7kk tyytyväinen ja aurinkoinen päivisin - yöt raskaita
Tyttö nukkuu tosi levottomasti, on nukkunut jo viikkotolkulla =(. Joko kieppuu puolelta toiselle eikä osaa rauhoittua ja itkeskelee. Nukkuu pari ensimmäistä tuntia ok ja sitten se alkaa. Mä itse nukun tunnin pätkiä max ja hyppään tytön huoneessa koko ajan rauhottelemassa ja laittamassa tuttia suuhun. Nämä mun yölliset retket kestää 10min- reilu tunti kerrallaan. Välillä tyttö näyttää alkavan nukkuun, mutta kun pääsen sänkyyn, alkaa homma uudestaan. Yöunet tytöllä noin 20/20.30-6.30. Päivisin nukkuu hyvin ja rauhassa 2-3 krt yht 3.5h. Ei mun mielestä nuku päivisinkään liikaa. Allergiaa ei mun mielestä ole, joskin kuiva, ehkä atooppinen iho. Rasvaan tarvittaessa. Yläetuhampaat on tulossa, mutta särkylääkekään ei tuo kovinkaan suurta muutosta yöhön. Kestää toivottoman kauan nuo hampaidenpuhkeaminen. Ei kai särkylääkettäkään voi viikkotolkulla käyttää??
Ruokaa syö hyvin päivällä, en usko olevan nälkä. Vähän aikaa sitten söi vielä 2 krt yössä, mutta itse vähensi. Aamuyöllä tarjoan vielä, että nukkus hetken rauhallisemmin ja mieluummin yli klo 6. Juo vaihtelevasti 100-200ml. Yöllä jos en saa muuten rauhotettua, annan vettä. Sitä juo hyvin. Syliin rauhottuu, mutta kieppuu taas sängyssä.
Alle puolivuotiaasta on ollut konttausasennossa. Osaa nousta istumaan toisen käden varaan. Tällä viikolla oppi ryömimään eteenpäin. Meneekö tämä kaikki hulina tuon kovan liikkumisinnon piikkiin? Kauanko mahdollisesti kestää, että yö rauhottuu? Siihen asti, että osaa kunnolla kävellä...huoh!
Yöllä kun on sitten aikaa miettiä, niin tuli mieleen, että voiko tuon ikäinen kaivata äitiä yöllä? Tyttö on kovasti mun perään eikä edes isän kanssa oikein tahdo viihtyä. Tyttö esim itkee täyttä päätä, kun illalla menen veljelle lukeen satua. Tai tuun kaupasta ja kun avaan oven, alkaa välitön poru.
Oon yöllä istunut matallalla tuolilla sängyn vieressä. Sekin tuli mieleen, että sitäkö se itku on, kun en aina istu siinä. Mutta kun on pimeetä, en ole varma onko tyttö hereillä/silmät auki itkiessään. Oon yrittänyt myös venyttää huoneeseen menemistä, jos vaikka rauhottus omiin nimiin. Ei oikein toimi. Tietysti mikään keino ei tepsi heti...
Tuleeko jollekin jotain mieleen tai hyviä vinkkejä miten kannattais toimia? En jotenkin jaksa uskoa, että mikään " hätä" ainakaan on. Tylsää vaan istua ja jatkuvasti nousta sängystä...
Unikouluako nyt tarvitaan? isä kehiin?
Kommentit (7)
antaa vauvan nukkua ainakin samassa huoneessa omassa sängyssään, jos ei viereen häntä halua. Hän tarvitsee äidin läsnäoloa ja varmasti jo samassa huoneessa oleminen auttaa. Kannattaa vaikka laittaa pinnasänky oman sängyn viereen ja tassutella kun hän sitä tarvitsee.
Itse en ymmärrä pienen lapsen turhaan itkettämistä.He eivät sitä tee ilkeyttään, vaan heillä on joku hätä.
