koska huuto loppuu?
poika 1v 4kk ja huuto jatkuu. Nyt alkaa hermo repeilee yh-mammalta. Neuvolassa lohdutellaan koko ajan kyllä se koliikkihuuto 3kk jälkeen loppuu ja uudestaan 6kk jälkeen loppuu jne.. lääkäri sanoi viimeksi että vuoden ikään mennessä kyllä loppuu! Ei lopu. Tuo mies huutaa kaikkialla, teet mitä vaan tai jätät tekemättä. Enää ei kehtaa julkisille paikoille edes viedä. Tänäänkin yritettiin muskaria ja taas kerran oli luovutettava kesken kaiken. huutaa kotona ja ulkona. Rattaissa ja kävellen. Pelottaa käydä sen kanssa kaupassakin kun ihmiset kattoo että hullu ämmä muksuaan täällä rääkkää. Tulevat kyselemään että sillä on varmaan nälkä, tai onko se kipeä.... raivostuttavaa. Mä en jaksa yhtään enää. Ei mun kaksi ensimmäistäkään lasta tuollaisia ollu. Mä en osaa hoitaa tuota lasta. Mitään vikaa siitä ei ole löytyny ainakaan lääkärissä, tai sitten mä en ole vaan kuullu mitään sen huudon seasta. Lääkäri totesi viimeksi että onpa tomera kun jaksaa noin huutaa. Kotona huutoon on jo tottunu, se on kuin taustahäly aina läsnä. Tosin naapurit jaksaa valittaa ja katsoo mua ihan outona. Onkohan tuo joku päälle jäänyt tapa jota lapsi ei osaa lopettaa? Kuinkahan monta vuotta pitäisi vielä jaksaa?
Kommentit (5)
joo.kyllä kaikki allergiatkin on setvitty. Tuntuu ettei tuo neuvolahenkilökunta enää ole oikein kiinnostuneita kun huutoon ei löydy syytä. Rauhottuu kyllä noin minuutiksi toisinaan kun ottaa syyliin ja sitten alkaa huutamaan kun haluaa pois sylistä. Joskus saan jopa innostumaan hetkeksi leluista, mutta vain niin että leikin itse koko ajan. ennen saatoi hetken kelvata siskojen seura nyt täytyy koko ajan jotenkin yrittää vain äidin rauhoitella. Olen yrittänyt sitäkin etten olisi liikaa läsnä, mutta ei.
Meillä nuorempi on ollut aina kova huutamaan. Nyt ikää on jo melkein kolme ja en usko, että huuto enää merkittävästi vähenee:) Paljon väheni, kun oppi puhumaan, mutta yrittää vieläkin huudolla. Ei ole koliikkilapsi - tempperamenttinen kylläkin.
Välillä ollaan niin, ettei huomattaisikaan, välillä joutuu kylppäriin rauhoittumaan. Eihän nyt esim. ruokapöydässä voi huutaa. Välillä menee myös muilta hermot.
Oli myös kova kiukkuamaan: esim. saattoi huitoa kaikki ruokapöydältä lattialle. Oppi vasta, kun joutui ehkä 5 kertaa olemaan ilman ruokaa. Täytyy olla selkeät linjat ja poikkeuksia ei voi tehdä.
Yritetään muistaa kehua, kun on kehuun aihetta, ettei positiiviset jutut hautautuisi.
Ymmärrän epätoivosi. Jatkuvaa huutoa ei meinaa jaksaa. Mä kävin muutaman kerran juttelemassa perhetilanteestamme neuvolan psykologin kanssa. Mua kovasti helpotti. Kun on oikein puhki, niin latautuminenkin kestää. Hetken ulkoilu ei enää tunnu auttavan ja tuntuu, että huutava lapsi ottaa kaiken ajassa menettäneensä pika pikaa takaisin.
Voimia ja hymyä
voi olla että ihan metsään menen näissä ajatuksissani, mutta suothan sen anteeksi. Se mihin kiinnitin huomioni kirjoituksessasi oli kun mainitsit että et osaa hoitaa tätä huutavaa lasta. Kun kerta kaikki fyysiset syyt on poissuljettu, niin olisiko mahdollista että lapsen huutaminen liittyisi jotenkin sinun ja lapsen väliseen vuorovaikutussuhteeseen, eli teillä vain olisi tosiaan jäänyt päälle se että näet hänet edelleen koliikkivauvana ja hän taas hakee sinulta huomiota sillä tavalla jonka parhaiten osaa, eli huutamalla.
