Hei,
en ole aiemmin kirjoitellut itse, mutta lukenut olen toki viestejänne. Saimme ensimmäisen lapsemme, pienen suloisen pojan, viime viikon lauantaina. Yksi asia, joka vaivaa minua kovasti ja josta toivoisin kuulevani teidän kokemuksianne, on imetys. Ja nimenomaan se, sattuuko imetys teihin ja kuinka kauan tuota kipua on jatkunut ennen kuin rinnanpäät ovat tottuneet imemiseen? Itselleni oli aika suuri yllätys miten suurta kipua imetys voi aiheuttaa. Itku pääsee kun poika alkaa imemään, mutta otteessa ei ilmeisesti ole vikaa, kun vähän ajan päästä kipu hellittää ja sitten pystyy jo hieman itsekin rentoutumaan. Ikävä kyllä myöntää, mutta en tosiaankaan odota imetyksiä, vaan alan pikemminkin katsella jo kellosta, että joko taas... Lisäksi kun on koko ajan pieni huoli siitä, että riittääkö maito. Nyt tosin maitoa on ilmeisesti alkanut tulemaan hieman enemmän, kun poika nukkuu jo n. kahden-kolmen tunnin unia päivällä ja yöllä hyvässä lykyssä pitempäänkin. Tämä tuskainen imetyksen alkutaival on saanut minut pelkäämään jo kaikenmaailman rintatulehduksiakin, vaikka vielä nännit ovat säilyneet ehjänä. Voitelen nänninpääni jokaisen imetyksen jälkeen bebantenilla ja pidän vielä palovammoihin tarkoitettuja rasvalappuja päällä. On kuulemma ihan turvallista, vaikka vauva sitä rasvaa siitä sitten imisikin pois. Onko teillä imetys lähtenyt kuinka käyntiin ja kuinka kauan tuo hirveä kipu on kestänyt jos sitä on ollut?
En tiedä onko tämä nyt tosiaan sitä babybluesia, mutta tällä hetkellä minä odotan, että aika kuluisi ja päästäis muutama viikko tai jopa kuukausi eteenpäin ja arki hieman tasaantuisi ja turhat huolet ja kivut hälvenisi. Niin ja tietysti ettei tulisi uusia ongelmia...
Kommentit (2)
Hieno homma, että rinnanpäät ovat pysyneet ehjinä, se kertoo siitä että kipu kyllä helpottaa pian. Itselläni aukesi rinnanpäät esikoista imettäessä ja ne oli rikki 7 viikkoa. Lopulta ne jo mäti. Voit kuvitella että teki imetys kipeää.
Meillä kans imuote oli hyvä, mutta koska mulla on niin isot nännipihat, niin se ei mahtunut kokonaan vauvan suuhun. Paine kohdistui aina samaan kohtaan (vaikka imetin eri asennoissa). Nyt toista lasta imettäessä kipu tuli ihan samaan kohtaan kuin esikoisen aikaan, mutta nyt rinnanpäät eivät luojan kiitos auenneet. Niissä oli jo arpikudosta, joten se oli vahvaa.
Niin kuin Poltsi sanoi, yleensä tuo imetyskipu kestää pari viikkoa. Jos rinnanpäät eivät ole rikki, niin rintakumin käyttö ei ole mielestäni tarpeellista. Kyllä ne rinnat tottuu tuohon imetykseen. Itse aina laskin irvistäen kymmeneen ja sitten se kipu alkoi helpottaa.
Voithan välillä vaikka lypsää maitoa ja antaa pullosta niin rinnat saa vähän levätä. Eri imetysasennot pitäis auttaa myöskin, ei tosiaan aina kohdistu samaan kohtaan se pahin imu.
Tulet huomaamaan, että imetys herättää monenlaisia tunteita; vihaa, iloa, suuttumusta, surua, huolta ym. Toisena päivänä se on ihanaa ja toisena ihan peestä. Alku on yleensä hankalaa ja opettelemista. Mutta kun kuukauden, pari jaksaa taistella, niin sitten yleensä tilanne on jo ihan toinen.
Vauva-arjen rankkuus yllättää monet. Sitä odottaa ihanaa kääröä jota vaan ihastellaan. Sitten onkin kipeät nännit, kenties haavoja alapäässä, kipuja, itkua (sekä vauvalta ja äidiltä). Menee aikaa ennen kuin sitä oikeasti tottuu siihen vauva-arkeen. Mutta kyllä se helpottaa ajan myötä.
Itse voin sanoa, että omalla kohdalla ekat kuukaudet molempien lapsien kanssa on ollut yhtä helvettiä. Itkua on piisannut riittämiin. Koko perheen hermot ovat olleet koetuksella. Kuukausi kuukaudelta asiat helpottaa ja sitä alkaa nauttia vauvasta ihan eri tavalla. Ekat kuukaudet on mekaanista hoitamista, koska vauvalta ei saa vielä "palautetta" muuta kuin itkumuodossa. Sitten kun hymyjä alkaa tulla, niin se auttaa jaksamaan.
Tervetuloa äidiksi! Se on elämänmittainen tutkimusmatka.
Tytteli-83 ja neidit 2v ja 3kk
Tuo imetyskipu voi kestää pari viikkoa, koeta jaksaa. Rintakumi on hyvä apu, se suodattaa pahimmat kivut pois. Tosin sen käytössä on riskinä, että vauva ei suostu syömään ilman sitä enää. Hyvä, että rasvaat nännejä, on myös suositeltu, että sivelee nännit omalla maidolla imetyksen lopussa ja kuivattelee niitä rauhassa.
Alkupäiviin kuuluu imetyksen vaikeuden lisäksi paljon huolia ja väsymystä. Kaikki sellaiset tunteet ovat aivan normaaleja, huoli vauvasta, vastuu, kaikki uudet asiat ja huolehtiminen uudesta elämästä voivat tuntua todella raskailta. Jos itkettää, itke pois, se kuuluu tuoreen äidin päiväohjelmaan.
Pahimmat huolet ja kivut helpottavat parissa viikossa. Tärkeintä on tietää, että väsymys ja hormonimyrsky aiheuttavat paljon tunteita ja kaikki tasaantuu ajan kanssa. Muista pitää huolta itsestäsi, syö riittävästi ja yritä nukkua aina, kun pystyt. Jos imetys on ylivoimaisen vaikeaa, jätä se ja siirry pulloelämään. Äiti on perheen tuki, joten panosta myös omaan hyvinvointiisi.
Jos negatiiviset tunteet ja vaikea olo jatkuu kuukausia, sitten kannattaa puhua asiasta neuvolassa. Baby blues helpottaa tosiaan parissa viikossa. Onnea uudesta vauvasta ja tsemppiä!