Kävelemään oppimisesta...

Meidän neiti on 1v3kk ja vasta kuukausi ollaan noustu tukea vasten. Eilen otti tukea vasten jopa pari askelta, mutta kävely on vielä aika kaukana...

Meillä on elokuussa 2004 syntynyt poika ja vasta reilu kuukausi sitten aloitti maailman valloituksen kävellen. Eli oli tuolloin hieman yli vuosi ja 6kk. Hitaasti on edetty, mutta hyvin ehditty.



Poju nousi istumaan noin 9,5kk ikäisenä ja samaan aikaan lähti konttaamaan. Ei ryöminyt lainkaan. Tähän se sitten jymähti pitkäksi aikaa. Konttaustekniikan hioi kyllä sitten huippuunsa, heh!



Nousi tukea vasten seisomaan 1v 1kk ikäisenä, mut vasta kuukautta myöhemmin alkoi harrastaa enemmälti seisomista. Sitten joskus vuoden ja 4kk ikäisenä alkoi kävelyharjottelu - eli kun poikaa kävelytti niin kovaa mentiin. lopulta ei tarvinut tuekseen kuin yhden sormen, mutta irti ei vain uskaltanut päästää. Eli kävelyn teoria ja tekniikka oli täysin hallinnassa kun vihdoin uskalsi päästää irti. Aloittikin sitten kävelynsä ulkona ja saman tien käveltiin takaperin. Käytännöss tais jäädä väliin varsinainen huonekaluja pitkin kävely.



Taisi olla poika vain niin arka et ei uskaltanut ennen kun oli ihan varma asiastaan. Aivan normaalinepänormaali poika on (siis mikä sitten on se " normaali" ?)



Tiedän että odottaminen on tuskaa ja muiden utelut ei auta. Meilläkin meinasi usko loppua. Mutta kyllä se sieltä tulee, jaksamisia teidän odotukseen ;-)



Pelokas ja vilkas

Kiitos kannustavasta viestistä pelokas-kiva kuulla että meitä on muitakin.

Meillä tyttö kohta 1v.3 kk ja kävelemään oppimista odotellaan edelleen. Kehitys edennyt seuraavasti:

-istumaan ilman tukea 7 kk

- ryömimään 8.5kk

-peppukiito 9 kk

-klassinen konttaaminen (peppukiito jäi) 10kk

-tukea vastaan seisomaan&kävely tukea vasten 11kk

-kiipeily sohvalle &portaisiin 14 kk



Ja viimeiset kolme kuukautta on siis kävellyt tukea vasten ja häntä on myös kävelytetty(tällä hetkellä tuetaan vaan toisesta kädestä). Luonteeltaan uskomattoman arka ja varovainen. Seisoo ilman tukea kun ei itse sitä huomaan, mutta annapas olla kun tajua seisovansa ilman tukea alkaa hätääntynyt itku. Kävelee sylistä syliin (5 askelta) mutta ei itse vapaaehtoisesti lähde kävelemään.Ei osaa vielä nousta seisomaan ilman tukea. Kuinkahan kauan kävelemään oppiminen vielä kestää ? ???



Tiedän että jokainen lapsi kehittyy omaan yksilölliseen tahtiinsa, mutta pakko myöntää että välillä meinaa oma usko loppua... ja ne ihmisten loputtomat utelut ja kyselyt tekevät mun välillä hulluksi. Meidän pikkupirpana kun on vielä niin isokokoinen että kaikki luulevat 2-vuotiaaksi ja sitä sitten taivastellaan. Jo tiedän ettei pidä välittää muden kommenteista mutta minkäs teet. Odotan pkkukakkosta ja tässä hormoonihuurussa oma terve maalaisjärki aina välillä sumenee ihan täysin. Sitä vaan pelkää että jos taustalla onkin jotain vakavampaa kun opettelu kestää näin kauan. Fysioterapeutillakin olen käynyt ja hänen mukaansa ei tarvetta uuteen käyntiin -kehoitti hankkimaan hyvät sisäkengät kun tytöllä hieman yliliikkuvat nivelet.



Mitä tapahtuu jos 1v6kk ei osaa vielä kävellä? todetaanko heti motorisen kehityksen viive ja mitä se tarkoittaa käytännössä?

Osaako joku kertoa? Onko hidas motorinen kehitys yhteydessä puheen oppimisen ongelmiin?



