4v ja 5v karkki- ja keksirosvot

Tuo ettei onnistu olla ilman kaapissa olevia keksejä ja karkkeja, oli ehkä vähän liioiteltua minulta... pikemminkin en vain halua itse toimia niin. ei ole kysymys siitä, ettenkö pystyisi elämään ilman herkkuja vaan siitä, että en halua rangaista lapsia herkuttelun kokonaan lopettamalla - en periaatteessa käytä ruokaa, herkkuja tai niiden rajoittamista rangaistuksena enkä palkintona vaan yritän käyttää muita keinoja myös tässä asiassa.



Kokemukseni mukaan siitä ei tule pitkällä tähtäimellä mitään, jos yrittää aina eliminoida sen kohteen, mihin lapset suunnistavat vaikka tietävät sen olevan kiellettyä. Muita esimerkkejä: jos lapsi laittaa tv:n itse auki vaikka ei ole lupaa niin tvn kaukosäädin laitettaisiin pois, jos karkaa ulko-ovesta ulos niin ovi takalukkoon, jos tyhjentää kirjahyllyn sisällön lattialle niin kirjat pois alahyllyltä... tämä kaikki on ihan ok ja paikallaan parivuotiaan kanssa, joka ei vielä ymmärrä sääntöjä ja niiden noudattamista. Mutta 4v ja 5v ovat kyllä tarpeeksi isoja noudattamaan sääntöjä ilman ympäristön karsimista minimiin kaikista houkuttimista, jos vaan keksi vetää oikeasta narusta, ja minä en ole sitä vielä keksinyt noiden herkkuvarkauksien suhteen :)

siis se, että pojat kiipeilevät kyllä tarkistelemaan kaappeja joka tapauksessa, oli siellä herkkuja tai ei, ihan kuin joku muukin tuossa ylempänä totesi, eli ei siksikään ole kovin rakentavaa eliminoida kaikkea kaapeista.

t

Juttelimme sitten hyvin vakavasti siitä, että tuollainen salaa ottaminen on varastamista ja se on rumaa, eikä niin saa tehdä. Selitin tarkkaan, miten varastaminen on asia, josta tulee rangaistus pienenä ja isona, ja kuinka olisin pettynyt jos minun lapseni varkaiksi alkaisivat.

Hyvin näytti menevän perille, ei ole kertaakaan yrittänyt sen jälkeen.



*** Mä taasn pidän tuota aivan järjettömänä! Eihän se ole varastamista jos yhteisistä kaapeista syötävää hakevat, vaikka kuinka ovat herkkuja! Kyllä meilläkin lapset (6, 8, 3 ja jopa 1-vuotias) hakevat joskus jotain keksiä yms. kaapista salaa, mutta niin tein minäkin aikoinani ja ymmärtääkseni minusta on kuitenkin ihan ok aikuinen kehittynyt. Enkä ole varastanut aikuisena. Varastaminen on mun näkemyksen mukaan jotain ihan muuta ja ruokaan yhdistäminen kannattaa harkita tarkkaan. Tiedän lapsia, jotka piilottelevat ja oikeasti varastavat ruokaa esim. koulusta/hoitopaikasta koska kotona eivät saa riittävästi. Mutta se onkin eri juttu.



Okei, aikuiset ostaa ne ruuat, eli sikäli eivät ole lasten, mutta mun mielestä lapsilla olisi samanlainen oikeus ottaa kaapista keksi tai pari kun mullakin. Laitoin tuohon " olisi" koska meillä tosi harvoin kaapeista mitään sellaisia herkkuja löytyy. Joskus synttäreiden/joulun jälkeen. Varastaminen



Piilottelu on mielestäni kans turhaa, menee piiloleikiksi ja tosiaan tuo kiipeilyn turvallisuus on mietittävä.



Sellaiset herkut pois kaapeista mitä lapset eivät saa omatoimisesti ottaa, sillä selviää. Ei meillä mahdolliset rusinat, lakut, karkkiaskit, murot yms. kaapista mihinkään häviä vaikka kaapin ovet usein ovatkin, koska lapset eivät koe niitä kielletyiksi. Ruoka-ajat on tarkkoja meillä eikä auktoriteettiongelmaa ole. Mä vaan haluan olla reilu lapsia kohtaan.

helmiurho:

vaikka kaapin ovet usein ovatkin, koska lapset eivät koe niitä kielletyiksi. Ruoka-ajat on tarkkoja meillä eikä auktoriteettiongelmaa ole. Mä vaan haluan olla reilu lapsia kohtaan.

