jälkeen ja äitiysloma alkaa 8pv sun jälkeen (7.12.). Mun alkuajankohtaa venyttää itsenäisyyspäivä.

Jouluna ja uutenavuotena on niin paljon pyhäpäiviä, että meillä, joilla la ihan alkuvuodesta, äitiysloman alku on pidempi.

Mammauikkareista: itse ostin Lindexiltä uikkarin mallia mamma, ja niinkuin jo aikaisemmin varoittelin niin siinä on ainakin yksi semmoinen pikku vika.... se on sellainen vaalea missä on peessejä raitoja... noh, kuinka ollakkaan siintä näkyy, ainakin minulla, läpi!! tosi kiva!! täytyy joku patentti tripla kangas virittää rintojen kohdalle.

H&M.tä en minä löytänyt uikkaria kun niissä oli tisseille niin pienet paikat.



Joku kyseli lasten lukumäärästä. Meille masukki on ensimmäinen!



mistä kohtaa sen äitiyslomalaskurin löytää sieltä kelan sivuilta? olen kolunnut mielestäni ne sivut läpikotaisin mutta en ole löytänyt kyseistä kohtaa.



Onko kellään tietoa näin varhaisessa vaiheessa mistä mahtaisi löytyä, sitten kun se on ajankohtaista, niin isorintaisille kunnollliset ja tukevat imetysliivit!! olen jo nyt katsellut sillä silmällä ja tuntuu että kaikki imettävät ovat max. c-kuppia... tämä on sellainen asia mikä saa verenpaineen koholle minulla kun olen muutenkin isorintainen ja mitä se on sitten kun maito nousee rintoihin!!!???

Muutenkin meitä isorintaisia syrjitään liivitarjonnassa. joo, isoja kokoja löytyy, mutta eihän niitä kehtaa pukea, saati riisua, kun pimeässä kun ovat suoraan sanoen kammottavia...

Kannanottoja asiaan. onko muilla samoja ajatuksia? voisikohan jotain " adressia" kerätä asian hyväksi?! heh



tulipas purputusta...

Tein muuten eilen vispipuuroa pitkästä aikaa!! voi että olikin hyvää!!! suosittelen näin puolukka aikana!!



Hyvää perjantai päivää tammikuiset!!



hemi

Alku viikon pinossa oli suora linkki ko. laskuriin, tässä uudestaan:

http://asiakas.kela.fi/vrlaskenta_app/VR LaskentaApplication



Se löytyy Kelan sivuilta äärettömän huonosti ja huonolla nimellä, mutta itse löysin sen mm. tältä sivulta:

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/110701154349EH?openDocument

Kohdasta: päivärahakauden ajoittuminen



Nyt hiljenen taas loppu viikoksi, eli

Erittäin mukavaa viikonloppua kaikille!

Hemille piti kommentoida imetysliiveistä. Asia on aivan sama siellä toisessa päässä eli pieniä imetysliivejä on hankala löytää. Itsen ostin KappAhlista pari viikkoa sitten liivejä ja minusta silloin ainakin oli noita isoja kokojakin, meinasin vahingossa ostaa! Ja varmasti sais jostain äitiysvaateliikkeestä, en tiedä vaan onko niitä joka kulmilla. Täällä ainakin joutuu ajamaan naapurikaupunkiin.



Flooralle kiitos asiantuntevista kommenteista. JOtenkin lämmitti minuakin sektiopelkoista jo pelkkä sanominen ettei sitä kannata pelätä. Kun tiedän sen että se tilanne voi tulla hyvinkin äkkiä synnytyssalissa että lähdetään leikkaussaliin. Saanko kysyä mikä olet ammatiltasi, et varmaan kuitenkaan kätilö?



Vielä tuosta synnytysasiasta. Teille jotka ensimmäistä odotatte niin pitää täälläkin sanoa oma kantani että ensimmäinen synnytys onkin henkiseltä valmistautumiselta kaikkein helpoin. Hyvä kun voi avoimin mielin lähteä mukaan. Samoin tunsin itse aikoinaan. Toiselta osasin jo sitten jurnata vastaan ja hommahan meinasi pysähtyä paikoilleen. Nyt tiedän rentoutumisen tärkeyden ja siitä olenkin tyytyväinen että kaikki lapsemme ovat syntyneet yöllä. (Kait ne silloin syntyy kun ovat " tehtykin" !!!) Kun on tarpeeksi väsynyt niin heti supistuksen mentyä eka ajatus on et saispa nukkua ja se rentouttaa todella supistuksien välissä.

JOtain hyvää siinä väsyssäkin!



Joku oli tehnyt marjapuuroa. Olen jo monta viikkoa puhunut että pitäis tehdä ja puolukoitakin on, ettei siitä ole kiinni. PItäis vaan saada aikaiseksi, se on niin ihanaa!! Kerättiin puolukoita jopa niin että lasten kans myytiin suurin osa. Niitä on niin mukava kertätä jos niitä on paljon.



Nyt pakkaamaan loput lomatavarat. On jo nyt ikävä lapsia, saati sitten miestä! Äkkiähän se kaksi yötä menee...



Voikaa paksusti viikonloppu!



Iuiu ja masukki melkein 21

Mukavaa perjantaina kaikille!



Hemille heti alkuksi äitiyslomalaskurista. Se löytyy kelan sivuilta kohdasta " laskennat" (tai laskurit). Ihan siinä etusivulla näkyy toi.

Ja sit vielä imetysliiveistä. Täälläkin ollut jo mietinnässä kun täällä myös rinnat kasvaneet uskomattomasti jo raskausaikana,että sama huoli on täällä et mistä löytää sopivat imetysliivit. Ajattelin kokeilla Carriwellin imetysliivejä jotka löytyy tuon linkin takaa (siis nuo ensimmäiset). En kyllä tiedä onko noikaan tarpeeksi isot...

http://www.amauti.fi/cat/product_catalog.php?c=31



uikkareista: itselläni on ystävältäni lainassa äitiysuikkarit. Hän on ne muistaakseni tilannut netistä jostakin (?). Kannattaa laittaan googleen " äitiysuimapuku" (tmv.) niin saattaa löytyä jotain vaihtoehtoja! :)



Tolleroiselle vielä vauvan mitoista. Mulla on heittänyt jokaisessa ultrassa mitat aina jonkin verran (suuntaan ja toiseen). Lääkäri on sanonut ettei ole syytä huoleen, mutta pääsen kuitenkin ylimääräiseen ultraan, jossa katsotaan et vauva kasvaa normaalisti. Lääkäri myös sanoi että kun kaikki sisäelimet ym. oli kunnossa ja paikallaan ei tälläinen muutamien päivien heitto mitoissa välttämättä tarkoita yhtään mitään. Mutta on se hyvä että pääsee kuitenkin ultraan varmistamaan että kaikki on hyvin!



Tällästä tällä kertaa.

Nyt menen viihdyttään tyttöä kun se tossa roikkuu jalassa.....



satsuma rv 25+4

kiitos linkistä imetysliiveihin!! kävin heti kattomassa ja nuo näytti ainakin tukevilta!!!

ja kiitos linkeistä kelan sivuillekkin!! äitiysloman alkamisaika sen mukaan on 30.11!