KESKENMENON JÄLKEEN KUUMEILEVAT-SYYSKUU

vähiin käy väki...

Tänne mukaan kuitenkin edelleen tyrkkään itseni. Olen tietoisesti elänyt vauva-asian suhteen hiljaiseloa pari viikkoa, niin ottaa päähän se ovulaation aikainen gyne-tuomio. Mur.



Menkkojen alkamista siis odottelemme. Ja toivomme, että seuraavassa kierrossa jompi kumpi munasarja päättäisi toimia. Ilman clomeja vaikka niihin siis reseptin sainkin.



En vaan halua vielä niiden popsimista aloittaa. Mitkä mahtaa olla niitä vaihtoehtoja clomien sijaan, ne joista Nippe mainitsi?



Toisaalta muistelen, että mulla taisi esikoista yrittäessäkin olla niin, että vain oikeanpuoleinen munasarja toimi clomien vaikutuksesta eli että vasen olisi vähän hiljainen. Eli niin ajatellen voisikin olla niin, että tässä kierrossa oli vasemman vuoro eikä siis toiminut.



Ensi kierrossa olisikin hyvä ajankohta, syntyisi samoihin aikoihin kuin esikoinen, tulisi kesän lapsi. Ja vieläpä olympia-kesän kuten esikoinenkin. Tämä on varmaan jokin enne :)



t. Vilmis kp 24/28-31

Vilmis: Enteisiin pitää luottaa :-) Meillä lapset ovat syntyneet kahden vuoden erolla, vanhempi 18. ja nuorempi 16. lokakuuta.



Olisi mielenkiintoista saada kevätvauva, kun nuo molemmat ovat syksyn lapsia...



Täällä edelleen jännitellään. Väsymys on melkoista koko ajan, mutta olen muutenkin usein väsynyt (nukun usein hunosti), ja syömäni lääkkeet aiheuttavat myös väsymystä. Joten täysin pelkän toivon varassa mennään.

Tsemppaamaan tulin ja katselemaan kuulumisianne:) BEEKAY, minulla sama, lapset syntyneet kesän/syksyn aikana kaikki ja tuntuu oudolle ajatus kevätvauvasta, jota olen salaisesti tosin aina haaveillutkin. Saas nähdä jääkö sitten vain haaveeksi, sydänäänet neuvolassa dopplerilla löytyi jo keskiviikkona mutta silti se tuttu menettämisen pelko..



Helene 10+4/11+0

Lapset lähtee tänään mummolaan yökylään, saadaan miehen kanssa vapaailta :)

Ikävä kyllä vauvaprojektin kannalta tämän kuun mahikset taitaa olla menetetty :( Kp 17 eletään, ja viime kierto oli vain 26 päivää. Limat tosin on nyt runsaimmillaan, mutta siltikin uskon, että ovis (jos sitä yleensä onkaan) on jo mennyt.

No, kuten olen jo sanonut, en oikein usko että meille enää vauvaa tulee, hiljaisesti vielä vähän toivon, mutta en usko...

Sorry on jäänyt kirjoittelu vähemmälle, kun aloitin tuon koulun käynnin. Koulupäivät matkoineen vaan venyvät n. 12 tuntisiksi ja illalla hm... eipä taida jaksaa enää mitään tehdä...



Vilmis: Onhan niitä muitakin lääkkeitä, joilla saadaan munarakkuloita kypsytettyä... Joku taisi mainita femarit, sitten piikkimuodossa jne... kysy gyneltäsi... clomit ilmeisesti ne yleisimmät ja ehkäpä edullisimmatkin...



Anir: Kyllä me sun kanssa ollaan täällä ihan tarpeeksi pitkään minunkin mielestä roikuttu, mutta minkäs teet, kun en tule raskaaksi en sitten millään... Sulla tosin mies vielä kehtaa "pihdata"... Meillä ei ainakaan yrityksen puutteesta tämä johdu...



Täällä ei oo nyt tässä kierrossa syöty lääkkeitä, eikä testattu ovista, eikä laskettu juurikaan kiertopäiviä, mutta nyt on menossa kp 18/?. En yksinkertaisesti viitsinyt tuhlata rahoja ovistesteihin, koska en kuitenkaan ilman lääkkeellistä apua raskaaksi tule... Toisaalta oon nyt niin innoissani tuosta koulusta, että en nyt enää hirveesti kiirehdi tuota raskautumista (ennen tuntui olevan ihan pakkomielle, nyt on pakko jo tärpätä tyylillä). Viikon päästä ollaan viisaampia, mennään sinne lapsettomuuspolille kuulemaan simppatestin tulokset ja jatkosuunnitelmat. Tosin lääkärinä on sellainen, joka ei edes suostunut minulle sitä lähetettä lapsettomuuspolille kirjoittamaan, joten eiköhän sieltä lennetä ulos kuin leppäkeihäät...



