Mitä jos vauva jättää konttausvaiheen väliin?
Poika 8kk ryömii, on konttausasennossa mutta ei konttaa. Hän nousee tukea vasten seisomaan ja kävelee puuta vasten. Yrittää lähteä kävelemään myös syliä kohti. Toisin sanoen näyttäisi siltä että hän lähtee suoraan kävelemään ja jättää konttausvaiheen väliin. Millaisia haittoja lapselle voi tulla jos konttaus jää pois kokonaan? (Jotain siitä muistaakseni saattaa tulla mutten muista mitä...) Onko syytä yrittää opettaa häntä konttaamaan vaikka hän itse mielii jo kävelemään? (Ei todellakaan kiinnostaisi ajatus pakkokonttauttamisesta...!) Asia vain tuli mieleen kun oma äitini kävi kylässä ja alkoi hirveällä vimmalla " pakkokonttauttamaan" tätä, koska konttausvaihe on kuulema niin tärkeää lapselle.......
Kommentit (10)
Ryömiminen on ihan yhtä hyvä kehitysvaihe kuin konttaaminenkin. Olennaista on että vauva oppisi vuorotahtisen etenemisen jo ennen kuin nousee pystyyn. Meillä poika nousi konttausasentoon jo puolivuotiaana ja 7,5 kk alkoi ryömiä vauhdilla. 9 kk iässä oppi nousemaan seisomaan ja pian kävelemään tuen kanssa. Meinasin jo että konttaus jää väliin, enkä fysioterapeuttinakaan itse asiasta huolestunut, kun ryömi kuitenkin. Nyt sitten pari viikkoa sitten kymmenkuisena poika yhtäkkiä alkoikin konttaamaan, kun ulkona maassa ryömiminen oli hänestä ilmeisesti hankalaa, eli teilläkin se konttaus voi sieltä yhtäkkiä vielä tulla.
Se että ryömiminen/konttaaminen jää väliin, voi myöhemmin ilmetä ongelmina motorisessa kehityksessä, muttei välttämättä, kuten joku tuossa omalla kokemuksellaan kertoikin.
minä en kuulemma kontannut koskaan eikä poikanikaan tehnyt sitä, viittaan kintaalla kaikille kommenteille siitä, miten se muka vaikuttaisi kehitykseen
Hei! Juttelin juuri tuttavan kanssa tästä asiasta ja hänellä oli tyttö istuskellut noin 1-vuotiaaksi asti ja lähtenyt sitten suoraan kävelemään, eli konttausvaohe oli jäänyt kokonaan väliin. Tyttö on tällä hetkellä 11-vuotias ihan normaali lapsi. Itselläni on vasta 4,5 kk ikäinen vauveli, omaa kokemusta ei vielä ole, mutta ajattelin kirjoittaa kun juuri näistä vaovojen erilaisista kehitysvaiheista puhuttiin. Hyvää kesää!
Meillä poika on kyllä konttinut (nyt jo kävelee enemmän), mutta ei ryöminyt ikinä. Saatiinkin tehtäväksi opettaa poikaa ryömimään.
Meillä poika aloitti ryömimisen 8kk iässä. 10kk iässä lähdettiin liikkeelle kävellen puita pitkin ja nyt 11kk iässä äidin tai isin sormi on vain henkinen tuki. Konttausasentoon poika nousi vasta, kun alkoi itse nousta tukea vasten seisomaan, mutta kontaten ei mennä eteenpäin. Joskus harvoin edetään pikku pätkä karhukävelyä, muuten pidemmät matkat kovaa ryömien. Kävely alkaa viedä kuitenkin voiton ja sitä harjoitellaan kovasti. Välillä unohdetaan pitää mistään kiinni ja silloin kävellään itse jopa pari metriä.
Moi!
Luin juuri Kelan sanomista viime tai toissa viikolla, että jos jättää konttaamisvaiheen väliin, voi olla viitteitä lukihäiriöstä.
Minä itse olen jättänyt kuulemma konttamisen väliin ja käynyt kävelemään suoraan (tosin vasta 15kk iässä ;) ja kärsin lievästä lukihäiriöstä. Eihän siinä mitään vakavampaa ole, mutta lukihäiriöön kannattaa puuttua jo pienenä. Se kun nääs vaikeuttaa " normaalia" oppimista, mutta täytyy vaan löytää oma oppimistapansa. Näin helpottaa kivisen opintien kulkemista. Suosittelen olemaan valppaama myöhemmässä iässä :)
Minä taas olen kuulluut, että konttaamista ei tarvitse alkaa opettamaan, koska silloin se ei ole sama asia, kun jos vauva sen itse hoksaa. Aika jännä, että fysioterapeutti oli antanut neuvon opetamaan jonkun vauvaa ryömimään. Noh, en ole kyllä itse asiantuntija, mutta näin olen kuulluut.
Tutkimustuloksethan eivät koskaan tarkoita sitä, että tulos koskisi KAIKKIA esimerkiksi niitä, jotka eivät konttaa. Tuloksessa vaan on päästy siihen, että tietyllä prosentilla on ollut myöhemmin jonkin asteisia oppimisvaikeuksia tai mitä nyt olikaan. Ei se tarkoita, että jos jonkun lapsi on jättänyt konttaamisen välistä, ja ihan normaalisti on kehittynyt, että voisi viitata kintaalla tutkimustulosta. Kyllä kuitenkin uskon, että tukimuksessa on jotain perää, vaikka ei kaikkia koskisikaan. Tämä vain minun mielipide.
Terveisin ei ryömitty, mutta kontataan :)
Omakohtaista; Itselläni on 4,5 vuotias tyttö, joka ei ryöminyt, eikä kontannut kunnolla. Konttausasentoon meni, mutta laahasi polvia perässään. Ja ryömimisen tilalla pyöri joka paikkaan. Silloin ei asiaan kiinnitetty huomiota, kun liikkui kuitenkin nopeasti paikasta toiseen. Istumaan ja kävelemään oppi normaalisti.
Kaatuili ja törmäili kuitenkin hirveästi ja 3-v. neuvolasta toimintaterapeutin/neurologin kautta toimintaterapiaan, jota nyt viikoittain. Neurologinen erityisvaikeus, tarkemmin sensorisen integraation häiriö ja lisäksi on sitten myös säätelyhäiriö. Mutta erittäin harvinaista. Pääasia on, että etenee vuorotahtia jotenkin, oli se sitten ryömimistä tai konttaamista. Hyvä, että kiinnität asiaan huomiota, mutta yleensä lapsi jossakin vaiheessa vuorotahtisuuden oppii. Voi tulla kaikilla eri iässä. Huolestuttavaa on, jos kolmeen ikävuoteen mennessä näin ei ole tapahtunut. Varsinaiset testin voidaan tehdä vasta neljävuotiaalle. Eli teillä ei ole vielä syytä huoleen.
Vanhempana voi tulla lukihäiriötä ja oppimisvaikeuksia ym. jos asiaan ei puututa.
Lisää aiheesta Carol Stock Kranowitz: Tahatonta tohellusta PS-kustannus.
*SI-lapsen äiti*
meidän poika huomenna 11 kk ryömii kovasti ja konttaus asentoon menee muttei konttaa, on nyt ruvennut nousemaan kovasti tukea vasten ylös joten taitaa tältä myöskin jäädä konttaus välistä.
me vanhemmat emme ole kumpikaan kontanneet ennenkuin osasimme kävellä, eikä meistä mitään kummajaisia ole tullu. joten tämä on ainakin minun mielipide.