Noin pieni ihminen tarvitsee aikuisen turvaa, eikä ymmärä miksei hänen hätään reagoida jos häntä pelottaa yksin omassa huoneessa. Kyllähän lapset ovat alistuvaisia, varmasti jossain vaiheessa itkut loppuu itsekseen jos antaa vaan itkeä, mutta lapsi oppii siinä karvaasti ettei hänen hätäänsä reagoida eikä turvaa tule kun sitä tarviaa.
Voihan se olla jotain muutakin, mutta kannattaa kokeilla.
valitettavasti ei ole tarjota muutakuin virtuaaliolkapäätä...
Meidän poika (nyt 9kk) on samanlainen huono nukkuja tai taitaa olla itse asiassa vielä huonompi. Poika nukkuu pinniksessä samassa huoneessa - nyt itse asiassa pari päivää sänky on ollut kiinni meidän sängyssä.
Käy nukkumaan puoli 8 ja herää viimeistään puoli 6. Tänään tosin jo neljältä. Nukkuu kahdet päikkärit yhteensä n. 3 tuntia. Eli ei kovin paljon.
Pahimmillaan huutoa tunnin välein, rauhoittuu tuttiin ja tassuun. Kerran saa maitoa kolmen-neljän maissa. Hyvänä yönä tutituksia vain pari-kolme.
Että jos jollakulla olis konsti, niin tänne ja äkkiä :-)
t. Fiikus
Meillä tyttö nukkuu omassa huoneessa siitä syystä, että meidän makkari on olohuoneen jatkona eikä välissä ole ovea, vain leveä aukko. Meidän makkaria ei saa pimennettyä eikä myöskään rauhoitettua. Tarkoittaisi sitä, että kaikkien perheenjäsenten olisi mentävä nukkumaan yhtä aikaa. Ei tv:tä, ei omaa aikaa tms.
Meillä on nukuttu omassa sängyssä koko ajan. Ei siis ole uusi juttu. Viereen en halua opettaa.
En haluais mihinkään huudattamiseen ryhtyä. Tähän asti olen siis vain hetken kokeillut, että rauhottuuko itse. Mutta sydäntä särkee jos pieni itkee yksin... Tänään huomasin, että toinen hammas on ylös puhjennut ja toinen tulee pian perässä, joten nyt mielenkiinnolla odotellaan, että rauhottuuko yöt. Pitää nyt vain mahdollisimman vähin äänin ja pienin liikkein yrittää pikkuista rauhoitella takaisin nukkumaan. Jospa tämäkin vaihe joskus ohitetaan.
fira:
Meillä tyttö nukkuu omassa huoneessa siitä syystä, että meidän makkari on olohuoneen jatkona eikä välissä ole ovea, vain leveä aukko. Meidän makkaria ei saa pimennettyä eikä myöskään rauhoitettua. Tarkoittaisi sitä, että kaikkien perheenjäsenten olisi mentävä nukkumaan yhtä aikaa. Ei tv:tä, ei omaa aikaa tms.
Miten suhtaudut sellaiseen, että siellä vauvan huoneessa olisi patja, jonka voisit tarvittaessa levittää lattialle vauvan sängyn viereen? Saisit itsekin levättyä, jos vauva kovasti haluaa sinua sinne lähelleen. Ei tarvitsisi istua...
On kuin olisit kirjoittanut meidän tarinan, tyttö kans 7kk. Vaikka hän kyllä nukkuu meidän huoneessa. Meillä tuo alkoi joulun tienoilla ja on nytt, kopp kopp, rauhoittunut. Se oli todella uuvuttavaa.
En tiedä mikä on auttanut, me kokeilimme kaikkea itketimme, unitassuttelua, perhepetiä (ei toiminut ollenkaan), eri pyjamia, lämmin-, viilee-, kuiva-, kostea ilma jne. ei mikään tehonut mutta nytt on 2 viikon sisällä nukkunut 3 yötä ilman heräämistä ja monta yöt' pelkästään kahdella heräämisellä. Eli toivoa on:)
Meidän tyttö kyllä on tehnyt kehitys spurtin joulusta lähtien ja nytt kun hän konttaa kunnolla niin nukkuu kunnolla. Tai sitten se on ruusunmarja jota annoin puuron kanssa joulusta lähtien, en tiedä onko sillä yhteyttä mutta viime viikonloppuna annoin taas ruusunmarjaa 1prk päivässä 2 viikon paussin jälkeen niin oli aivan mahdoton yöllä??