Tietääköhän kukaan, muuten saako raskaana hitsata (siis vähän, yhtenä päivänä viikossa). Koska tää rouva lähti sit täydelliseen alan vaihtoon ja pajatunneilla hitsataan jonkin verran... En haluis asiasta kertoa opettajalle, koska pelkään sitä keskenmenoa jos edes nyt raskaudun, enkä halua, että koko luokka tietäis tai opettaja siitä, kun kuitenkin se raskaus menis taas kesken...



Tsemppiä kaikille pimeneviin syysiltoihin ja nauttikaa toisistanne kynttilän valossa! Jospa se meille kaikille plussia toisi ;)

Nippe: Silloin kun esikoista suunniteltiin (toisin sanoen jonotettiin ivf-hoitoihin), aloitin uuden koulun. Lähipiiri natisi vähän, että mites koulu sitten jos tuleekin vauva jne. Mutta minä sanoin, että vauva voi tulla heti, kymmenen vuoden päästä tai ei koskaan, en minä mitenkään voi jäädä paikalleni sitä odottamaan.



Esikoinenhan sitten syntyi toisen kouluvuoden alussa, ja vuosi sitten palasin kouluun ja urakoin tutkinnon kasaan.



Eli nyt nautit tuosta koulusta ihan täysillä! Ja en usko, että hitsaaminen on vaarallista raskaana ollessa. Mutta voihan sitä vaikka googlettaa.

Anir, voimahali sulle. Ja toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato joka Toivossa eli :) Pidetään siitä kiinni! Ja toivottavasti saatte rentouttavan ja mukavan vapaaillan miehen kanssa.



Vilmis, toivotaan et se olis nyt joku enne :)



Beekay, toivotaan että siellä onkin ne kaksoset tulossa. Tai edes yksi, jos ei kahta! Jänskättää sun puolesta. Koita jaksaa niiden oireiden kyttäilyn kanssa :)



Mä niin soisin teille kaikiile, et raskautuisitte. Odottavan aika on pitkä, se tuli huomattua. ja nyt tää tuntuu kans tosi pitkältä tää aika, et pääsis näiden pahimpien viikkojen yli. Vaikka ei se huoli varmaan lopu ikinä, ainakaan meillä joilla on takana keskenmenoja.



Pe käyty varhaisultrassa. Alkio ja syke näkyi :). Mutta sehän ei takaa vielä mitään varmaksi, joten roikun teidän kans täällä vielä, jos teille sopii?

pupuliini 7+1

Beekay: Tosiaan oon siirtänyt tätä haavetta opiskelusta jo pari kolme vuotta, vauva haaveen takia, no nyt sitten aloitin opinnot, koska eihän sitä tiedä tuleeko sitä vauvaa koskaan... Jos vauva tulee, niin voihan sitä pitää välivuoden ja jatkaa opintoja sitten myöhemmin... Ja toivottavasti teillä nyt tärppää!



Pupuliini: Oo vaan meidän ilona täällä, minä en varmaan uskalla tältä palstalta irtautua ennen kuin on kasassa raskausviikkoja vähintään se 40 ;)



Joo näin viime yönä unta, että tein raskaustestin positiivisena päivä pissasta kp 18 (eli siis oikeesti ei vois näkyä siinä vielä mitään) ja sitten tein niitä vielä neljä ja siinä viidennessä sit ei sitä kahta viivaa enää tullutkaan. Unessa tää viiden testin tekeminen tapahtui samana päivänä. Sit pähkäilinkin, että mites voi saada positiivisen tuloksen, että raskauden ois pitäny alkaa jo edellisestä kierrosta (jonka jälkeen menkat oli huippu niukat, mutta testasin negan kuiteski menkkojen jälkeen). Taitaa sittenkin nää ajatukset ihan uniin asti mennä...

Olipa rentouttava ilta ilman lapsia. Vaikka ihaniahan ne ovat, on ihanaa välillä, kun ei tartte huolehtia kuin itsestään.



Tää kierto on kyllä ihan outo. Limat kuin ovisaika parhaimmillaan, mutta nännit arat kuin pari päivää oviksen jälkeen. Ja panettaa kuin ovisaikaan. Onneksi siihen sai tyydytystä ja kerrankin rauhassa ;)

No, eiköhän se ovis ollut jo viikolla, joten parempi olis olla haaveilematta liikoja. Helpommin sanottu kuin tehty...