Aurinkoista kevättä&tsemppiä kaikille!



t. huolestunut mami

Meidän poju ei vielä kävellyt ja terkkari oli hieman huolissaan tilanteesta, mut kun oltiin kerran käyty fysioterapeutilla niin asia jätettiin vielä seurantaan. Eli ei ainakaan meillä mistään viivästyksestä vielä puhuttu. Meilläkin poika on superarka vähän kaikessa.



Minuakin kiinnostaa kovasti onko hidas motorinen kehitys yhteydessä puheen kehitykseen. Meillä poju yrittelee kovasti sanoja ja joitakin jo tulee, mut ei vielä erityisen (heh) puhelias ole. ymmärtää kyllä vaikka mitä.



Kyllä minäkin aloin jo tutkailla kaikki mahdolliset kehitysviivästymäjutut kun kävelyä ei vain kuulunut, mutta nyt jälkeenpäin ajatellen pojan liikkumisen kehityskulku on ollut juuri hänen luonteelleen ominainen ja uskon et kyse ei todellakaan ole kehitysviivästymästä. Mutta se oma mieli kun temppuilee :-)



Pelokas ja Vilkas

Meille on parikin lääkäriä sanoneet, että tämä neiti puhuu niin paljon, että ei ole kiire liikkeelle. Kaikkea ei pieni kerkiä tehdä kuulemma yhtäaikaa.



Neiti on aloittanut sanojen sanomisen todistettavasti jo puolivuotiaana ja nyt vähän yli 1-vuotiaana käytössä on lukuisia sanoja. Höpöttää myös tosi paljon sitä omaa kieltään.



En varmaan vastannut teidän kysymykseen, mutta laitoin meidän tapauksen tähän kuitenkin.

Meillä asia on hieman toisinpäin..Poika lähti kävelemään jo 10 kk iässä ja kohta on vuoden. Nyt vauhtia sitten riittääkin..melkein juoksuksi asti. Mutta nyt mietityttää että onko se puheen kehitys liitettävissä kävelyyn lähtöön..? Joskus kuullut että puheen kehitys saattaisi viivästyä jos aikaisin lähtee liikeelle..? Meillä hän kyllä kovasti höpöttelee " omalla kielellään" ja matkii tiettyjä sanoja kuten " vaippa, lamppu"

Kokemuksia?

Meidän poika oppi kävelemään pikku hiljaa n. 1v 4kk. Siis alkuun oli sellaista pari askelta ja pyllähdys. Eteni suunniilleen askel kerrallaan.

Ihmeelistä tässä on se, että oli juuri täyttänyt 7kk kun oppi kävelemään tukea vasten ja konttaamaan oppi ehkä kuukautta aikaisemmin. Ainakin tasan vuoden iässä seisoi ilman tukea, mutta kaatui heti jos yritti ottaa askelta. Eli tosi pitkään käveli tukea vasten ennenkuin oppi kävelemään ilman tukea. Niin ja osasi todella taitavasti kiipeillä joka paikaan jo paljon ennen kuin käveli. Tänä päivänäkin on ikäisekseen todella taitava kiipeiliä, mutta ei osaa esim. hypätä tasajalkaa tai seistä yhdellä jalalla ja kunnolla juoksemaankin oppi vasta jotain 2,5 vuotiaana. On siis nyt 3-v.



Pakko mainita vertailun vuoksi, että esikoinen ei osannut seistä ilman tukea, kun jo lähti kävelemään ja tällaista pari askelat ja pyllähdys vaihetta ei ollut ollenkaan vaan käveli heti vaikka kuinka pitkiä matkoja kaatumatta. Oppi myös 7kk iässä kävelemään tukea vasten ja myös konttaamaan eli oppi myöhemässä iässä konttaamaan kuin pikkuveljensä ja lähti jo 10kk iässä kuitenkin kävelemään.

On ihan lohdullista kuulla, että kävelyä odotellaan muuallakin... Ja tuosta muiden ihmisten ihmettelystä piti vielä sanomani. Se on todella tympeää, kun joku kysyy pojan ikää ja kun kuulee, että hän on " jo" 1v2kk eikä vielä kävele, niin siihen tuumataan, että " ohhhoh, ai jaa jne" .



