keskenmenon jälkeen uutta yritystä
Hei!
Sain keskenmenon reilu puoli vuotta sitten.
Nyt kummastakin tuntuu siltä että on aika yrittää toisen kerran :).
Vauvakuume on ihana tunne... mutta samalla pelottaa... ja jännittää.
Jos noin käy toisen kerran, miten kestän... ja onko terveyteni varmasti sellainen että sillä tulevalla olisi hyvä olla...
Olen muuten perusterve, fyysisesti hyvässä kunnossa mutta hampaani ovat huonot. Niitäkin hoidan nyt säänöllisesti.
Mitä oman terveyden kohdalla tulisi erityisesti ottaa huomioon? muutakun päihteiden käyttö...
On hölmöä että mietin edelleen yhden km jälkeen että onko nyt hyvä hetki, mitä jos vähän myöhemmin... olisiko syksyllä parempi. Eikö ole hassua? kun km tapahtui ajattelin että ei yhtään enää tuollaisia ajatuksia..
Mikään ei ole itsestään selvää ja voihan siihen mennä pitkään että tärppää jos tärppää...
Millaisia ajatuksia teillä muilla km kokoneilla ja uudesta haaveilevilla on?
Halusin vain purkaa vähän ajatuksiani... viestistä tuli ehkä hieman sekava.
Hei!
Minulla tapahtui juuri keskenmeno, ja suru ja pettämys vaan ahdistaa, luoja onneksi on mies joka tukee. Mutta silti pelon tunne meinaa vallata. Olimme jo niin iloisia kun olisimme päässeet 3 vko päästä ultraan, mutta vähän aika sitten illasta tuli painajainen kun minulla alkoi kamalat vastakivut ja alon vuotaa verta, eikun kätilöopiston sairaalaan päivystykseen. Synnytyslääkäri tutki minut ja kertoi kamalan uutisen että sikiö on lakannut kehittymästä ja kuollut kohtuun.
Sikiö ei ole ollut kehitys kelpoinen, tiedän silti se tuntuu kamalalta.
Seuraava voi yrittää kun on tullut normaalit kuukautuiset, mutta silti pelottaa että onko henkisesti valmis ja jos käy taas näin huonosti.
Kyllä tästä selviää, mutta tunteet ovat kuin aalto. Välillä alkaa hyväksyä asiaa ja sitten tulee taas se menettämisen tuska.
Onko muilla kokemuksia keskenmenosta? Miten olette siitä selvinneet?