Se siitä sitten. Tein tänään testin, malttamattomana (huomenna olisi ollut virallinen lupa) ja kirkasta negaa näytti. Olen pettynyt, totta kai. Olin jo varovaisen toiveikas, kun olin niin väsynyt, huimasi ja vatsaakin nipisteli lupaavasti. Teen vielä toisen testin myöhemmin tällä viikolla, kun niitä tuli kaksi ostettua, mutta enpä enää jaksa toivoa. Jotain olisi pitänyt näkyä jo nyt.



Eihän tämä ole maailmanloppu. Olen saanut kuitenkin nuo kaksi ihanaa lasta jo. Tilanteen lopullisuus vain surettaa, tuntuu masentavalta, että toisin kuin monilla muilla, minulla ei ole enää uutta mahdollisuutta. Tai ainahan on mahdollisuus, ihmeitäkin maailmassa tapahtuu.



Toivon teille kaikille hyvää jatkoa, plussatkaa minunkin puolestani :-) Minä jättänen tämän ketjun nyt, vauvakuume ei parane, mutta yrittäminen taitaa olla täällä nyt ohi.

Voin kuvitella fiiliksesi... Minulla lienee sama edessä syksyn aikana. Olen oikeasti alkanut miettiä, että mitäpä täällä roikkumaan, kun ei mitään tapahdu.

Meillä mies ja tyttö yrittävät puhua minua ympäri, että otettaisi kissa. Se vaan ei korvaa vauvaa, pääseeköhän kuumeesta koskaan eroon...

Anteeksi hiljaiseloni tänne palstalle myös, kesä on ollut raskasta aikaa keskenmenon jälkeen ja tuntuu että on ollut vaikeaa välillä edes ajatella uutta alkua. Vuoto kesti 8 viikkoa ja tällä hetkellä se on pysytellyt poissa 3 viikkoa, eli mun kierron pituuden mukaan kohta pitäs olla menkat. Joten sitä odotellessa että pääsee taas yrittämään, pms-oireita ja mahan nippailuja kyllä on siihen malliin että eiköhän kohta ala.



Beekay ja Anir, en voi edes kuvitella miltä tuntuu kun yritystä KM:n jälkeen on paljon ja mitä tunteita se herättää, toivon teille hurjasti voimia kuitenkin ja toivoa vielä. Tuli muuten mieleen kun olen muissa ryhmissä ollut että mitä jos perustettaisiin meillekkin oma suljettu ryhmä, voisi olla helpompaa keskustella siellä "vapaammin" kuin täällä?



/Mussum

Olen seurannut keskustelua ja kaipaisin kovasti suljettua ryhmää, jotta uskaltaisin itsekin osallistua keskusteluun.



Mussum: Putosin itse samasta ryhmästä, mistä sinäkin. Paljon haleja!!!



Voimia Beekaylle ja Anirille kovasti!

Kiertopäivä 28 muuttui tiistaina uuden kierron ensimmäiseksi päiväksi. Tein tiistaiaamuna testin, koska jos mulla kuitenkin olisi se ovulaatio ollut jo ennen sitä tyrmäävää gynekäyntiä niin tärppäys olisi tiistaina jo näkynyt. No negahan se oli ja puoliltapäivin sitten menkat alkoivat. Testasin siis kuitenkin ihan oikeana päivän koska jos olisikin käynyt tuuri niin tiistaina olisi jo näyttänyt plussaa.



Mä en vaan ymmärrä sitä, että jos mä en ovuloi niin miksi kierrot on silti tällaisia normimittaisia, jopa lyhyitä. Olen aina luullut, että ovuloimattomuuteen liittyy pitkät ja epäsäännölliset kierrot. Niin ainakin oli kun esikoista yritettiin. Nyt kierrot on kuitenkin 27-31 päivää. Ja siltikään en ilmeisesti ovuloi. En vaan halua uskoa sitä. Jos mä kuitenkin ovuloin jo melkein heti kun menkat loppuu. Kuten olen pähkäillyt. En mä tiedä.



Tänään olisi pitänyt aloittaa clomikuuri jos siihen leikkiin olisi päätetty ryhtyä. Eilen miehen kanssa sivuttiin asiaa. Ei vaan haluttaisi ryhtyä siihen "vääntämiseen" vaan ottaa rennosti ja odottaa yllätysplussaa. Mutta mitä jos se ei onnistu enää i-k-i-n-ä. Pelottaa.



Mutta en nyt sitten hakenut clomeja apteekista. Ainakaan tähän kiertoon. Miestä pelottaa, että nappien napsimisen myötä minusta tulee taas äkäinen ja kireä. En minä itsekään sitä kestä. Mutta jos ei muuta mahdollisuutta ole.



