Kokemuksia arjesta kolmen pienen lapsen kanssa
Heippa!
Täällä vauvakuume nostaa päätänsä ja nyt olisi todella kiva kuulla kokemuksia niiltä äideiltä, jotka pyörittävät arkea kolmen pienen lapsen kanssa. Onko muutos iso verrattuna kahteen lapseen? Millaisilla ikäeroilla teidän lapsenne ovat syntyneet? Mitä haasteita olette kokeneet?
Meillä esikoinen ja kuopus syntyivät suht pienellä ikäerolla (1 1/2 vuotta) eli kokemusta kahden vaippaikäisen kanssa elelystä on nyt kertynyt. Jos oletetaan, että meillä tärppäisi alkuvuodesta 2011, lapsemme olisivat kolmannen syntymähetkellä noin 3v4kk ja 1v10kk. Oliskohan elämä sitten ihan hurlumheitä, kun se sitä on jo ajoittain nytkin ;)?
Olen ajatellut olla kotona nyt muutenkin pidempään näiden kahden lapsen kanssa, joten miksei tähän vielä kolmaskin mahtuisi...Jotenkin sitä on toiveiden ristitulessa. Toisaalta on ihanaa, kun vanhin lapsi alkaa selviytymään jo jostakin asioista yksin ja nukkuu yöt hyvin, mutta toisaalta kaipaan vielä yhtä pienokaista. Onko kohtalotovereita näiden pohdintojen kanssa?
Kommentit (2)
Meillä nuorimmat lapset syntyneet vuosina reilun vuoden ikäeroilla: 07, 08 ja 09 eli hulinaa sekä tekemistä riittää, silti tässä kuumeillaan jo seuraavaa ;) Alussahan ja toki myöhemminkin se vaatii organisointia, että saa arjen rullaamaan ja hommat sujumaan kuin liukuhihnalta. Meillä lapset ovat onneksi olleet hyviä nukkumaan ja syömään, ettei oo noiden asioiden kans tarvinnut vääntää kättä. Ja kyllä se kolme pientä vaatii enemmän, ko kaksi. Onhan pyykkiäkin enemmän, ruokaa menee enemmän, kuluja on enemmän, mutta mikä onkaan ihanampaa, ko jyllätä yhessä näiden pienten kanssa ja saada rakkautta osaksensa sekä pieniä käsiä kaulalla ja pieniä ihmisiä pusuttelemassa ja kuulla heidän sanovan: minä rakastan sinua.
Mustasukkaisuutta esiintyy aika ajoin ja kahdenkeskinen aika usein auttaa meillä. Nää meän kaks vanhinta touhuaa jo niin paljon yhdessä, johon mahtuu myös tappeluita, itkua ja välienselvittelyjä, mutta oma asenne ratkaisee :) Ite en oo oikeastaan koskaan ollut väsynyt tässä kotiäidin hommassa ja se palkitsee kyllä runsain mitoin. Tottakait pinna on joskus itelläkin tiukalla, mutta se kestää yleensä vain hetken. Kahdenkeskinen aika miehen kanssa on tiukilla, mutta aika aikansa kutakin ja kaikesta kyllä selviää, jos vain ite niin haluaa - niin sinäkin.
Meillä -05, -07 ja -10 syntyneet lapset. Esikoinen käy kerhossa, muuten kaikki kotihoidossa. Ruokahuollon ym. huolehtimisen lisäksi pitää olla kaikenlaista ohjelmaa eli puuhaa riittää, mutta olen tykännyt. Kyllä kolmannesta on lisää hommaa kahteen verrattuna, mutta toisaalta sisaruksilla on paljon seuraa toisistaan, joten äidilläkin helpompaa.