Leikkauksessa olleet vauvat!
Minkä ikäisenä vauvanne on joutunut leikkaukseen ja minkä vuoksi? Miten herkästi hyvin pieniä leikataan???
Meillä vauva vasta huomenna 3vk. Syntymästään asti on ollut jotenkin kärsivän oloinen. Tuskat kotona sen kun lisääntyivät. Näin, että vauvaan oikeasti sattuu jokin, enkä suostunut laittamaan huutoa vain koliikin piikkiin, mikä tarkoittaisi loppujen lopuksi paremman päivän odottamista. Ajateltiin, että mahassa kramppaa jotenkin, kun pahenee aina syömisen jälkeen. Vauva kouristelee ja röyhyt eivät tule, samoin ei osaa pulautella ylimääräisiä. Vyöhyketerapiassa ollaan käyty nyt 2 kertaa.
Edellisiltana silittäessäni vauvaa ennen kylpyä huomasin vauva rintalastan alla kovan kohouman, joka muljahtelee. Soitin neuvolaan ja käskivät lastenkirurgille. Onneksi meillä on tuttu lastenkirurgi, niin päästiin heille heti eilen illalla näyttämään. Ja diagnoosi on melko suuri tyrä palleassa, on työntänyt rasvakudosta ulos, eikä sitä saa painamalla enää takaisin eli sitä on tullut jonkin verran. Kirurgi oli aikoinaan leikannut kymmeniä tapauksia ja näytti hyvin tietävän asiasta. Sanoi, että ei kovin vaarallinen (ainoa vaara on, että suolta tulee myös ulos, mikä huonompi juttu), mutta pääasiassa vaiva on erittäin kivulias eli eipä ihme että vauva on aivan tuskainen. Olin sanonut miehelle juuri edellisenä päivänä, että meidän päivät ovat vauvan kanssa aivan kuin lapsi sairastaisi (vertasin niihin päiviin, kun esikoinen on ollut kipeä ja hyvä, että kahden aikuisen kädet riittävät auttamaan) erona se, että taudit menevät ohi, mutta tämä jatkuu päivästä toiseen.
Lääkäri löysi myös paljon pienemmän tyrän navan seudulta, mutta se ei kuulemma vaadi leikkausta. Lääkäri vain pohti sitä, että miten pienenä mahtavat leikata. Vastasyntyneen leikkaus ei varmaan ole mikään rutiinihomma, mutta toisaalta pitkä odotus tuskien kanssa ei myöskään kuulosta inhimilliseltä.
Kirurgi laittoi kiirellisen lähetteen sairaalaan, jonne henkilökohtaisesti vietiin se eilen vauhdittaaksemme tilannetta. Lähete käsitellään maanataina puoleenpäivään mennessä, jolloin yritämme soittaa sinne. Siihen asti ainakin vain sinnitellään omin voimin kotona. Olisivat ottaneet tarkkailuun sinne, mutta kun viikonloppuna mitään ei tapahdu ja siellä toinen vanhemmista olisi joutunut yksin olemaan vauvan kanssa neljän seinän sisällä, niin päätettiin lähteä kotiin. Kysyttiin, että voiko vauvalle antaa särkylääkettä ja vasta yli 4 kiloiselle saa antaa kotona ja meidän on varmaan juuri siinä ja siinä 4 kiloa eli emme voi. Sairaalassa ehkä voisi saada jotakin ja sinne lähdetään siinä tapauksessa mikäli kivut vain yltyvät. Nyt sentään nukkuu välissä aina joitakin tunteja eli ei joudu olemaan hereillä kuitenkaan koko ajan tuskissaan.
Onko jollakin kokemusta tyrästä tai vastaavanlaisesta leikkauksesta? Eniten tässä hirvittää pienen nukutusasiat ja sitten toisaalta äitinä kärsin hänen jokaisesta tämänhetkisestä tuskasta, kun tiedän, että ei ole vain mitään epämääräistä vauvan itkua ja tyytymättömyyttä.
Minkä ikäisenä mahtaavat leikata ja miten pitkään sairaalassa tai toipumisessa menee?
On tämä kanssa lystiä odotella viikonloppu tietämättömänä ja vaan odottaa ja odottaa maanantaita...Toivottavasti ei enää silloin lykkäydy. Ei kai näin pienten anneta kovin kauan vain odotella käsittelyä...?
Kommentit (12)
Hei!
