Keskoset 2 vuotiaana?
Huh, siitä taitaapi tosiaan olla jo 2 vuotta kun oon viimeksi täällä käyny kattelemas ja kirjottelemas:)
Elikkäs sillon meillä synty poika rv 30+3, painoa oli 1060g ja pituutta 36,8cm. Kaikki meni todella hienosti ja " helposti" (äiti olis varmaan silloin kaivannut enemmän siaraalalepoa kuin poika..:), ja kotiin päästiin päivää vaille 2kk ikäisenä. Imettäminenkin onnistui omaksi ihmeekseni, ja poika roikkuikin tissillä vielä viime keväänä, jolloin päätti itte jättää homman poies.
Nyt kossi on oikein touhukas ja reipas, ja kehitys on mennyt aika lailla samaa tahtia muiden ikäistensä kanssa, mutta vieläkin olisi kasvussa kiinniotettavaa.
2-vuotis neuvolassa oli painoa 10,4kg ja pituutta 81,5cm (tosin veikkaan että on vähän pidempi, kun kiemurteli niin kovasti mittaus hetkellä...). Viime vuonna sairasteltiin korvatulehusta useampaan otteeseen, jolloin tahtoi tuo ruokapuoli jäädä vähemmälle, niin sekin varmaan verottanut kasvua.
Joten, minkäs kokoisia muilla on nämä keskosina syntyneet vähän isompina? Ja miten kehitys mennyt muuten?
Meillä poika alkoi kävelemään 1v 4kk (korjattua siis 1v 2kk) ikäisenä ja on meijän sukuun ihan katottuna ihan " normaali" kun järkiään kaikki alkanu käveleen siinä vuoden ikäisestä ylöspäin. Hitaasti mutta varmasti;)
Viime syksynä alkanut puhumaan, lokakuussa kun muutettiin omaan taloon, puhui jo kaikenlaista ja ikää 1v 8kk.
Todella sosiaalinen pikkumies, ei oikeastaan missään vaiheessa ole kovin ujostellut ketään, ja hirmuinen konemies tästä on varmaan tulossa, kun ajelisi vain papan ja iskän kanssa raktoreilla vaikka aamusta iltaan! Osaa jo pitkän litanian sekä eri raktori että automerkkejä, ja omilla työkaluilla korjailee kaikkia ja höpöttää vain " töitä töitä" kun yrittää syömäänkin hätyytellä...;)
Kommentit (7)
syntyi (maaliskuussa -03) rv 32+2 hätäsectiolla ja oli 1490g
Liikkumaan oppi minusta todella aikaisin konttasi 6kk ikäisenä eli siis korjattua 4kk ikäisenä. Istumaan nousi 7/5kk ikäisenä ja muutaman viikon päästä nousi seisomaan. Kävelemään lähti 11/9kk ikäisenä ja siitä asti on sitten menty ja kovaa kyytiä. Oikeastaan ei koskaan kävellen vaan aina juosten. Haavereita on sattunut enemmän ja vähemmän, on tikattu silmä kulmaa ja hampaat on tulleet huulestä läpi ja mitähän kaikkea sitä on sattunutkaan... Kaksi vuotiaana alkoi puhe oikein kunnolla, olin jo menettänyt toivon että poika oppii ikinä puhumaan. Noh, eipä mennyt pitkästi kun ei enää ollut ikinä hiljaa. Puhua pälpättää yölläkin=)
Tämä pyöräily on nyt sitten niin mukavaa, kun pikkusenkin pilkisti nurmikkoa lumen alta niin jo olisi pitänyt kaivaa polkypyörä kellarista. Viime syksynä kun pääsi fillaroinnin makuun ja joulupukkikin toi ihan uuden polkupyörän niin pitäähän sillä pitkin poikin ajella.
Kaksi vuotiaana poika oli 11,1kg ja 86,5cm
kolme vuotiaana mitat oli 13,3kg ja 95cm
Syntyi rv 30+1 painaen 1210g, 38cm pituutta, ensi vuorokauden hengityskoneessa, seuraavan viikon CPAP-laitteessa jonka jälkeen alkoi hengitellä itse vaikeasta infektiosta huolimatta.
Kohtapuoleen alkaakin olla tasan 2 vuotta aikaa mun lasketusta ajasta:o) Tyttö syntyi jo helmikuun alkupuolella joten 2-vuotissynttärit on juhlittu.