Totta on, että kaikki aikanaan, mutta kyllä välillä meinaa uskoa loppua minullakin! Poika on nyt toukokuun alusta lähdössä hoitoon ja jotenkin toivon, että hän siellä motivoituisi kävelemään... mutta saattaa olla toiveajattelua... ehkä vasta sitten syksymmällä...



Minäkin olen kuullut joskus, että myöhään kävelemään oppineilla olisi ollut myös puheenkehityksessä viivettä, mutta varmaksi en sitä muista. Meillä ei kyllä poika vielä puhukaan - sanoo vaan nam nam ja siinäpä se melkein onkin. Äiti ja isi ovat ehkä muutaman kerran tulleet, muttei tietoisesti. Eli viivettä on siinäkin... Mutta jospa se poika jo vuoden päästä kävelisi ja jotain puhuisikin. ;) Itsekin vaan aina joskus alkaa miettimään, että onko kyseessä sittenkin jotain fysiologista probleemaa, mutta jumpparin mielestä ei ole. Kuulemma rauhassa odotellaan ainakin siihen asti, että poika on 1v6kk.



Koitetaan jaksaa toisten päivittelyjen kanssa ja ollaan ylpeitä omista kullannupuistamme! :) Kyllä ne vielä jonain päivänä...

Hei!



Kirjoittelin eilen tarinaa meidän hitaasta kävelemään opettelevasta tytöstä(kohta 15 kk) ja nyt hieman lisää tarinaa ja rohkaisua asiasta.



Olen siis todella tuskastunut, hermostunut ja huolissanikin kun tyttö ei ota oma-aloitteisesti askeleen askelta-sylistä syliin kävellään kyllä muutamia askelia.

Eilen päätin että mun saatava jostain tukea/uskon vahvistusta/apua tähän meidän ongelmaan, koska olen sitä mieltä ettei lasta voi opettaa kävelemään mutta häntä voi varmasti tukea tässä kävelemään opettelussa. Itse en ainakaan enää pysty seurataan vaan sivusta kun oppiminen kestää ja kestää. Kysyin lastenneurologilta vinkkiä hyvästä fysioterapeutista jonka luona voisimme käydä. Mulla oli onnea ja sain heti peruutusajan eiliselle päivälle.

Fysioterapeutti leikki ja tutki tyttöä 1.15 min ja sen jälkeen juteltiin. Kertoi että tyttöni on täysin terve, mutta ei kovin jäntevä(iän myötä tämä ongelma poistuu) ja siinä yksi syy hitauteen. Sanoi ettei ole kovin kiinnostunut liikkumisesta(sen jo tiesin ;- ) ), mutta jatkoi ett kaikki valmiudet tytöllä on aloittaa kävely vaikka huomenna !!! Tyttö on arka liikkumaan, mutta muuten todella tempperamenttinen tyttö(erikoinen yhdistelmä ? ). Kertoi että " normaali" lapsi opettelee kävelemään tyyliin kaksi askelta ja pyllähdys, mutta meidän nti ei tee näin. Haluaa että kävely on heti täydellistä ja kaatuminen valtava takaisku &katastrofi. Oli täysin sitä mieltä että kävelemään oppiminen meillä 100%mentaalipuolen juttu ja hänen mielestään käyttää sitä tällä hetkellä " aseena " mua vastaan. Huomaa kuinka paljon haluun ett mimmi kävelee, mutt eipäs teekään niinkuin äiti haluu... no tiedä sitä sitten miten asiat on.



Anyway sain kolme erilaista harjoitetta joilla voin tukea tyttäreni kävelemään opettelua. Kertoi mulle heti että mimmi tulee näitä harjoituksia vastustamaan satasella ja vetämään jalat spagetiksi-niinkuin tekikin- mutta kehoitti jatkamaan vaan sitkeästi

niinkauan että onnistuu.



Eli bottom line mun mielestä ei kannata jäädä kotiin vaan odottamaan sitä kävelemään oppimista vaan käydä fysioterapeutilla joka ammatti-ihmisenä varmasti osaa antaa muutaman vinkin " harjoituksiin" .

Tuskin siitä käynnistä&harjoituksista mitään haittaakaan on.





Niin ja kehoitti mua ottamaan rennosti &nauramaan koko asialle-lapsi vaistoaa ihan täysin jos opettelu on hampaat irvessä puurtamista.