Omalta kohdaltani voin kertoa ammatin puolesta kun työkseni hoidan näitä pieniä leikkauspotilaita. Ensinnäkin tyrien leikkaaminen on arkipäivää sairaaloissa eikä niissä yleensä esiinny vaarallisia komplikaatioita. Yliopistosairaaloissa leikataan myös ihan vastasyntyneitä, joten ammattitaitoa varmasti löytyy. Koska vauvanne on alle kuukauden ikäinen, hän todennäköisesti joutuu leikkauksen jälkeen vuorokaudeksi lasten teho-osastolle tarkkailuun kun näin pienillä saattaa esiintyä hengityskatkoksia nukutuksen jälkeen. Siellä vauvanne saa myös hyvän kivunhoidon heti leikkauksen jälkeen. Tyräleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä, vauvat toipuvat yleensä hyvin ja kotiin pääsette noin 3-7vrk kuluessa. Isommilla lapsillahan tyrät leikataan päiväkirurgisesti eli leikkauspäivänä pääsee jo kotiin. Lähtiessänne kotiin saatte osastolta haavanhoito-ohjeet ja kivunhoito-ohjeet. Kyselkää sairaalassa rohkesti hoitohenkilökunnalta mieltä askarruttavista asioista. Vauvanne toipuu varmasti. Voimia koko teidän perheelle ja toivotaan että leikkaukseen pääsette mahdollisimman pian. Ps. Jos tilanne käy sietämättömäksi kotona, menkää päivystykseen josta teidät lähetetään päivystykselliseen leikkaukseen. (Tyriä leikataan päivystyksellisesti myös viikonloppuisin)
Lisäys edelliseen viestiin...
Minusta uskallat ihan hyvin antaa Para-suppo 50mg x2 vuorokaudessa ettei toisen tarvitsisi kärsiä kivusta.
Meillä tyttö leikattiin TAYSsissa, kun ikää oli kolme viikkoa. Odotusaikana vauvan vatsasta löytyi ultrassa 4x5 cm möhkäle, jonka laatua ei osattu syntymän jälkeenkään tehtyjen tutkimusten perusteella (ultraus, magneettikuvat) varmaksi sanoa. Lääkärit päätyivät sitten leikkaamaan. Leikkaus tuli tosi yllättäen, koska aluksi sanottiin, että asiaa vaan seurataan. Pe tuli soitto, että seuraavana ma leikataan.
Leikkauksen jälkeen pikkuinen oli tosi lääkkeissä, eikä oikein jaksanut syödä. Aluksi oltiin siis tosi uneliaita ja ravintotipassa. Koska paino ei kuitenkaan lähtenyt tippumaan ja rinnasta imeminen alkoi taas sujua, pääsimme kotiin neljäntenä päivänä leikkauksesta. Saimme kotiin ohjeet kipulääkkeen annostukseen (panadol). Meillä muutama ensimmäinen päivä kotona oli kuitenkin TOSI vaikeita. Vauva ei saanut nukuttua kuin max 30 min kerralla ja sitten herättiin itkemään... Mutta pikku hiljaa helpotti. Leikkaushaava parani tosi nopeaan (oli n. 5cm pitkä).
TAYSsissa ainakin voi imettävä äiti olla vauvan kanssa yötä osastolla. Aika karua hommaa se on: patjalla nukutaan yöt (kova veto lattialla ainakin talviaikaan), suihkumahdollisuus kuitenkin on ja omia eväitä voi tuoda leikkihuoneen jääkaappiin.
Raskaita nuo päivät olivat, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.
Kysy vielä, jos kysyttävää vielä on
Kaikkea hyvää perheellesi toivoo
Ti-tiainen
ps. me halusimme kastaa pikkuisen ennen leikkausta. Niinpä järjestin pikkuiset ristiäiset kahdessa päivässä.
Meidän vauva leikattiin 6 viikonikäisenä kun hänellä oli laaja nivustyrä. Leikkaus tehtiin päivystysleikkauksena yliopistosairaalassa. Vauva oli yhden vuorokauden leikkauksen jälkeen teholla mikä on näin pienillä ihan rutiinikäytäntö. Panadolia annettiin muutama vuorokausi kipuun ja sitten tarvittaessa (ei tarvittu) . Haava parani tosi hyvin. Kaikki meni meidän vauvalla tosi hienosti vaikka olin itse ihan paniikissa leikkauksen takia. Sairaalassa oli ihana ammattitaitoinen henkilökunta joka varmasti osasi asiansa. Päästiin jo seuraavana päivänä teholta kotiin. Kauhistelin että kuinka vauva jaksaa autossa 200 km kotimatkan, mutta jaksoi aivan loistavasti ja toipuminen näillä pienillä on ihan uskomattoman nopeaa.