Kova on tyttö puhumaan ja menemään, puhe tuli ennen tuetta kävelyä, oppi tasapainoilemaan vasta 1v5kk iässä(kalenteri)
mutta puhetta oli siinä vaiheessa jo kolmen sanan lauseilla ja ihan selvää sai.
Kovasti on temperamenttinen ja olemme menossa toukokuussa tutkimuksiin motorisen levottomuuden vuoksi- lääkäri epäilee myös aistiyliherkkyyttä samaten kun ADHD-diagnoosi on ollut puheissa. Ennen syntymää ja synnytyksen aikana kärsi huomattavan hapenpuutteen josta nyt etsitään merkkejä.
Mitat on tällä hetkellä 85cm ja 12kg, hoikan puoleinen vaikka kova syömään ollut aina.
Viime viikkojen aikana oppinut tekemään kupekeikan itse, harjoittelee parhaillaan yhdellä jalalla hyppimistä, liikkuvainen.
Ihanaa ettei suurempia huolia ole ollut, pärjätty hienosti heikonlaisesta elämän alusta huolimatta:o)
Aurinkoista kevättä!
Terve tyttö, ductus sulkeutui lääkkeillä ja sydän kasvoi normaaliksi ( oli reikä eteisten välillä ).
2v. tarkastuksissa lääkärissä ja fysioterapeutilla todettiin ihan terveeksi ja kehitys oli iktasoista. 2v. hän oli 12,7 kg ja 95,5 cm. Hän on ollut aina pitkä tyttö ja kasvanut hyvin.
Nyt 3,5v pituus on 107 cm ja paino 17,6 kg. Hänelle ei ole jänyt mitään merkkejä pikkukeskosuudesta. Neuvolan uusi täti ihmetteli hänen pituuttaan, siis pitkä tyttö. Silloin kerroin hänen pienestä syntymäkoostaan, täti ei ollut huomannut mitään.
Joten meillä on kaikki hyvin. Varauduin silloin syksyllä 2002 aikkeen mahd9olliseen; vammautumiseen, kehityksen viivästymiseen, puheen tuoton vaikeuteen yms.
Kuten joku tuolla jo mainitsi; taisi tämäkin äiti olla enemmn hoidon tarpeessa kuin lapsi. Huoli oli valtava.
Voimia ja hyvä kevättä kaikille " kirppuina" syntyneitten äideille!
Tyttömme on kohta 2,5-vuotias (s. 35+3, 1620 g, 41,5 cm; sairaalassa n. 5 viikkoa).
Meillä meni sikäli hienosti ja helposti, että keskosuudesta ei muistuta muu kuin pieni koko (2-vuotiaana 9,6 kg ja 81 cm). Mutta oli se vauvavuosi silti aika rankka koliikin ja jonkinasteisen aistiyliherkkyyden kanssa. Vierastaminen oli hirveää, mutta 1,5-vuotiaana tapahtui yllättäen käänne parempaan. Imetys onnistui mullakin (välillä osittain :)) ja loppui kokonaan, kun tyttö oli 13 kk.
Motorinen kehitys oli vähän hitaanlaista, mutta normaalia kuitenkin. Ryömiminen alkoi vähän vajaat 9-kuisena, konttaus 1-vuotiaana ja kävely 1v 2kk (kalenteri-ikää). Puhe on kehittynyt nopeasti, mikä on iloinen yllätys, kun perheessämme on kaksi kieltä. Isän kielen tuottaminen laahaa jäljessä, mutta ymmärtäminen ei tuota vaikeuksia.
Viime syksy oli yhtä sairastelua, ja jouluisen keuhkokuumeen aikana pääsi painokin tippumaan kilon verran. Mutta nyt mennään täysillä kevättä ja kesää kohti!
Moi!
Meidän uhmaikäinen tosiaankin jo 2 v 7 kk:tta ja eipä meilläkään keskosuudesta muita merkkejä juuri ole kuin tuo pieni koko (lähinnä painon suhteen). Viivi syntyi siis vkolla 29+6 ja painoi 1120g, 39,8cm pituutta. Sairaalassa oltiin pitkään, mutta kotiin päästiin kuitenkin ennen pitkään ja ilman lisähappea (meillä oli keskivaikea BPD). Imettäminen ei meillä onnistunut, mutta lypsää jaksoin noin puoli vuotta, kunnes ei omat maidot enää riittäneet ravitsemusterapeutin mukaan (keuhkosairaat lapset kun tarvitsevat energiapitoisempaa ruokaa, jotta jaksavat kasvaa nopeasti).Niinpä meillä soseet ja vellit aloitettiinkin jo sairaala-aikana.