Niin ja vielä muutama kommentti hänen muista havannoistaan:meillä karkea-ja hienomotriikka eivät todellakaan kulje käsi kädessä. tyttäreni kuulemma hienomotoriikassa tosi taitava ja hänen mielestään leikkii 2-vuotiaan leikkejä;- ). En tiedä halusiko vaan antaa jostain positiivista palautetta&tsempata äitiä, mutta olihan se mukavaa kuulla että tyttö muuten ihan ok;-)





Välillä kun tämä oma arviointikyky sumenee täysin...



Tsemppiä&voimia kaikille!



Kesällä me kävellään-siihen uskon itse tällä hetkellä satavarmasti!

Meillä tyttö oli melkein 1v5kk kun lähti kävelemään. Reilun vuoden vanhana nousi seisomaan ja hieman tuon jälkeen ryhtyi kävelemään pikkuhiljaa tukea vasten.



Meno olikin sitten todella varmaa ja reipasta kun kävelemään ryhdyttiin. Koheltaminen ja kaatuileminen jäivät väliin. Ilmeisesti tyttömme halusi odottaa niin kauan kunnes oli täysin varma askeleistaan. Ja todella mukava näin päin.



Missään vaiheessa en itse huolestunut eikä neuvolassakaan millään tavalla puututtu asiaan tai pidetty kehitystä hitaana. Kukin kun on yksilö!



Maltti on valttia!!!

Ryömimisen oppi 10 kk vanhana,vuoden ikäisenä lähti konttaamaan. Siitä jonkin ajan päästä kampes ittensä pystyyn ja sitten tosiaan lähti kävlemään vasta 1 v ja 4 kk. Veli lähti kävelemään 11 kk. Eli sisaruksillakin on eroa.

konttamaan oppi 12-kuisena ja samoihin aikoihin nousi seisomaan itse.

vasta 1 v 2kk ja kävely alkoi 1 v 5 kk. Tosin puhui pitkiä ja järkeviä lauseita jo hiukan ennen tuota, mikä lienee osasyy hiukan hitaampaan liikkeellelähtöön. Ennen kävelyä liikkui erittäin ketterästi istuallaan (myös ulkona!), joten ei ehkä siksikään ollut motivaatiota oppia kävelemään aiemmin. Mutta sittenpä osasi homman heti kerralla tosi hyvin eikä kaatuillut ollenkaan!

Meidän poika jätti ryömimisen kokonaan väliin ja konttaili n.4 kk vuoden ikään asti. Kävelytin käsistä aina välillä (harvoin) mut kävelytuolilla tykkäs mennä. Hän ei selvästikään pitänyt kävelyttämisestä kun pidin käsistä kiinni joten kerran otin takaa päin vyötäröstä kiinni ja laskinkin irti muutaman askeleen jälkeen. Siitä se kävely oikeastaan lähti heti.

Ihan kuin kysymys olisi ollukin vain siitä tavasta jolla kävelytin, tiedä häntä. Mut meillä toimi.

Lisäksi rohkaisin aina kävelyä siten että houkuttelin hakemaan jonkun herkun esim. maissinaksun. Koulutin siis ikään kuin koiraa, heh!

Itsellä on ollut käcvelijöitä laidasta laitaan.



Ja nyt nuorimmainen on pienikokoinen ja 1v 4kk ja kävellyt jo yli puoli vuotta Häntä taas ihmetellään kun on niin pieni ja kävelee ja kiipee hyvin.... ei siis koskaan ihmettely lopu(puhetta tällä typyllä ei ole paljoakaan)

Joskin äippä olisi ollut aivan tyytyväinen vaikka nyt vasta opettelis käveleen niinkun meidän perheen toinen pää...



Sekään kilenkehityksen myytti että jos kävelee aikasin niin puhe myöhässä ei pidä mielestäni paikkaansa -ainakaan meillä. 8kk kävellyt puhui jo 1v lauseita.. joskin osa lapsistani aloittanut vasta 3v Joten haitaria riittää samassa perheessäkin paljon.



Esimerkin voimalla on merkitystä Ei isompien sisarusten vaan samanikäisten. Meidän neiti" opettanut " kävelyn taidon tai ainakin innon kaverini lapselle joka oli noin 1,6 v kun meidän neiti oli 1,2 v.

Seuraavalla reissulla taas kiipeily tuli mukaan seuraavana päivänä kun oli katsellut tyttöäni.



Kaikki tulee aikanaan (tietty jos todettu jotain -asiaerikseen)