Joskus olisi oikeasti kiva kuulla olevansa kaunis...
Tuolla alempana aloitus jossa jotakuta kyllästyttää kuulla olevansa kaunis.
No minä en ole. En ole koskaan ollut, joskus hyvinä hetkinä ok, mutta että kaunis... Olen parisuhteessa, ja kyllä mieheni sanoo kauniiksi, mutta itse en itseäni koe niin. En ole koskaan ollut se jolle vilaistaan toista katsetta. En tiedä miten tän kirjoittaisi olematta tyrkky tai huomionkipeä, mutta joskus olisi kiva saada huomiota muiltakin. Edes hymy. Joku osoitus että kelpaisin. Tärkeintä tietenkin että kelpaan sille yhdelle tärkeälle, enkä hae mitään kokemuksia, mutta luulisin että se nostaisi hieman itsetuntoa. En tiedä. Ehkä olen väärässä.
Onko tämä ihan hölmöä edes ajatella näin?
Kommentit (24)
Annatko itse koskaan mitään huomioita muille? Ja kehutko koskaan kenenkään ulkonäköä?
Et voi ihan kamala olla, jos sinulla on mies.Luultavasti kauniskin, kun mies niin kehuu. Minä en saa edes sitä yhtä, joka sanoisi kauniiksi. Saati haluaisi kanssani parisuhteeseen
Ystävien ja kavereiden toki, mutta en miesten... Siis ulkonäköä kehu. Ja juuri siellä baarissa tms tarkoitinkin. Ei minua katsota/huomata. Ja ei en ole hiljaa hiirulainen, ihan tavallinen, mutta en kaunis. En edes baarissa. En edes bussissa. Ap
ps. Onhan tää ihan pöhköä ruikutusta, mutta kai kaikki kaipaa jotain huomiota? Vai?
[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 18:54"]
Et voi ihan kamala olla, jos sinulla on mies.Luultavasti kauniskin, kun mies niin kehuu. Minä en saa edes sitä yhtä, joka sanoisi kauniiksi. Saati haluaisi kanssani parisuhteeseen
[/quote]
Seurustelu ei ole kauneudesta kiinni. Suurin osa rumistakin seurustelevat.
Täällä toinen samanlainen. Miehen mielestä olen kaunis, ja että vartaloni on uskomattoman upea. Jos se olisi totta, miksei kukaan muu ole huomannut samaa? Eihän Idolsissakaan pärjää, vaikka äiti olisi kehunut maasta taivaisiin lapsen lauluääntä.
Joo on tää pöhköä, mulla vain niin huono itsetunto. En tiedä mitä kaipaan? Huomiota? Ap
On se inhimillistä kaivata huomiota, mutta toinen kysymys on tavoitteletko jotain sellaista mitä et tule saamaan.
Tärkeintä elämässähän on, että kelpaat itsellesi.
Hei ap! Sama juttu täällä. Paitsi: viimeisen viikon aikana olen saanut kaksi huomionosoitusta!!! Apua siis se on nostanut mut aivan taivaisiin. Voin kertoa, että vaikuttas kummasti itsetuntoon :) en ymmärrä mistä nää yhtäkkiä tuli. Ja toinen mies oli kännissä ja toinen virolainen työmies. :DDD Eli nää ei varsinaisesti olleet niin huippuluokan kehuja, mut silti mun elämän ENSIMMÄISET! :''D Kirjotettuna tää kuulostaa vielä entistä säälittävämmältä. Ehkä nyt kolmikymppisenä alankin kukoistaa :D Sullakin voi asetelmat muuttua iän myötä vielä, vaikkei siltä nyt tuntuiskaan. :)
On vaikea kelvata itselleen, jos kukaan ei koskaan pidä sinua minään erityisenä. Olen itse jo aika vanha, elänyt avioliitossa 25 vuotta. Mieheni sanoi minua kauniiksi hääpäivänä, sen jälkeen ei muistaakseni kertaakaan. Olemme ihan tavallisessa liitossa, kaverisuhteessa ehkä enemmän nykyisin. En kaipaa rakastajaa, en mitään äksöniä, mutta ah! jos mieheni joskus, edes muutaman kerran, kehuisi minua kauniiksi... Ja vielä lisätiedoksi, että olen ollut kasvoiltani oikein kaunis, tumma ja ruskeasilmäinen, ehkä voisin olla jollekin vieläkin. Huomaan, että ihmiset katsovat minua sillä tavoin, että erotun joukosta, mutta kukaan ei kyllä koskaan sano, että olisin kaunis. Mutta kun edes tuo oma mies... Olen joskus sanonut hänelle, että kaipaisin tällaista. Hänen mielestään on "vähän vastenmielistä, että kerjää huomiota". Hän ei ole itse kovin komea. Joskus mietin, tekeekö hän kiusaa?...