En tiedä, pää on sekaisin. Vauvakuume, vauvan kaipuu ja pelon tunteet ovat päälimmäisinä mielessä.



Beekayn ja Anirin puolesta olen todella pahoillani. Ne asiat on niin lopullisia. Miten vauvan kaipuusta pääsisi yli.



t. Vilmis kp 3/27-31

Vilmis: Jos pääset käymään gynellä, kannattaa pyytää muita kuin clomeja. Tänään nimittäin kysyin onko clomeja vastaavia lääkkeitä ja niitä on vaikka kuinkapaljon, mutta lääkäripä lisäsi, että sulleppa en niitä määrää...



Eli nyt mahdollisimman omanapainen viesti: Se huominen lapsettomuuspolin aika siirtyi tälle päivälle ja kuten pelkäsin ja aavistin se mieslääkäri ei suostunut määräämään mulle mitään apuja tähän lapsettomuuteen. Eli en ovuloi tai ovulaatio tapahtuu vaillinaisesti, limakalvo kiinnittymiseen liian ohut, kierrot heittelehtii, luteaalivaihe liian lyhyt jne... Kysyin, että oisko clomeja vastaavaa lääkettä, joka ei ohentaisi limistä, on mutta ei mulle suostunut sitä määräämään. Määräsi toisen luomukierron tähän perään ja ensi kierrossa pitäs sit tutkia kp 8 limis jollakin ruiskutussysteemillä ja ehkä tähystysjonoon mahdollisten kiinnikkeiden vuoksi... Kysyin, että miksi ei aloiteta mitään hoitoja kun tiedetään, missä vika. Niin aloitetaan kuulemma rauhallisesti. Siis täältä kuopasta ei ikinä pääse pois... Miehen simpat priimaa kamaa, mutta minä... Miksi minä oon niin viallinen. Mitä pahaa olen tehnyt?

Miten voi olla tuommonen lääkäri? Ettekö pääsisi toiselle lääkärille?

Mulla ei ole mitään kokemusta lapsettomuusjutuista tai hoidoista, mutta tuo ei kyllä tunnu oikealta. Missä päin Suomea löytyy tuollasta palvelua.



Minulla ei mitään raportoitavaa, menkat alkanee ensi viikolla jossain vaiheessa.

Nippe: Eikö tosiaan olisi mahdollista päästä toiselle lääkärille? Tuo on mielestäni ihan ihmisten kiusaamista. Meille tarjottiin heti ivf-hoitoa, kun lapsettomuuden syy selvisi, ei edes yritetty millään kevyemmillä keinoilla.

Millainen lääkäri teillä Nippe oikein on? Komppaan edellisiä, ettekö pääsisi jollekulle toiselle lääkärille? Siis mä en ymmärrä miten olette voineet tuollaista palvelua saada? Onko julkisella puolella oikeasti tuollaista asiantuntijoita?



Vai onko sun tilanne oikeasti nyt sellainen, että ei tiedetä mistä johtuu ja on turha "kiusata" kroppaa hormoneilla kun ei ole varmuutta niiden toimivuudesta?



Mietin vaan taas sitä mistä jo aiemmin sulle kirjoitin, että mun mielestä on kummallista, että sunt on määrätty popsimaan clomeja mutta sitten ei ole kontrolloitu ollenkaan, toimivatko ne sinulla? Että oletko napsinut niitä nyt sitten ihan turhaan ja nyt ne on aiheuttaneet limakalvon ohentumisen olemattomaksi ...



Mulle kun tohtori sen clomi-reseptin kirjoitti niin painotti taas jälleen kerran (kuten kahdella edelliselläkin kerralla) että sitten ultra-kontrolli kp 10 tienoilla, että nähdään mitä tapahtuu ja tapahtuuko liikaa.



Sanot Nippe että ihmettelet miksi ei aloiteta mitään hoitoja kun tiedetään missä vika, mutta jos se onkin niin, että sen vian syytä ei vielä tiedetä? Että miksi et ovuloi vai oliko sulla ultrassa, että esim. pco-tyyppiset munasarjat eli niin paljon munasoluja tyrkyllä, että johtotähti ei pääse kasvamaan?



Älä Nippe lannistu äläkä luovuta!

Onpa täällä hiljaista.

No, minä olen ajatellut jättää tämän palstan seuraavien menkkojen alettua. Mitä tässä enää märehtimään.

Hölmö minä elättelen kuitenkin toiveita, että josko sit kuitenkin olisi tärppi käynyt, mutta järki sanoo, että ei mitään mahiksia. Oireita ei ole mihinkään suuntaan. Jos olisin raskautunut, tissit olisi jo tässä vaiheessa kipeät.

Pettymystä odotellessa...