Kerroit myös että olet yh, miten itse arvelet, onko lapsen syntymään ja vauva-aikoihin liittynyt stressiä (ero?) jolloin olet ollut huolien täyttämä ja väsynyt? Joskushan esim. voimakas stressi, äidin masennus ym. voi vauvalla ilmetä itkuisuutena, jolla vauva yrittää herättää äitiä ja saada huomiota. Ja muutenkin jäin pohtimaan miten paljon saat tukea omaan jaksamiseesi, itsellä ainakin pinna on kaikelle huudolle lyhyempi väsyneenä.
Nämä ajatukset nyt on vähän tällaisia heittoja koska en todella tiedä tarkemmin tilannettasi. Mutta jos yhtään ajattelet että jotain todenperää voisi olla, niin varmaan siinä tapauksessa kaikenlainen positiivisen vuorovaikutuksen vahvistaminen sinun ja lapsen välillä auttaisi tilannetta, ja saisit kokemuksen että hän on juuri sinun ihana lapsesi, ja sinä hänen ihana ainutlaatuinen äitinsä.
Osaltaan siis kyllä uskoisin että huutamisesta on tullut tapa lapselle, mutta onneksi tavoista voi poisoppia. Entä jos kokeilisit että monta kertaa päivässä olisitte ihan vaan yhdessä esim. köllötellen, hassutellen, katselisitte toisianne ja tutustuisitte, ja ihan sellaista mitä vauvojen kanssa tehdään kasvotusten, lorutellaan ja ilmehditään. Näin lapsesi oppisi että huomiota voi saada myös muuten kun huutamalla. Ja huutamiset ohitetaan mahdollisimman vähällä huomiolla. Jospa sitten ajan myötä huutokin vähenee. Voimia!
minut jo tuomittiin vainoharhaiseksi. Poika kävi sairaalan unikoulun josta ei ollut apua vaan ympärivuorokautinen huuto jatkui. Lopulta olin niin poikki että vaadin neuvolassa että jotain tehdään ja pääsin lapsen kanssa uudelleen lastenlääkärin juttusille joka ehdotti että kokeillaan vielä ruoka-aineiden pois sulkemista kun oireet viittasi tuloksista huolimatta allergiaan. Pojalle aloitettiin ensin maitoproteiiniton ruokavalio kun on yleisin allergian aiheuttaja ja kas kummaa. Pojan huuto väheni huomattavasti. Huusi jonkun verran vielä öisin mutta päivisin ei enää yhtään niin paljon. Tosin huutamisesta saada asioita tapahtumaan ja pikaista palvelua on jo tullut tapa mutta enää popika ei huuda koko ajan. Täytti juuri 3v ja sietää jo maitoakin.
Meillä siis huutokierre lähtenyt siitä että oli ensin kovia kipuja ja me yritettiin akikki että olisi huutamatta eli sai huutamalla palveluita silmän räpäyksessä. Tästä oppi että huutamalla saa haluamansa ja vaikka enää ei ollut kipuja käytti poika jonkun aikaa huutamista kun oli siihen oppinut. Palvelut jätettiin minimiin joten huutaminenkin väheni. Niin että jos teillä ei tosiaan ole mitään fyysistä niin josko lapsi oppinut pienenä siihen että huutamalla saa heti palveluita ja käyttää tätä hyödykseen. Meidän pojasta vielä sen verran että hän on muutenkin varsin tempperamenttinen ja itsepäinen joka haluaa pitää oman päänsä joka asiassa joten vanhempia koettelee paljon. Meillä allergiaoireena kyllä huudon lisäksi oli jatkuva ripuli.
Tutkittiinko tarkaan myös allergiat, esim. maito yms. allergiathan voisivat aiheuttaa yleistä huonoa oloa josta syystä tulee kiukkuisuutta ja huutoa? Rauhoittuuko yhtään syliin otettaessa vai huutaako siinäkin? Tsemppiä sinulle, itselläni on rauhallinen lapsi mutta silti ottaa joskus hermoon " ylimääräinen" huuto, voin vain kuvitella mitä se on jos huutoa riittää koko päivälle...