Pelottaako teitä vanheneminen
Kommentit (39)
Ei oma rupsahtaminen haittaa mutta vanhempien happanemista on vähän ahdistava katsella.
Henkisesti vanheneminen pelottaa. Olen nelikymppinen ja tk eläkkeellä ollut jo pitkään. Olen huomannut, että minusta alkaa tulla vanha ja pelokas. En ole ikätasollani. Näen itseni hauraana ja ajattelen etten voi esimerkiksi muuttaa koska sitten minulla ei ole lapsistani turvaa. Minulle tärkein paikkakunnassa on terveyskeskus ja palvelut. Mietin mitäs sitten kun täytän 50, miten niin vanhana selviän itsekseni?
Ei pelota, vaan olen kiitollinen, jos vanhenen. Kuolema pelottaa. N32
No ei pelota. Monella ois paljon muutakin pelättävää kuin ulkonäkö. Lyhyt näköistä toimintaa.
Ei pelota! Vanhenemiselle ei voi mitään! Se on vaan hyväksyttävä!
Olen 60v
Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Sanotaan Raamatussa.
Kun niin uskon ja siihen luotan, niin ei pelota niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota! Vanhenemiselle ei voi mitään! Se on vaan hyväksyttävä!
Olen 60v
Ota nuorennuskuuri
Vanhempieni vanheneminen pelottaa. Äiti täytti juuri 70.
Ei sitten pätkääkään. Tämä elämä on jo niin nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota! Vanhenemiselle ei voi mitään! Se on vaan hyväksyttävä!
Olen 60vOta nuorennuskuuri
On jo otettu 😎
Mun äiti on pian 80 ja isä jo paljon enemmän. Kyllä pelottaa miten vielä käy. Varsinkin kun välimatka pitkä, ei voi käydä usein. Ahdistaa. Omasta iästä en ole huolissaan.
Ei koska olen ollut kroonisesti sairas jo alle kolmekymppisestä. Asiat voi aina mennä pahemmaksi mutta se ei tavallasn ole enää edessäpäin että terveys alkaa reistailla niin mitä pelättävää vanhenemisessa sitten on? Toivoisin kyllä että asiat olisi eri tavalla.
Vanheneminen ja se, että kroppa ei toimi kuin kakskymppisellä, ei pelota mutta mahdolliset sairaudet pelottavat. En halua elää tusinan eri pillerin voimin vaipat jalassa enkä todellakaan muistisairaana hortoillen.
Vanheneminen alkaa sillä hetkellä, kun synnymme. Elämää ei voi olla ilman vanhenemista. Pelottomin
terveisin Salme 70 v.
Hermostuttaa. Täytin tänä vuonna 30.
Ahdistaa että näin paljon on jo mennyt ja oikein mitään ei ole saanut aikaan.
Sitten masentaa vanhempien vanheneminen. Ja isovanhempien vanheneminen vasta ahdistaakin (mulla on siis 3 yhä elossa).
Vähän ahdistaa sekin että lapset alkaa olla isoja. Vanhin on 7v mutta silti joskus miettii että koskahan on viimeinen kerta kun se tulee viereen yöllä koska pelottaa tai tekee muita pikkulasten juttuja. Toiset 7v niin se on teini.
Kun täytti 30v niin jotenkin konkretisoitui se miten lyhyt aika vuosi lopulta on ja miten vähän vuosia oikeastaan on aika moneen asiaan.
Kivut pelottavat. Kestän huonosti olla sairaana.
Sulla on vielä aikaa paljon. Entä jos aloittaa nuorekkaana pysymisen tai nuorentumisen?