*** Siis vaikka kaapin ovat usein ovatkin auki, koska..."

helmiurho:

*** Siis vaikka kaapin ovat usein ovatkin auki, koska..."

kaapin ovet usein ovatkin auki...

Pitää mennä tirsoille, yövalvominen lapsen rajun laryngiittikohtauksen takia kostautuu...

Kun en ymmärrä, miksi et käytä *tässä tapauksessa* herkkujen poistamista rangaistuksena, kun ongelma ovat _nimenomaan_ ne herkut???! :-o Minusta taas olisi varsin kummallista olla selkeästi 4- ja 5-vuotiaille osoittamatta, mistä se kenkä puristaa... Juuri ja nimenomaan siitä syystä, että ovat jo niinkin isoja ja ymmärtävät ihan varmasti, mistä on kyse. Sitä paitsi, anteeksi nyt vain, mutta teillä se herkkujen vapaa saatavuus ei näemmä ole oikein tehnyt tehtäväänsä... Herkut kun tuntuvat kuitenkin olevan se kovin kielletty hedelmä, kun niitä pitää *salaa* ja ahmimalla kuitenkin ottaa. Vai?

Muutenkin uusi kirjoituksesi tuntui kumminkin vähättelevän koko hommaa - miksi sitten haluat siihen neuvoja ja ratkaisumalleja, kun se ei tunnu olevan ongelma...?

Ja vielä:

Omama:

tämä kaikki on ihan ok ja paikallaan parivuotiaan kanssa, joka ei vielä ymmärrä sääntöjä ja niiden noudattamista. Mutta 4v ja 5v ovat kyllä tarpeeksi isoja noudattamaan sääntöjä ilman ympäristön karsimista minimiin kaikista houkuttimista

Juu, ja minusta 4- ja 5-vuotiaat todellakin ovat nimenomaan myös tarpeeksi isoja uskomaan, ettei sinne kaapille vaarallisin keinoin ja viekkaudella ja vääryydellä ole syytä kiipeillä niskaansa taittamaan, kun ne kaapit ovat herkuttomia!!

No, ihan miten vaan, kaikki tosiaan tyylillään. Voihan se olla, että homma korjaantuu ihan itsestäänkin...

normaalin herkuttelun menettäminen? Eli ne normaalit jälkkärit yms. herkkuhetket pojilta pois, jos kaapit itsekseen tyhjenee? Ja isi ja aiti kyllä saa jälkkärinsä ajallaan... Suosittelen muuten xylitolia jatkuvan hampaidenpesun sijasta - jos on juotu samalla hapanta esim. mehua/limua, voi hampaiden harjauksesta olla enemmän haittaa kuin hyötyä! Tai ainakin niin että ensin xylitolin syöntiä (täyssellaista) ja sit vasta hampaiden harjaus.

Meillä on karkit pitkänmallisen keittiönkaapin yläpuolella olevassa kaapissa,onks toi sit joku yläsokkelikaappi?? Siis kun muuten siihen jäis hukkatilaa,tyhjää ennen kattoa niin meillä siellä on kapeaa kaappia :) sekavaa :D



Ja sit keksit on kattilakaapissa taaimmaisessa kattilassa jota käytetään erityisen harvoin ja siinä sit kansi päällä,ei oo lapsi tajunnut ikinä,mutta toisaalta,pitää olla tarkkana ettei napsistele sieltä lasten läsnäollessa,sehän paljastus heti :)

Jos meillä olisi tuollainen tilanne, niin en yksinkertaisesti ostaisi kaappeihin mitään keksejä ja karkkeja. Asia unohtuu aika lyhyessä ajassa kokonaan eikä niitä kaappeja sitten kaivella enää jos sieltä ei mitään ole löytynyt. Meillä ei kyllä ole koskaan mitään keksejä tai karkkeja varastossa, niitä ostetaan sitten varta vasten kaupasta jos on erityistä syytä. Eli en oikein ymmärrä miksi ei onnistu ettei herkkuja ole kaapeissa... Kai nyt aikuiset päättää mitä kaapeista löytyy ja voi olla ostamatta vähän aikaa herkkuja?

tai sitten hanki " kassakaappi" . Meillä herkkuja ei säilytellä kotona. Jos herkututtaa, päätämme yhdessä kotona, mitä herkkuja halutaan ja tehdään yhteisretki lähikauppaan. Joskus kummasti herkkunälkä katoaa, kun pitäisi pukea haalari ja lähteä pimeään iltaan hakemaan herkkuja.