T.Äitix
jos tyrä on laaja ja vauva on kipeä niin varmasti leikkavat päivystystapauksena. Meille kävi niin että vauva rupesi eräänä yönä tyrän kanssa kipuilemaan joten kiikutin vauvan sairaalaan jossa annettiin heti kipulääkettä ja aamulla matka jatkui yliopistosairaalaan. Vauvamme tyrä oli todettu ke ja silloin saatiin lähete kir polille mutta jouduttiinkin ma vastaisena yönä päivystykseen kivun takia. Muutoin kir poliaika olisi ollut puolentoistaviikon päästä.
Voimia koko perheelle!
T. äitix
Mun käsittääkseni (voin olla väärässä) edelliset kirjoittajat on kirjoittaneet nivustyrän hoidosta, palleatyrän hoito on kuitenkin eri juttu. Ehdottaisinkin, että soitat kyseiseen yliopistosairaalaan, osastolle, jossa tällaisia vauvoja hoidetaan (yleensä pienten lasten kirurginen osasto tai teho-osasto) ja kysyt hoitajilta miten yleensä palleatyrän korjausleikkauksesta toivutaan jne. He osaavat kertoa kipulääkityksestä ja muistakin ohjeista, koska ammatikseen näitä hoitavat. Jokainen " tapaus" on kuitenkin erilainen, mutta jonkinlaista suuntaviivaa osaavat taatusti sinulle kertoa. Puhelinnumeron saat ainakin kyseisen sairaalan keskuksen kautta tai sitten netistä, monilla osastoilla kun nykysin on jo omat kotisivut.
Tsemppiä teille, mutta kuten edelliset kirjoittajatkin totesivat; lapset toipuvat hämmästyttävän nopeasti!
Meillä ei kyseessä ollut siis minkäänlainen tyrä vaan tuumori.
Tsemppiä ap:lle!
Meillä poika leikattiin TAYS:issa vuorokauden ikäisenä. Hänellä huomattiin heti syntymän jälkeen ruokatorven umpeuma ja se vaati pikaista leikkausta, koska mikään ravinto ei kulkenut mahalaukkuun asti. Oli heti leikkauksen jälkeen vuorokauden hengityskoneessa tarkkailtavana ja sitten melkein 2 viikkoa hänelle annettiin ravintoliuoksia, kipulääkitystä yms. suoneen. Kun paraneminen lähti hyvin käyntiin ja poika piristyi, saatiin hänet kotiin jo kahden viikon ikäisenä.
Rooibos.
Kiva kuitenkin, että tuo selvisi. Vastasin siihen sun edelleiseen ketjuun kun vasta pohdit mikä tuo patti olisi.
Itselläni ei ole kokemusta vastaavasta, mutta kun omien lasten kanssa olen ollut sairaalassa, on parina kertana viereisellä pedillä ollut akuuttia tyräleikkasuta odottavia vauva. Ovat ollet todella kärsivän oloisia pienet : ( Salista tulua samalla tavalla pää humussa kuin omanikin, mutta topipuminen heillä on ollut hyvää. Onneksi tänäpäivänä kipulääkitys on kohdallaan ja nukutus suht turvallista. kirurgit myös huippu luokkaa. Toivottavasti pääsette pian operoitavaksi, sillä se taitaa joka tapauksessa olla edessä. ja jos lapsi kivusta kiemurtelee niin kehottaisin vain menemään päivystykseen. Sairaalassa on toki aika ankeaa päivääsä viettää, mutta vauvan ei tarvitsisi niin kovasti kipuilla.
Olen hengessä mukana, oletkin ehkä tietoinen meidän tilanteesta!
Meillähän vauva operoitiin 7 vrk ikäisenä. Kyseessä ei ollut leikkaus vaan tähystys, mutta anestesia oli pitkä (4 tuntia). Ainakin HYKSissä pienet joutuvat tosiaan teholle nukutusta seuraavaksi yöksi kun ovat hengityskoneessa ja sitten on tosiaan se hengityskatkos-seuranta. Teholla on ainakin lastenklinikalla (en nyt muista mistä päin olitte) tosi tiukat ja säännöstellyt vierailuajat, mutta vuodeosastolla sai sitten vaikka yöpyä jos halusi.
Meillä vauva toipui toimenpiteestä hyvin, viikon päästä päästiin kotiin, ja teholtakin vauva pääsi pois jo toimenpidettä seuraavana päivänä.