Uskon että useimpina yönä pitkä kärsivällisyys sai meidät tähän pisteeseen. Yritin nimittäin olla rauhallinen (hengitys jne.) vaikka välillä kyllä oli niin väsynyt että vaikeata oli, mutta yritin joka yö jotta en ainakaan pahentaisi tai pitkittäisi sitä rumbaa.
Voimia teille.
Esim. hampaiden puhkeaminen ei vaikuta yöuniin viikkotolkulla. Mutta asinaa: meillä poika nukkunut 4kk ikäisestä omassa huoneessa pääosin täysiä öitä ja juuri noin 7kk ikäisen yöhulinat alkoivat kuvaileminasi meilläkin. Mielestäni kyseessä oli selvästi äidin ikävä, eroahdistus.
Meillä tuota kesti jotain viikkoja ja toimin niin että menin aina tarvittaessa pojan huoneeseen ja seisoin tassutellen vieressä niin kauan että nukkui sikeää unta taas. Jos ei mikään kelvannut, yöunet eivät jatkuneet otin viereen sänkyymme, jossa nukkui hyvin.
Noh, ehkä lohdutuksena että todennäköisesti kyseessä on vaihe, joka menee itsestään ohi, tarjoa lapsellesi läheisyyttä, mutta mielestäni ei ole tarvetta muuttaa nukkumajärjestelyitä kokonaan. Pian meillä palattiin normaaliin systeemiin, jossa kaikki nukkuvat hyvin ja rauhassa,
tsemppiä, kyllä minuakin tuolloin väsytti x)
Rouvaii ja poika 9kk
... tossa iässä, ainakin meillä. On jopa tullut itku, kun isä on tullut syöttämään. Ja tietenkin toi liikkumaan oppiminen pistää vauvan pään sekaisin.
Päiväunien pituuden ei pitäisi vaikuttaa yöuniin, meillä yhtälö menee niin, että mitä pidemmät ja paremmat päiväunet, sitä helpommin nukahtaa yöunille. Olen ymmärtänyt, että näin se on useimmilla. Meidän tyttö on 7,5 kk vanha.
Onko teillä joku erityinen syy, miksi lapsi nukkuu omassa huoneessa? Meillä ollaan perhepedissä eikä oma sänky kelpaa ollenkaan. Alusta asti olemme nukkuneet hyvin kaikki, vauva herää nykyään kerran tai kaksi yössä tissille ja nukkuu noin klo 22-08. Päiväunia tulee yhteensä neljästä viiteen tuntia.
Kun välillä yritimme totuttaa vauvaa omaan sänkyyn, heräsi siellä paljon useammin, kuin mitä vieressä herää. Aloin miettiä miksi hänen pitää olla omassa sängyssään, kun hyvä on siinä äidin kainalossa.
Nautin itsekin siitä, että vauva nukkuu vieressä ja olen sen verran laiskanpuoleinen, etten jaksaisi rampata toisessa huoneessa öisin. Tärkeintä meillä on, että kaikki saavat nukkua hyvin. Arvaan kuitenkin, että vaikeuksia tulee, kun alkaa liikkua. Olemme päässeet tähän asti vähän liiankin helpolla.
Joku muu varmaan neuvoo pitämään unikoulua, mikä voi hyvin toimiakin. Jos siihen tarve tulee, niin aion kokeilla sitä itsekin sitten.
Eihän vauvoilla tunnin välein nälkä ole, kyllä siinä itkeskelyssä on jokin muu kyseessä. Tassuttelu-unikoulua kannattaisi varmaan kokeilla ja mielellään tietty isä tassuttelee jos mahdollista, ainakin kahdella ystävälläni tämä on toiminut.