Kotona on vapaasti saatavilla täysjyväkeksejä, ksylitolipastilleja, hedelmiä, joskus hunaja- tai mallasvohveleita (katoavat hetkessä, saa luontaistuotekaupasta) jne.

Olen yrittänyt, että piilotan ne kaappien ylimmille hyllyille. Sinne eivät vielä ainakaan ole kiivenneet, mutta välillä on läheltä piti-tilanteita kun ovat sitten kuitenkin yrittäneet etsiä kiipeillen, että eipä hyvä. ihan sama onko siellä vai ei. Paras on, kun pidän pakkasessa pieniä jätskipuikkoja tms.

niin sieltä saavat kaivaa salaisen " välipalansa" kiipeilemättä, ja olen kuin en huomaiskaan. Niistä ei mene vielä ihan nälkä kokonaan ja on terveellisempää kuin joku sokeripipari tai karkki tai sipsi.. Myös itse tehtyjä mehujäitä nää tykkäävät.



Yleensä ottaen kyllä toimii se, että ei vaan ole mitään kaapeissa vaikkapa viikkoon. Niin unohtuu kyllä. Oikeastaan ainut tapa.

Ja omenat, ja jääkaapista löytyy porkkanapalasia, omenapalasia, kuivaa näkkäriä, ja pähkinöitä, yms.

Osaavat kaivella niitä sitten mieluummin. Ja yleensä jos näitä vaan on, niin valitsevat itekin ne mieluummin kuin epäterveelliset jostain syystä ihan luonnostaan. Ehkä meillä on sit erikoiset lapset, tai sitten vaan " mieliteot" on vielä ihan kunnossa kun tulevat luonnostaa lapsilla.

Siis kokeile nyt edes pari viikkoa olla ilman...! Ja jos et itse pysty ;-) niin sitten ostat itselle (vaikka omaan vaatekaappiin) ja syöt salaa. Eihän tossa muu auta.



Minusta tuo koko asetelma on itse asiassa aika huono... Mutta olenkin kyllä " piruja seinille maalaileva" ihminen, myönnän.;-) Vaan enpä voi olla ajattelematta, että tosta on tullut pojille varsin hauska leikki ja haaste ja nyt kohteena ovat keksit ja herkut, mutta en voi olla ajattelematta, ettävuoden kuluttua jo vaikka tulitikut tai muuta vastaavaa... Ehkäpä kotvan päästä rahaakin niihin herkkuihin. Kun ovat huomanneet, että homma toimii! Sinuna kyllä ihan oikeasti katkaisisin kierteen NYT, niin kauan kuin se vielä on suht helposti toteutettavissa. Yksinkertaisesti selität, että koska eivät ole totelleet ja ovat pihistäneet kielloista huolimatta, on ainoa keino olla hankkimatta herkkuja taloon. Silloin niitäei saa kukaan lainkaan. Jälkkäriksi voit ostaa vaikka jokusen rahkan jääkaappiin - tai tehdä vaikka kiisseliä! Hedelmistä nyt puhumattakaan.



Ja itsellenikin tuli kyllä mieleen myös tuo kiipeilyyn liittyvä turvallisuusnäkökohta. Jos viimeisenä piilotuskeinona ovat kaikkein korkeimmat yläkaapit, niin saletti on, että pojat tosiaan nostavat vaikka tuolin tiskipöydälle ja kiipeävät siihen jne.... Kääk.