2-v mitat olivat pituus n.86cm ja painoa 9,8kg ,jos oikein muistan. Nyt kun meidän neidit ovat aloittaneet joulukuussa päiväkodin, on sitten puheentuottokin lähtenyt kunnolla käyntiin, vaikkei siinäkään ns.vaikeuksia ollut. Lausetasoista puhetta on nyt alkanut ihan selkeästi tulla paljon enemmän ja kaiken tuo kyllä ymmärtää. Ja yllättäen päiväkoti toi myös jonkin verran sairasteluita lisää...milloin ollaan nuhassa ja yskässä, milloin sitten korvatulehduksessa. Lisäksi vuoden alkajaisiksi oltiin 5 päivää sairaalassa pahan keuhkokuumeen vuoksi, mutta muuten terveinä...Pottailu ollaan aloitettu ja kesällä yritetään viimeistään päästä päivävaipasta eroon.
Sanoisin, että terve uhmaikäinen, joka yllättää joka päivä jollakin tavalla. Esim. eilen illalla ennen nukkumaanmenoa Viivi tuli ja kiipesi isänsä syliin, otti kaulasta kiinni, muiskautti pusun ja sanoi: Viivi tykkää isistä....eipä ollut aiemmin niin vielä sanonut.
-Henna
Ihania ihmisiä ovat! Syntyivät aikoinaan rv 30+ painaen kilon ja puolentoista välistä, kotiin tultiin tasan rv 38. Nykyään on jo helppoa: heistä on seuraa isosisarukselle, pottaillaan harjoitusmielessä, syövät itse ja jutut ovat hauskoja.
Mittoja oli pojilla 2 v kalenteri-iässä n. 12 kg ja 86 cm, siskolla 83,5 cm ja tasan 10 kg. Kaikki oppivat kävelemään tuetta 11 kk korjatussa iässä kuten isosisaruskin, sanat tulivat vuoden iässä ja nyt puhuvat kaikki 5-7 sanan lauseita eli todella hienosti. Luonteet ovat ihan omanlaisiaan, mutta ihania ja täydellisiä kaikki! Lempihommia ovat lukeminen, Legoilla rakentelu, palloleikit, piirtäminen ja ulkoilukin alkaa taas maistua, kun kevät tulee.
Meillä on muuten oltu melko terveitä, mutta marras-helmikuussa oli kaikilla neljällä yhteensä 11 kuuria korvien takia. Kahden kanssa mennään kohta putkitukseen. Se on kuitenkin aika pientä verrattuna parin vuoden takaisiin aikoihin... Mittasuhteet ovat nykyään aika kohdallaan. Esikoisen kanssa olisin ollut ihan sekaisin, jos olisi ollut 3 kk:ssa 5 kuuria korviin, niin kuin nuorimmalla.
Hyvää jatkoa kaikille keskosten vanhemmille lapsineen! Pidetään lastemme puolia!
Poikamme syntyi rv 34+2 sectiolla vuotavan istukan takia.
Pituutta oli 47cm ja painoa muistaakseni 2450g. Eli aika iso keskonen.
Kotiin pääsi viikko syntymän jälkeen.
Imetys ei onnistunut kuin muutaman kuukauden ja sitten olinkin jo uudelleen raskaana.
Mutta oli kyllä seuraavaan vauvaan nähden todella helppo.
Unelma lapsi. Nukkui ja söi ja oli aina iloinen.
Kävelemään oppi samana päivänä kuin olisi ollut laskettu aika.
Nyt hän on kohta siis 2v3kk ja rupesi mietityttämään hänen kehitys muihin verrattuna. (Aikasemmin en ole tajunnut huolestua).
Pituutta taitaa olla lähes 90cm ja painoa pikkasen vaille 15kg.
Mutta puhetta tulee todella vähän. Tyyliin: äiti auto prum prum (ajan paljon autolla. Ja sitten vain muutamia yksittäisiä sanoja kuten kukka, vauva, pallo, kiitos jne.
Mutta uhma on tullut ajallaan. ;)
Lapsilla siis ikäeroa 11kk. Toinen syntyi tasan rv 40+0.
Ja alkaa tuntumaan pikku hiljaa että tämä nuorempi puhuu aikaisemmin.
No kohta meillä on neuvola...saa nähä mitä sanovat pojan puheesta.