Ihan varmasti vauvanne leikataan heti kun tilanne sen vaatii! Ja 3-viikoinen täysiaikaisena syntynyt vauva on kuitenkin jo aika vahva. Ja vauvojen paraneminen ja elinvoima ei lakkaa hämmästyttämästä minua!!!
Toivottavasti saatte pian selvyyttä tilanteeseen!
Lala ja M 5 vko
Tietämättömänä on niin tuskallista odotella päivästä toiseen. Tosin kaipa sinne osastolle voisi soittaa ja kysyä neuvoa, kuten synnyttäneiden osastollekin (jossa synnytyksen jälkeen ollaan) voi soittaa, jos jotakin tulee. Jouduinkin eilen soittamaan sinne omissa lääkeasioissa, kun ajattelin, että siellä tietävät varmasti mitä saa ottaa ja mitä ei. Eli sain sitten vielä rintakuumeen viikonlopun lisämausteeksi. Onneksi on jo paranemaan päin, kun lähdin välittömästi päivystykseen, kun kuume alkoi nousta, tosin oli silloin vasta 37,6, mutta noussut 37,0:sta tunnissa ja nousi loppujen lopuksi parissa tunnissa pari astetta!) Sanoivat osastolla, että antibiotit ja omat särkylääkkeeni voivat aiheuttaa vauvalle masuvaivoja ja lisäkivut vauvalle tässä tilanteessa on kyllä ihan turhia. Sanoivat siellä, että hyvin voidaan antaa Panadolia suppona. Meidän vauvan kun pitäisi olla jo se 4 kiloa ja he antavat osastolla useinkin 3,5 kiloisille esim. imukuppisynnytyksen jälkeen, jos vauvalla on pää kipeä. Ensimmäisen kerran en kyllä uskalla yötä vasten laittaa. Olis sellainen olo, että pitää koko ajan itse vahtia vieressä, ettei vaan mitä tule. Mies laittaa itse asiassa tällä hetkellä vauvalle ekaa suppoa, niin nähdään, helpottaako. Tässä haluais ottaa nyt niin varman päälle vaikean raskauden jälkeen.
Lala: Tulikin heti teidät mieleen, kun tämä leikkausasia meille selvisi. Kun miettii sun kirjoituksia, niin pystyy jotenkin järkevämmin itse tätä ajattelemaan ja ei pelota niin paljon. En ole tuonne huhtikuisiinkaan ehtinyt vielä kirjoitella synnytyskertomuksen jälkeen, kun kaikki voimat menee vauvan rauhoittamiseen.
Toivottavasti tämä tästä helpottuu. Miehen pitäisi mennä takaisin töihin tiistaina, mutta toivottavasti tämä rintakuume ainakin siihen mennessä olisi ohi. Ja huomenna viimeistään soitetaan sairaalaan, miten asiamme on edistynyt...Toivottavasti päästään pian! Täytyy vaan asennoitua tähän, kun se joka tapauksessa on edessä...
Meidän poika oli leikkauksessa 5vkon ikäisenä. Tosin häneltä ei leikattu tyrää, vaan munuaisen vieressä oleva ahtaumakohta ja samalla korjattiin laajentunutta munuaisallasta. Leikkaus meni hyvin ja poika toipui ihan minimiajassa. Eli meille sanottiin, että aikaisintaan kahdeksantena päivänä leikkauksesta poika voisi päästä kotiin jos kaikki menee hyvin. Ja niin me kahdeksantena päivänä pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin kotiin.
Meillä poika aloitti toipumisen todella nopeasti eikä edes enää parin päivän jälkeen vaikuttanut kipeältä. Silloin meille sanottiin, että parempi lapsi leikata mahdollisimman pienenä niin toipuminen on nopeampaa ja hänelle ei jää muistikuvia sairaalassa olosta.
Samassa huoneessa poikamme kanssa oli noin 3vkon ikäinen poika, joka myös leikattiin. Hänellä oli vatsassa jotain tukkeumia. Eli kyllä noita leikkauksia tehdään todella pienillekin. Raskastahan se on vanhemmillekin, mutta koko ajan yritin itsekin ajatella, että se on pojallemme parhaaksi. Leikkauksen ajan oltiin kotona ja pelkäsin pahinta, mutta kun sairaalasta tuli soitto, että leikkaus oli onnistunut ja poika oli heräämössä tarkkailtavana, helpotuksen itkuhan siinä pääsi.
Toivottavasti pääsette pian hoidettavaksi ja lapsenne toipuu nopeasti. Kovasti jaksamisia teille.