Vielä minäkin, muuten, kehotan olemaan pesemättä niitä hampaita heti ruuan jälkeen. Se happohyökkäys tulee *aina* joka syönnin jälkeen, ei tarvita edes mitään hapanta juotavaa/syötävää. Hammasalan ammattilaisten kanta on ehdottomasti heti syönnin jälkeistä hampaidenpesua vastaan. Olen itsekin asiasta monesti hemmaslääkärissä keskustellut. Xylitoli on kaikkein paras lääke siihen!

meillä kerran poika kävi salaa ottamassa keksin kaapista.. Ihmettelin,mitä hän teki makuuhuoneen nurkassa, sitten näin keittiön kaapin auki ja keittiöjakkaran sen vieressä ja ymmärsin, että hän oli käynyt hakemassa salaa keksiä. Juttelimme sitten hyvin vakavasti siitä, että tuollainen salaa ottaminen on varastamista ja se on rumaa, eikä niin saa tehdä. Selitin tarkkaan, miten varastaminen on asia, josta tulee rangaistus pienenä ja isona, ja kuinka olisin pettynyt jos minun lapseni varkaiksi alkaisivat.

Hyvin näytti menevän perille, ei ole kertaakaan yrittänyt sen jälkeen. Meillä on herkkukaappi, johon keittiöjakkaralla kyllä ylettää mutta molemmat pojat tietävät että omin luvin sieltä ei mitään oteta. Minusta tämä on vähän auktoritettikysymys, pitäähän lasten oppia tottelemaan kieltoja, eikä niin, että herkut piilotetaan katonrajaan, kun ei lapset ymmärrä miksi niitä ei saa omin luvin ottaa. Eli en näe ongelmaa niinkään siinä, että syövät herkkua ja tulee karies, kuten alkuperäinen kirjoittaja, vaan siinä, että toimii luvattomasti ja oppii, että oveluudella voi ottaa kiellettyjä juttuja. Ja komppaan sitä kirjoittajaa, joka huolestui lasten kiipeilystä kiellettyjen herkkujen perään sinne katonrajaan, siitähän voi seurata vaikka mitä onnettomuuksia.

Vanhempien tehtävä on opettaa lapsilleen mikä on oikein, mikä väärin, tuottaa pettymyksiäkin joissain asioissa ja katsoa, että lapset ovat turvassa onnettomuuksilta. Näitä kaikkia voi mielestäni toteuttaa, kun opetat lapsillesi että varastaminen on väärin.

Meillä ei tuollaista ongelmaa ole, joten keksejä yms. on yhdessä keittiönkaapissa jemmassa. Yleensä otetaan niitä sieltä vain, jos tulee vieraita. Molemmat lapset (kohta 5 v ja 2 v) tietävät, mitä kaapissa on ja keittiöjakkaran avulla sinne ylettyisivät, mutta eivät ole vielä koskaan yrittäneet kaapille mennä. Itse asiassa vanhempi lapsi ei ole koskaan esim. avannut edes pakastimen tai jääkaapin (!) ovea, koska ruoka-aikana me vanhemmat otetaan kaapeista ruoat esille, joten poika on ilmeisesti tottunut siihen. Nuorempi on sitten kyllä keksinyt alkaa availla sekä pakastimen että jääkaapin ovea ja täytyykin olla tarkkana, ettei pakastimen ovi jää vahingossa auki.



Meillä on aika tarkat ruoka-ajat (tai ajat kyllä vaihtelevat, mutta syödään aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala), eikä normaali oloissa syödä mitään välipaloja. Eli lapset eivät todellakaan saa itsekseen ottaa edes hedelmiä, koska heille sopivat noi 4 h välit ruokailuissa ja hedelmiä syödään sitten jälkiruokana. Jos lapsella sattuisi olemaan ruokailun välissä nälkä, hän tulisi sanomaan sitä minulle ja yhdessä miettisimme asiaan ratkaisua. Jos lapsi olisi esim. jättänyt edellisen ruoan syömättä, saisi odottaa ilman välipaloja seuraavaan ruokailuun asti (eli sen n. 4 h).



Mutta koska esikoisen kanssa on nämä asiat sujuneet aina hyvin, eikä hän ole koskaan tajunnut (tai ainakaan toiminut asian suhteen), että voisi esim. kiipeämällä ylettyä yläkaappeihin, saattaa kuopus sitten olla ihan toista maata. Toisaalta olen keittiön läheisyydessä melkein aina (meillä on avokeittiö), joten ei kuopuksellakaan ole kovin montaa minuuttia kerrallaan aikaa keksiä kepposia keittiössä. Ja hyvä niin, koska siellä on myös esim. uuni ja liesi.