Niin siis sun mies kehuu, että olet kaunis? Sulla on noin 100 % enemmän kehuja kuin mulla. Ja olen taatusti tarpeeksi siedettävän näköinen, että edes jonkun mielestä kaunis. Siihenhän riittää että on suunnilleen sopusuhtainen eikä naamakaan ahista.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 19:10"]
Hei ap! Sama juttu täällä. Paitsi: viimeisen viikon aikana olen saanut kaksi huomionosoitusta!!! Apua siis se on nostanut mut aivan taivaisiin. Voin kertoa, että vaikuttas kummasti itsetuntoon :) en ymmärrä mistä nää yhtäkkiä tuli. Ja toinen mies oli kännissä ja toinen virolainen työmies. :DDD Eli nää ei varsinaisesti olleet niin huippuluokan kehuja, mut silti mun elämän ENSIMMÄISET! :''D Kirjotettuna tää kuulostaa vielä entistä säälittävämmältä. Ehkä nyt kolmikymppisenä alankin kukoistaa :D Sullakin voi asetelmat muuttua iän myötä vielä, vaikkei siltä nyt tuntuiskaan. :)
[/quote]
Millainen tuo virolainen työmies oli, ja miten ilmaisi kiinnostuksensa? :) Jos näet häntä vielä, voisit ehkä pyytää häntä ulos. Siis jos olet itsekin kiinnostunut.
Minua hymyilyttää tämä ketju: ihanan rehellisiä pohdintoja vaikeasta asiasta ja kivan rohkaisevia kommentteja myös. Itse olen painiskellut paljon ulkonäkökompleksien ja itsetunto-ongelmien kanssa. Nuorempana ajattelin olevani ruma eikä minua juurikaan huomioitu. Mutta viime vuosina olen saanut jonkin verran positiivista huomiota ja vaikka se hiveleekin, samalla se hämmentää ja saa mietteliääksi.
Joskus positiivista huomiota ja ystävällisyyden osoituksia voi tulla melko yllättäviltä tahoilta. Enkä puhu nyt vain ulkonäöstä vaan muustakin. Tsemppiä ap:lle ja muillekin :)
N35
Mua mies ei ikinä kehu kauniiksi... Oon sille sanonut useasti et olis joskus kiva kuulla... Ei auta!
Kavereiden mielestä oon muka nätti kuin mikä ja nykyään itteni näen ihan ok nättinä.
Ei vaan kovin nätti olo kun mies ei sano yli 10vuoteen...
Tärkeintä olisi että kelpaisin itselleni. Luulen että tälläkin on paljon tekemistä. Miten tähän voi enää opetella? Miten se voi olla niin vaikeaa? Miksi enää osaa pelata niillä korteilla mitä on annettu ja tyytyä siihen?
Mitä tosissaan tekisin huomiolla ja kehuilla? Leijuisin! Hymyilisin lisää!
Mieheni kehuu ja rakastan häntä siksi, että vaikka se ei pitäisikään paikkaansa, hän näkee miten hyvää nuo sanat tekevät. Kuitenkin. Mä yritän muistaa tän.
Ai niin, muistan ikuisesti sen hetken jolloin mulle sanottiin: olet muuten ihan helvetin ruma...
ap
Se on täysin oma vika jos tyytyy suhteeseen, jossa mies ei kehu.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 18:55"]
Ystävien ja kavereiden toki, mutta en miesten... Siis ulkonäköä kehu. Ja juuri siellä baarissa tms tarkoitinkin. Ei minua katsota/huomata. Ja ei en ole hiljaa hiirulainen, ihan tavallinen, mutta en kaunis. En edes baarissa. En edes bussissa. Ap
ps. Onhan tää ihan pöhköä ruikutusta, mutta kai kaikki kaipaa jotain huomiota? Vai?
[/quote]
Ja siis ne ystävät tai kaveritkaan ei kehu sua takaisin? Vai haluaisitko huomonosoituksia nimenomaan (tuntemattomilta) miehiltä?
En muista että ulkonäköäni olisi kehuttu miltään kantilta/kenenkään suusta. Toki tekemääni työtä, kodissani jotain, puheitani, jne... Taidan olla aika pinnallinen, mutta tämä lähti tuosta kauniiksi kutsumisesta. Juu, pinnallisesti ulkonäköön tämän vedin. Iso ongelmani, pinnallinen ulkonäkö... Olenhan minä paljon muutakin. Herättävää, kiitos.
Ap
[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 19:25"]
Se on täysin oma vika jos tyytyy suhteeseen, jossa mies ei kehu.
[/quote]
Ihmeellistä miten pihalla te olette terveen parisuhteen pilareista sen perusteella, että tätä on alapeukutettu.
Lukekaapa parisuhdeasiantuntijoiden neuvoja, niin kehuminen on siellä jokaisen työkalupakissa suhteen ylläpitämisessä.
Moniko niistä jotka eivät saa mieheltään koskaan kehuja kehuu edes joskus itse miestään?
Mene yhdeksi illaksi baariin, siellä kaikki naiset saavat kuulla olevansa "todella kauniita".